Kuka ihme laittaa alle vuoden ikäisen hoitoon, huhhuh!!!

Otsikon kysymykseen vastaus koko ketjua lukematta: minä laitoin. Ei ollut rahasta kyse, koska lähdin opiskelemaan eli rahatilanne huononi.

Syy oli se, että halusin jatkaa opintoja ja löytyi naapurista sopivasti toinen perhe, joka tarvitsi juuri tuohon aikaan hoitajan lapselle. 11 kk ikäinen aloitti siis hoidon sisaruksen ja kahden naapurin lapsen kanssa aivan ihanalla hoitajalla, johon ollaan edelleen harvakseltaan yhteydessä. Puolet hoitopäivistä oli omassa kodissa, puolet naapurissa.

Tuomitkoon kuka haluaa, minä en missään tapauksessa tunne huonoa omaatuntoa tästä.

 

Samoin kuin ap, en minäkään voi tunnetasolla ymmärtää, miten jotkut ovat asian kanssa niin sinut, siis ihan tyytyväisinä vievät esim. sen vuoden ikäisen päiväkotiin ja puhuvat, että "itkeehän se aina, kun sinne jättää, mutta kyllä se siihen lopulta tottuu". Ja tottuvathan ne, mitä muita vaihtoehtoja niillä olisi... Mutta minun sydäntä oikeasti raastaa jo ajatus näiden muidenkin ihmisten lapsista, saati sitten omista vastaavassa tilanteessa. Eli tunnetasolla minulle ilmiö on täysi mysteeri ja olen omien lasteni kanssa tehnyt melkoisia uhrauksia taloudellisesti voidakseni hoitaa heidät 2-3 -vuotiaiksi kotona. Ilman mitään marttyyrin kruunua tai ylemmyyden tunnetta tai muuta mistä meitä syytetään, ihan vain siksi, että muu ratkaisu tuntuisi minusta liian pahalta.

Mua lähinnä inhottaa selittää meidän valintoja toisille ihmisille. Usein tulee vain sanottua jotain tuon tyylistä "mantraa", just että tottuuhan se jne. Kyllä meidän perheessä on kuitenkin tätä asiaa puntaroitu monelta kantilta ja puhuttu läheisten kanssa. Mutta ei sitä puolitutulle jaksa alkaa selostaa kaikkia yksityiskohtia ja ajatuksia ja tilanteita. Uskon, että useimmat vanhemmat haluaa lapselleen aidosti parasta. Harvassa on välinpitämättömät vanhemmat. Syyllistäminen ja syyllisyyden tunteet ovat vain tosi herkässä, niinkuin me kaikki äidit varmaan tiedetään.

 

Meillä laitettiin just kymmenkuisena tutulle hoitajalle. Loistava järjestely, kun pääsin taas töihin olemaan oma itseni ja tienaamaan rahaa lapsen tulevaisuutta varten. Hoitaja on erinomaisen lämmin ja taitava työssään. Varmasti oli paremmassa hoidossa kuin minun kanssani olisi ollut. Kotiäitiys ei vain todellakaan ollut minua varten.

Miten joku voi sanoa näin? Määrittelee vieraan ihmisen paremmaksi hoitajaksi lapselleen, kuin oman itsensä eli lapsen äidin? Ei voi ymmärtää.

 

Onko teista kauhistelijoista sitten ihan ok etta se 3-vuotias viedaan viisi kertaa viikossa hoitoon? Eli ensin totutaan olemaan aina kotona ja sitten pudotus paivakotimaailmaan.

Minun mielestani edelleenkin esim. Hollannin malli on parempi, aikainen paivakodin aloitus ja useimmat lapset kayvat hoidossa 2-4 kertaa viikossa koulun aloitukseen asti.

 

Miksi ihmisillä on tarve arvostella muiden päätöksiä? Hyvähän se on jos jotkut äidit palaavat työelämään verojakin maksamaan sen sijaan että olisivat monta vuotta kotona. Jokainen tekee omat päätöksensä, se ei ole muilta pois ja turha siinä on kenenkään alkaa kauhistelemaan ja arvostelemaan muiden vanhemmuutta.

