Miksi te otatte parisuhteet niin vakavasti ja kuvittelette olevanne satuhahmoja?

  • Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti
Lähdetään vähän aukaisemaan tota sun käyttämääsi tieteellistä termistöä.

Kiintymyssuhde – Wikipedia


Miten kiintymyssuhde määritellään parisuhteessa:

Kiintymyssuhde ja parisuhde - Väestöliitto
Miksi tuossa ei käytetä mitään niistä termeistä jolla sinä määrittelet pariskunnan kiintymyssuhteen?

Rakkaus – Wikipedia


Ja tässäkin on vielä valinnan varaa.:rolleyes:

Länsimaisessa kulttuurissa rakkaus jaetaan usein Platonin esittelemän kolmijaon mukaan: eros (eroottinen rakkaus), filia (veljellinen rakkaus), agape (jumalallinen rakkaus). Neljäntenä rakkauden muotona voidaan mainita amor, romanttinen rakkaus.
 
peesi
[QUOTE="vieras";29133683]Rakkaudesta ei tarvitse huolehtia, se vain on ja se loppuu kuolemaan. Parisuhse alkaa yleensä ihastumisesta ja sen jälkeen muuttuu etujen myötä kiintymyssuhteeksi. Mutta se voi loppu milloinvain, vaikka huomenna. Joku teko lopettaa kiintymyyssuhteen, kun koetaan että teko ei ole kiintymyssuhteen lakien mukainen. Rakkaus ei voi loppua tekoihin.[/QUOTE]

Samaa mieltä olen.
 
Blue
[QUOTE="vieras";29133699]Hyvänen aika, enhän minä voi tietää mitkä ovat etusi parisuhteessasi, tiedät ne itse.[/QUOTE]

Aivan, eli et tiedä miksi olen parisuhteessa mutta sitten kuitenkin tiedät faktaksi että kyseessä on riippuvuussuhde? Mahdatkohan nyt vain kuitenkin heittää asioita ilmaan joidenkin sulle (tai sun läheisellesi) tapahtuneiden asioiden perusteella??
 
"Hohhoijaa"
Vastaahan nyt, ap, mistä sä tiedät rakkautta olevan olemassa missään muodossa? Petät vain itseäsi satuiluinesi, geenien itsekkyyttä koko lastenhoivaushomma :)

Niin, ja minun mielestäni rakkautta voi olla missä ikinä kukakin sitä näkee, vaikka ihmisen ja papukaijan välillä. Ei se, että osapuolet hyötyvät toisistaan, kumoa rakkauden olemassaoloa. Lapset ja vanhemmathan ne nimenomaan hyötyvät toisistaan.
 
[QUOTE="vieras";29133683] Rakkaus ei voi loppua tekoihin.[/QUOTE]

Parisuhteesta ja rakkaudesta puhuttaesa pitää muistaa, että joskus se toisen jättäminen voikin olla suurinta rakkautta; joskus pitä olla valmis luopumaan ja antamaan toiselle vapaus.
Eli se että parisuhde pättyy, ei tarkoita vältämättä rakkauden loppumista, vaan joskus se onkin merkki todellisen, epäitsekkän, rakkauden löytymisestä.
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";29132643]Rakkaus sekotetaan avioliittoon, miksi. Totuus on että ensin ihastutaan johonkin, sitten jos ollaan tarpeeksi viriviritööttööt niin mennään naimisiin sen ihastuksen kanssa. Ihastus hiipuu ja sammuu, siinä on sitten kämppis, jonka kanssa on mukamas tuomittu elämään "kunnes kuolema meidät erottaa". Kuka hiivatti haluaa kämppiksen kuolemaansa asti.
Joillekin syntyy siihen kämppäkaveriin kiintyvyyssuhde, sitä ne kutsuvat "rakkaudeksi" sitten, koska saduissa on sekotettu rakkaus jotenkin parisuhteisiin. Rakkautta ei ole miehen ja naisen välillä, on vain ihastus joka loppuu ja jos suhdetta jatketaan se muuttuu kiintymyssuhteeksi.[/QUOTE]

Eli kun sinä et ole kokenut pidempään kestävää rakkautta, niin kukaan muukaan ei sitä koe? :D

Ja btw, parisuhde ainakin meillä muutti muotoaan kun saimme lapsia, siinä mielessä että ero ei ole vaihtoehto enää vaan tehdään kaiken lisäksi vielä ylimääräistä, että suhteemme pysyy. Lapsettomissa suhteissani oli kyllä helppo nostaa kytkintä jos toinen alkoi ärsyttää, mutta nyt on eri tilanne. Kumpikaan ei vois kuvitella elämää ilman lapsia (samassa talossa!) joten yhdessä ollaan ja pysytään. Onneksi meillä myös rakastetaan :)
 
Blue
[QUOTE="Hohhoijaa";29133713]Vastaahan nyt, ap, mistä sä tiedät rakkautta olevan olemassa missään muodossa? Petät vain itseäsi satuiluinesi, geenien itsekkyyttä koko lastenhoivaushomma :)