 

[QUOTE="vvv";29099749]Onko teista kauhistelijoista sitten ihan ok etta se 3-vuotias viedaan viisi kertaa viikossa hoitoon? Eli ensin totutaan olemaan aina kotona ja sitten pudotus paivakotimaailmaan.

Minun mielestani edelleenkin esim. Hollannin malli on parempi, aikainen paivakodin aloitus ja useimmat lapset kayvat hoidossa 2-4 kertaa viikossa koulun aloitukseen asti.[/QUOTE]

Ei todellakaan. Meillä on hyödynnetty osittaista hoitovapaata kaikkien lasten kanssa ja viimeisenkin kanssa suunnitelmana on, että tulee olemaan pk:ssa 3 pv/vko ja miehen kanssa kummatkin teemme sitten nelipäiväistä viikkoa.

Kauhistelija nro 249

 

Ei todellakaan. Meillä on hyödynnetty osittaista hoitovapaata kaikkien lasten kanssa ja viimeisenkin kanssa suunnitelmana on, että tulee olemaan pk:ssa 3 pv/vko ja miehen kanssa kummatkin teemme sitten nelipäiväistä viikkoa.

Kauhistelija nro 249

Ai jaa TEILLÄ on noin. Ohhoh.

 

Ei todellakaan. Meillä on hyödynnetty osittaista hoitovapaata kaikkien lasten kanssa ja viimeisenkin kanssa suunnitelmana on, että tulee olemaan pk:ssa 3 pv/vko ja miehen kanssa kummatkin teemme sitten nelipäiväistä viikkoa.

Kauhistelija nro 249

Onko molemmat vanhemmat oikeutettuja saamaan samaan aikaan osittaista hoitovapaata?

 

Ei todellakaan. Meillä on hyödynnetty osittaista hoitovapaata kaikkien lasten kanssa ja viimeisenkin kanssa suunnitelmana on, että tulee olemaan pk:ssa 3 pv/vko ja miehen kanssa kummatkin teemme sitten nelipäiväistä viikkoa.

Kauhistelija nro 249

Niin, mutta tosiasia lienee etta suurin osa suomalaisista lapsista on sen viisi paivaa viikossa hoidossa ja pienet koululaiset tulevat tyhjaan kotiin. Asioita mihin Suomessa ei puututa, mutta muualla saatetaan kauhistella.

 

Onko molemmat vanhemmat oikeutettuja saamaan samaan aikaan osittaista hoitovapaata?

Kyllä.

 

Kyllä.

Juu, löysinkin jo vastauksen kelan sivuilta.

 

Ei todellakaan. Meillä on hyödynnetty osittaista hoitovapaata kaikkien lasten kanssa ja viimeisenkin kanssa suunnitelmana on, että tulee olemaan pk:ssa 3 pv/vko ja miehen kanssa kummatkin teemme sitten nelipäiväistä viikkoa.

Kauhistelija nro 249

Mutta siis teillä on laitettu kuitenkin lapset alle kolmivuotiaina hoitoon kun olette osittaista hoitovapaata käyttäneet?

 

Ja tuttuun tapaan vain ÄITI on se p****a joka vie lapsen hoitoon. Isällähän ei ole mitään osaa eikä arpaa koko perheeseen. Isä ei vie lapsia hoitoon. Ja useimpien mielestä ei näemmä edes ole kelvollinen hoitamaan omaa lastaan.

Että mä toivon sen kht uudistuksen menevän läpi. Siinäpä nähtäisiin onko kyse tosiaan aidosti siitä että lapselle olisi parasta olla kotona ja järjestelyt tehtäisiin sen mukaan. Vai ehkä sittenkin siitä että äidille on niin kätevääkun ei tarvitekaan mennä töihin kolmeen vuoteen

 

Juu, löysinkin jo vastauksen kelan sivuilta.

Joo, sieltä löytyy tietoa. Yllättävän harvat tuntuvat tuota mahdollisuutta tuntevan. Huonona puolenahan tuossa on usein se, että käytännössä lyhennettyä työaikaa tekevä tekee samat työt kuin ennenkin...