Niin, ja minun mielestäni rakkautta voi olla missä ikinä kukakin sitä näkee, vaikka ihmisen ja papukaijan välillä. Ei se, että osapuolet hyötyvät toisistaan, kumoa rakkauden olemassaoloa. Lapset ja vanhemmathan ne nimenomaan hyötyvät toisistaan.[/QUOTE]

Nimenomaan. Jos rakkautta ei ole pariskuntien välillä niin ei se mitään puhdasta rakkautta ole kyllä sukulaistenkaan välillä. Suurimmassa osassa biologista rakkautta on jonkinlaista vaikeutta/riippuvuutta/tarvetta/velvollisuudentuntoa mukana, enemmän tai vähemmän. Ja pyydän huomioimaan lihavoidun sanan!
 
"vieras"
Meillä oli ihastus kyllä jo laantunut ennen sitoutumispäätöstä. Näin kymmenen vuoden jälkeen edelleen nimittäisin rakkaudeksi, mutta kai se kiintymyssuhdekin voi sitä kuvata. Satuhahmoksi en tunne itseäni, mutta otan parisuhteen hyvin vakavasti koska se on se perusta, jonka päälle rakentuu sekä mun että miehen elämät ja erityisesti lastemme elämät (ainakin lapsuuden osalta). Ei siihen mitenkään tuomittu ole, kyllä me ihan oikeasti halutaan olla yhdessä ja rakastetaan toisiamme. Muuten emme olisi yhdessä.

Sekin on muuten jännä, että siihen puolisoon voi myös ihastua uudelleen :)
 
Blue
[QUOTE="vieras";29133724]Miten minä voisin tietää mitkä ovat sun plussat parisuhteessa. Älä heittäydy typeräksi.[/QUOTE]

Eli et tiedä parisuhteesta(ni) yhtään mitään, yllätys. Ei se haittaa. Väitellään taas sitten kun keksit seuraavan hyvän aiheen (tee taustatyötä seuraavalla kerralla enemmän).

Ja vastailepa noihin muihinkin väitteisiin joihin et voi heittää tätä oletpa-typerä-juttua vastaukseksi. :)
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
"vieras"
[QUOTE="vieras";29133721]

Ja btw, parisuhde ainakin meillä muutti muotoaan kun saimme lapsia, siinä mielessä että ero ei ole vaihtoehto enää vaan tehdään kaiken lisäksi vielä ylimääräistä, että suhteemme pysyy. Lapsettomissa suhteissani oli kyllä helppo nostaa kytkintä jos toinen alkoi ärsyttää, mutta nyt on eri tilanne. Kumpikaan ei vois kuvitella elämää ilman lapsia (samassa talossa!) joten yhdessä ollaan ja pysytään. Onneksi meillä myös rakastetaan :)[/QUOTE]

Juuri näin, te hyödyitte saamalla lapset toisiltanne ja nyt te hyödynnätte toisianne lasten takia arkiaskareissa, tuossa tosin voi olla ripaus status quotakin.
Mutta rakkautta se ei ole kuin sinun ja lastesi välillä ja miehen ja lapsien välillä. Toisillenne olette etuja, kunnes päätätte toisin tai hyödynnätte toisianne toisen kuolemaan asti.
 
Kyllä mie edelleen rakastan miestäni ja hän minua, ei rakkaus ole hiipunut mihinkään kaheksassa vuodessa.
Hän on mulle erittäin rakas, rakastaja, kumppani ja ystävä.
 
"Hohhoijaa"
Siis ymmärsinkö oikein? Ap:n mielestä adoptiolapsi on perhettä, mutta se henkilö, jonka kanssa lapsi on adoptoitu ja sitouduttu kasvattamaan, on joku hädin tuskin siedettävä tyyppi, jonka kanssa voi erota vaikka huomenna.

Teidän perheessä on varmaan lämmin tunnelma ;)
 
"vieras"
Eli et tiedä parisuhteesta(ni) yhtään mitään, yllätys. Ei se haittaa. Väitellään taas sitten kun keksit seuraavan hyvän aiheen (tee taustatyötä seuraavalla kerralla enemmän).

Ja vastailepa noihin muihinkin väitteisiin joihin et voi heittää tätä oletpa-typerä-juttua vastaukseksi. :)

Voi kultaseni, kun minä olen tässä puhunut parisuhteista, en sinun suhteestasi pelkästään. Miten ihmeessä voisin tietää sun etusi suhteessasi. Pitääkö ottaa ratakisko käyttöön vai joko älyät että tiedät ne syyt ihan itse, eikä ne mua kiinnosta.
 
Blue
[QUOTE="vieras";29133717]Siksi että lapsi on perhettä.[/QUOTE]

Vieras lapsi on perhettä mutta mies jonka kanssa on lapsia hankittu ei ole perhettä.

Mihin tämä perustuu? Ja nyt vastaat tähän. Miten määrittelet perheen ja mihin perustuu se että perheen toinen perustaja ei kuulu siihen perheeseen?
 