 

[QUOTE="vvv";29099749]Onko teista kauhistelijoista sitten ihan ok etta se 3-vuotias viedaan viisi kertaa viikossa hoitoon? Eli ensin totutaan olemaan aina kotona ja sitten pudotus paivakotimaailmaan.

Minun mielestani edelleenkin esim. Hollannin malli on parempi, aikainen paivakodin aloitus ja useimmat lapset kayvat hoidossa 2-4 kertaa viikossa koulun aloitukseen asti.[/QUOTE]

Pudotus päiväkotimaailmaan. Sitä se kai meillä sitten tulee olemaan, kun lapsi saa olla parivuotiaaksi kotona. Hollannin malli ei oikein pelitä Suomessa, eikä Ruotsinkaan malli, jossa osa-aikatyö on yleisempää ja sitä tuetaan paremmin. Saksan malli se vasta hyvä on, kun eläkettä kertyy kotiäitivuosista kuin työssäkäyvällä konsanaan, kuulemma.

 

Ja tuttuun tapaan vain ÄITI on se p****a joka vie lapsen hoitoon. Isällähän ei ole mitään osaa eikä arpaa koko perheeseen. Isä ei vie lapsia hoitoon. Ja useimpien mielestä ei näemmä edes ole kelvollinen hoitamaan omaa lastaan.

Että mä toivon sen kht uudistuksen menevän läpi. Siinäpä nähtäisiin onko kyse tosiaan aidosti siitä että lapselle olisi parasta olla kotona ja järjestelyt tehtäisiin sen mukaan. Vai ehkä sittenkin siitä että äidille on niin kätevääkun ei tarvitekaan mennä töihin kolmeen vuoteen

Niinpä. Kyllä ne päätökset yleensä tehdään perheessä. Ei se meillä ainakaan ollut mikään mun henkilökohtainen ja vain mun mielihaluista riippuva asia.

 

Mutta siis teillä on laitettu kuitenkin lapset alle kolmivuotiaina hoitoon kun olette osittaista hoitovapaata käyttäneet?

Meillä on viisi lasta, jotka ovat eri ikäisinä menneet hoitoon, haitari on ollut 2-5 v. kun ovat hoidossa aloittaneet. Eka-tokaluokkalaisten kanssahan osittainen hoitovapaa on taas mahdollinen. Ja lyhennetty työaika aina kun työnantajalle vaan sopii, mutta kelan tukea ei saa kuin alle 3 v ja 1-2 lk ajan. Aika pienihän se kyllä onkin, mutta hoitomaksuissa, verotuksessa ja työmatkakuluissa jne. taas vähän säästää, kun tekee lyhennettyä.

 

Meillä äiti kertoi tehneensä tietoisen ratkaisun siitä että hoitaa pienet lapsensa kotona. Hän itse kärsi pienenä vaihtuvista hoitajista, vaikka nämä tulivatkin äidin kotiin hoitamaan. Rahaa ei koskaan ollut erityisen paljon eikä äiti ole mikään pullantuoksuinen arjenpyörittäjä, mutta äiti näki tärkeimmäksi muodostaa lapsilleen turvallisen ja vahvan kiintymyssuhteen. Vanhoilla autoilla ajaminen yms ei koskaan mitenkään olennaisesti haitannut lapsuuttani.

Ihmisiä ja olosuhteita on monenlaisia, mutta meillä näin. Itse hoidan tulevat lapseni kotona jos suinkin voin ja jos en tienaa miestäni paremmin, siinä tapauksessa hän saattaisi jäädä kotiin.

 

Meillä on viisi lasta, jotka ovat eri ikäisinä menneet hoitoon, haitari on ollut 2-5 v. kun ovat hoidossa aloittaneet. Eka-tokaluokkalaisten kanssahan osittainen hoitovapaa on taas mahdollinen. Ja lyhennetty työaika aina kun työnantajalle vaan sopii, mutta kelan tukea ei saa kuin alle 3 v ja 1-2 lk ajan. Aika pienihän se kyllä onkin, mutta hoitomaksuissa, verotuksessa ja työmatkakuluissa jne. taas vähän säästää, kun tekee lyhennettyä.

Ok, hienosti te olette saaneet järkättyä hommat. Ja tuo oli mulle ihan uutta (en muutenkaan ole tähän tukeen perehtynyt hyvin) että vanhemmat voivat sitä saada yhtäaikaa. Tosi hienoa!

 

Ok, hienosti te olette saaneet järkättyä hommat. Ja tuo oli mulle ihan uutta (en muutenkaan ole tähän tukeen perehtynyt hyvin) että vanhemmat voivat sitä saada yhtäaikaa. Tosi hienoa!

Kiitos. Ja joo, yritänkin aina kaikille mainostaa tuota vaihtoehtoa. En sitten tiedä miten työnantajat laajemmin siihen suhtautuvat, meilläkin molemmilla siihen on tosiaan omat ongelmansa liittynyt.

Mutta ei ole siis tarkoitus tässä mitenkään esiintyä muita parempana, vaan vastasin, kun kysyttiin ja asia on minuakin lähipiirissä hämmästyttänyt eikä siitä oikein voi livenä puhua, kun aihe on melko tulenarka... Ehkä se tunne on monille yhteinen, ja juuri sen aiheuttaman syyllisyyden vuoksi ne vauvaikäisen hoitoon vieneet niin voimakkaasti reagoivatkin tähän aiheeseen..? En tiedä, kun moni sitä päivähoitoa noin pienten kohdalla kuitenkin tuntuu ihan aidosti puolustelevan esim. kavereilla ja itselle se ajatus alle 2-v:n hoitoon viemisestä tuntuu vain väärältä. Ja jälleen puhun siis omista tunteistani, en siitä miten jonkun toisen pitäisi toimia tms.

 

Okei. Ensinnäkään: Kukaan ei alunperin puhunut päiväkodeista, se lähti sieltä "kotihoito ainoa oikea" -leiristä. Pienemmälle lapselle erityisesti, on siis paljonkin muita vaihtoehtoja kuin päiväkoti, tai edes perhepäivähoito.

Toiseksi: Jos kivenkovaa väität, että jokainen lapsi menee täysin rikki siitä, että hänet laitetaan hoitoon liian nuorena (Keltikangas-Järvinen ja Sinkkonenhan liputtavat vähän vaihtelevasti jopa 2-3 vuotiaiden olevan siinä rajoilla, että kykenevät äidin helmojen ulkopuolelle), miksi ihmeessä Suomessa näillä lapsilla ei ole automaattisesti enemmän ongelmia kuin kotihoidetuilla, ja mikä selittää suuret erot muuhun Eurooppaan, jossa lapset menevät hoitoon jopa 3kk ikäisenä, mutta joihin verrattuna Suomessa voidaan todella paljon huonommin henkisesti (siis lapset ja nuoret erityisesti)?

Tottakai kiintymyssuhde on tärkeä asia, ei kai sitä kukaan yritä kiistää? Mä yritän tuoda esiin sen, ettei se ole absoluuttinen fakta, että lapsi menisi täysin henkisesti soseeksi siitä, ettei äiti hoida häntä edes vuotiaaksi kotona.

Ymmärrät toki senkin, ettei kaikilla vain ole kapasiteettia hoitaa lapsiaan kotona edes vuotiaaksi, ja tukalien olojen takia lapsen on aidosti parempi olla kodin ulkopuolella hoidossa tai vähintään ydinperheen ulkopuolisen hoitajan vastuulla. Tämäkään ei ole sellainen fakta joka voidaan vain sivuuttaa koska huvittaa. Nämä ovat todellisia tapauksia joita on, niistä vaan useimmiten ihmiset pysyvät hiljaa koska tietävät mikä leima asiasta tulee. Saati sitten 1-2-vuotiaat jotka ovat "virikehoidossa".