Blue
[QUOTE="vieras";29133758]Voi kultaseni, kun minä olen tässä puhunut parisuhteista, en sinun suhteestasi pelkästään. Miten ihmeessä voisin tietää sun etusi suhteessasi. Pitääkö ottaa ratakisko käyttöön vai joko älyät että tiedät ne syyt ihan itse, eikä ne mua kiinnosta.[/QUOTE]

Sanoit että keskusteluumme pohjautuen tajusin jotain parisuhteestani. Oletan että jos voit sanoa näin niin tiedät mitä tajusin ja mistä ne tajusin. Kerro nyt toki, ja ota se ratakisko käyttöön, mulla on aikaa siihen että tankkaat sen päähäni että mitä tajusin (ei tarvitse yksityiskohtaisesti kertoa mutta sinne päin) ja mistä sen tajusin.
 
"vieras"
Vieras lapsi on perhettä mutta mies jonka kanssa on lapsia hankittu ei ole perhettä.

Mihin tämä perustuu? Ja nyt vastaat tähän. Miten määrittelet perheen ja mihin perustuu se että perheen toinen perustaja ei kuulu siihen perheeseen?
Ei parisuhde ole perhesuhde vaan hyötysuhde.
Lapsen ja vanhemman välillä on perhesuhde.
Et kai tosissasi kuvittele että kaikki jotka ovat sinua panneet ja joihin olet ihastunut, ovat perhettäsi. Hirvittävä visio.
 
Blue
[QUOTE="vieras";29133787]Ei parisuhde ole perhesuhde vaan hyötysuhde.
Lapsen ja vanhemman välillä on perhesuhde.
Et kai tosissasi kuvittele että kaikki jotka ovat sinua panneet ja joihin olet ihastunut, ovat perhettäsi. Hirvittävä visio.[/QUOTE]

Mutta joku kumminkaima jostain Utsjoelta on sitten hyvinkin rakas perheenjäsen vaikken häntä ole koskaan nähnytkään??
 
"vieras"
Sanoit että keskusteluumme pohjautuen tajusin jotain parisuhteestani. Oletan että jos voit sanoa näin niin tiedät mitä tajusin ja mistä ne tajusin. Kerro nyt toki, ja ota se ratakisko käyttöön, mulla on aikaa siihen että tankkaat sen päähäni että mitä tajusin (ei tarvitse yksityiskohtaisesti kertoa mutta sinne päin) ja mistä sen tajusin.
Kiihtyessäsi aiemmin tajusit selvästi ne syyt, se oli käsinkosketeltava hetki ja raivostuit. Minä en voi niitä etuja tietää mitenkään.
 
[QUOTE="vieras";29133787]
Et kai tosissasi kuvittele että kaikki jotka ovat sinua panneet ja joihin olet ihastunut, ovat perhettäsi. Hirvittävä visio.[/QUOTE]

No kyl mä ainakin kuvittelen, kun en oo pannu kun yhden kans ja kyl mä nykyään sitä rakastankin, hetkittäin olen jopa rakastunu. Myönnän kyllä, että välissä oli monta riippuvuusvuotta ja se mitä luultiin alkuhuumaksi olikin riippuvuutta ja menettämisen pelkoa.
 
Blue
[QUOTE="vieras";29133803]Kiihtyessäsi aiemmin tajusit selvästi ne syyt, se oli käsinkosketeltava hetki ja raivostuit. Minä en voi niitä etuja tietää mitenkään.[/QUOTE]

Kai aikuinen ihminen osaa määritellä käyttämänsä sanat. Kiintymys ei ole yhtä kuin tapa. Jos käytät sanaa sinun täytyy osata määritellä se eikä lähteä tuolle kyllä-aikuinen-osaa-erottaa-linjalle. Kun loppujen lopuksi et itsekään niitä osaa erottaa.

Ei sillä mitään väliä ole, mutta toin vaan esiin että kyse on ihan eri asioista. Täällä ihmetellään niin paljon kun parisuhde menee päin helvettiä ja rakkaus on loppunut. Rakkaus ei lopu koskaan, mutta sitä ei ole parisuhteissa alun alkaenkaan. On vain ihastuminen, joka voi maksimissaan kestää 2 vuotta, tuokin on harvinaisen pitkä aika.

Olet oikeassa, ei sillä ole mitään väliä mitä yrität selittää kun et vain pyrkimyksistäsi huolimatta osaa perustella väittämiäsi tai erotella termejä jotka eivät mielestäsi tarkoita samaa muttet kuitenkaan osaa sanoa miten ne eroavat. Moneen kertaan jo useampikin ihminen todistanut "faktasi" täydeksi bull shitiksi.


Ahaa, mikä tässä kirjoituksessa on sitä käsinkosketeltavaa raivoa?

Mitä etuja yleensä on tässä hyötysuhteessa? Esimerkkejä kehiin.
 

Yhteistyössä