Puhutaan toki faktoista, nimenomaan siitä lapsen parhaasta. Lapsen paras on vanhempi, joka pystyy ja haluaa huolehtia hänestä tasapainoisesti ja täysipainoisesti. Jos vanhempi ei tähän kykene, lapsen paras on jokin muu järjestely. Miksi tämä pitää kääntää keskusteluksi vanhempien vapaudesta valita (vaikka tietenkin kyse on osittain siitäkin), kun fakta on, että lapsi on ensisijaisesti se joka kärsii jos vanhemmat kärsivät. Ei se jää lapselta huomaamatta.

Tiedätkö kuinka moni kärsii hirveästä syyllisyydestä teininä ja aikuisena siksi, että vanhemmat ovat "tehneet niitä valintoja lapsen parhaaksi", jolloin vanhemmilla on ollut talous tiukilla, parisuhde karikolla, asiat oikeasti huonosti, ja se luonnollisesti heijastuu aivan suoraan lapsiin. Jotkut jopa syyttävät lapsiaan suoraan asiasta. Miten silloin voidaan puhua lapsen parhaasta kun painostetaan hoitamaan lapset kotona ja "uhrautumaan", jos se jostain syystä on ylivoimaista perheelle? Tätä mä en vain ymmärrä. Ja näitä tapauksia on oikeasti paljon.

Kotihoito pienelle lapselle tärkeää kyllä, Se on ainakin mun arvojen vastaista "puolustella" muita ratkaisuja. Raha on lopulta vain rahaa. Kaikilla saa olla oma mielipide, ja omien arvojen mukaan elämä pitää elää.

 

Kiitos. Ja joo, yritänkin aina kaikille mainostaa tuota vaihtoehtoa. En sitten tiedä miten työnantajat laajemmin siihen suhtautuvat, meilläkin molemmilla siihen on tosiaan omat ongelmansa liittynyt.

Mutta ei ole siis tarkoitus tässä mitenkään esiintyä muita parempana, vaan vastasin, kun kysyttiin ja asia on minuakin lähipiirissä hämmästyttänyt eikä siitä oikein voi livenä puhua, kun aihe on melko tulenarka... Ehkä se tunne on monille yhteinen, ja juuri sen aiheuttaman syyllisyyden vuoksi ne vauvaikäisen hoitoon vieneet niin voimakkaasti reagoivatkin tähän aiheeseen..? En tiedä, kun moni sitä päivähoitoa noin pienten kohdalla kuitenkin tuntuu ihan aidosti puolustelevan esim. kavereilla ja itselle se ajatus alle 2-v:n hoitoon viemisestä tuntuu vain väärältä. Ja jälleen puhun siis omista tunteistani, en siitä miten jonkun toisen pitäisi toimia tms.

Juuri näin. Ne jotka vievät lapset hoitoon aikaisin saavat kyllä täällä mellastaa ja sanoa vaikka mitä, mutta jos kotihoidon puolustajat sanovat jotain/kertovat omasta tilanteestaan, heidät leimataan heti elvistelijöiksi. Ei ymmärrä, ei...

 

Juuri näin. Ne jotka vievät lapset hoitoon aikaisin saavat kyllä täällä mellastaa ja sanoa vaikka mitä, mutta jos kotihoidon puolustajat sanovat jotain/kertovat omasta tilanteestaan, heidät leimataan heti elvistelijöiksi. Ei ymmärrä, ei...

Eiköhän se mellastus ole ihan molemminpuolista. Mä olen molemmin tavoin tehnyt (kotona hoitanut ja aikaisin hoitoon vienyt), niin kyllä täältä molemmissa tilanteissa aina pomppasi silmille ne itseä syyllistävät mellastukset. Kyllä sitä mellastamista on tosiaan ihan puoleen ja toiseen vaikka kuinka. Mutta onneksi ne on vaan niitä ääri-ihmisiä yleensä, jotka jaksaa mellastaa

 

Tiedänpä semmoisen pariskunnan, jostai toinen käy joskus töissä(lue:muutaman kerran kuukaudesssa) ja toinen lepäilee kotosalla. Laittoivat 9kk vauvansa pph:lle pariksi kertaa viikossa..

 

^ just näitä, lapsi parka Perustellaan tietty sillä, että lapsen pitää saada virikkeitä ja vanhempien "omaa elämää".