Oon pilannut kaiken... ihan kaiken..mitenköhän saisin anteeksi

Provo.

 

Mua alkaa sapettaa tämän tyyliset provot, mitä tämäkin ketju edustaa...

 

Väitätkö ettei esim. tää ketju ole sun aloittama? Kummasti täsmää raskausviikot, alkuasetelma, miehen käytös, sun vaiheilut ja pohdiskelut jne. Ainoa ero tosiaan on että aiemmin et väittänyt odottavasi kaksosia. http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/2297502-mita-tehda-tuntuu-etta-voimat-loppuu/

 

Voin kertoo että mulla on samantapainen menneisyys... mies halusi että teen abortin ja oli ihan hirvee minulle... koitin samanlai kuin sinä, varata ajan yms. mutta en pystynytkään. Oon aina sanonut etten ikinä pystyis tappamaan lasta. Tyttö on nyt 5v. ja maailman ihanin lapsi! Mies oli vihainen siihen asti että lapsi oli syntynyt ja kun se syntyi ja hän näki vauvan ni pyysi itkien anteeksi mitä oli sanonu! Elä ihmeessä tee aborttia, toivon sydämmestäni ettet tee, kadut varmasti lopun ikää ja voi tulla vaikka mitä sivu juttuja siitä! semppiä ja pidä pääsi, kyllä mieskin joskus ymmärtää sun ratkasun jos päädyt pitämään vauvat!

 

Voin kertoo että mulla on samantapainen menneisyys... mies halusi että teen abortin ja oli ihan hirvee minulle... koitin samanlai kuin sinä, varata ajan yms. mutta en pystynytkään. Oon aina sanonut etten ikinä pystyis tappamaan lasta. Tyttö on nyt 5v. ja maailman ihanin lapsi! Mies oli vihainen siihen asti että lapsi oli syntynyt ja kun se syntyi ja hän näki vauvan ni pyysi itkien anteeksi mitä oli sanonu! Elä ihmeessä tee aborttia, toivon sydämmestäni ettet tee, kadut varmasti lopun ikää ja voi tulla vaikka mitä sivu juttuja siitä! semppiä ja pidä pääsi, kyllä mieskin joskus ymmärtää sun ratkasun jos päädyt pitämään vauvat!

Aivan niin, ihan täys idiootti on mies jos ei helly, sitten kun näkee oman lapsensa!

 

Väitätkö ettei esim. tää ketju ole sun aloittama? Kummasti täsmää raskausviikot, alkuasetelma, miehen käytös, sun vaiheilut ja pohdiskelut jne. Ainoa ero tosiaan on että aiemmin et väittänyt odottavasi kaksosia. http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/2297502-mita-tehda-tuntuu-etta-voimat-loppuu/

No eihän toi ole yhtään samanlainen tilanne. Lopeta nyt jo toi jankkaus, mitä väliä. Lue vaikka kirja.

 

Älkää ny antako tyttöparalle liikoja toiveita, että mies heltyy lasten synnyttyä ja muuttuu unelmamieheksi ja he kaikki elävät onnellisina elämänsä loppuun asti. Ap., kaiken luettuani, väittäisin, että paras ratkaisu on pysyä tollasesta suhteesta kaukana. Siis niin ettet helly ottamaan takas, siitä seuraa vaan lisää tuskaa.

Onko sulla Ap. muuten itselläs syyllistävät vanhemmat? Luultavasti on. Nyt jatkat sitä samaa kaavaa mitä heiltä olet oppinut, syyllistät itseäs, ja annat miehen/kumppanien syyllistää, kestät kaiken p...skan koska epätoivoisesti haet rakkautta ja hyväksyntää, jota et ole saanut vanhemmiltas etkä tule saamaan mieheltäs. Haet torjuvaa miestä, pelkäät jätetyksi tulemista, rakastat niin paljon että riiput toisessa, oma itseluottamuksesi ja kykysi päättää omasta elämästäsi on nolla. Tätä ilmiötä kutsutaan läheisriippuvuudeksi. Se on melkoinen noidankehä, varsinkin kun kaksi rikkonaista kohtaavat, toinen on syyllistäjä ja toinen syyllistyvä, siis ei terve suhde ja tuo mukanaan paljon tuskaa. Googlaa siitä tietoa. Sen kehän voi katkaista. Rohkeutta, olet hyvä ihminen.

 

Mä en todellakaan kahlaa koko ketjua, mutta oletko miettinyt, minkälaiset eväät sulla on niiden kaksosten kanssa pärjätä? Mä olen henkilökohtaisesti nähnyt vähän liikaa tuolla lastensuojelun puolella niitä perheitä, jotka "eivät vaan pysty aborttiin", mutta eivät kyllä sitten pysty lapsistaankaan huolehtimaan. Jos lasten isän asenne on jo tuo raskausaikana, voit varautua siihen, että tukea ja apua et sieltä suunnalta tule saamaan myöhemminkään. Unohda se mies ja sen mielipiteet ja mieti omalla järjelläsi, oletko valmis huolehtimaan kaksosita seuraavat 18 vuotta yksin vai et. Jos lapset eivät ole aidosti haluttuja, on huomattavasti epäeettisempää ja moraalittomampaa synnyttää niitä kuin keskeyttää raskaus. Jos olisin sinun tilanteessasi, olisin tehnyt abortin jo aikoja sitten. Myös ne puheet siitä, että "kadut sitä lopun elämääsi" ei todellakaan pidä paikkaansa. Jos ratkaisu on oikea, ei se kaduta.

 

Luin koko ketjun, oikean päätöksen teit<3 onnea teille kolmelle ja taatusti pärjäät ja apua kysyt heti kun tuntuu että nyt en pärjää.

 

Mä en todellakaan kahlaa koko ketjua, mutta oletko miettinyt, minkälaiset eväät sulla on niiden kaksosten kanssa pärjätä? Mä olen henkilökohtaisesti nähnyt vähän liikaa tuolla lastensuojelun puolella niitä perheitä, jotka "eivät vaan pysty aborttiin", mutta eivät kyllä sitten pysty lapsistaankaan huolehtimaan. Jos lasten isän asenne on jo tuo raskausaikana, voit varautua siihen, että tukea ja apua et sieltä suunnalta tule saamaan myöhemminkään. Unohda se mies ja sen mielipiteet ja mieti omalla järjelläsi, oletko valmis huolehtimaan kaksosita seuraavat 18 vuotta yksin vai et. Jos lapset eivät ole aidosti haluttuja, on huomattavasti epäeettisempää ja moraalittomampaa synnyttää niitä kuin keskeyttää raskaus. Jos olisin sinun tilanteessasi, olisin tehnyt abortin jo aikoja sitten. Myös ne puheet siitä, että "kadut sitä lopun elämääsi" ei todellakaan pidä paikkaansa. Jos ratkaisu on oikea, ei se kaduta.

Peesi. Tätä itsekin sanoin täällä aiemmin. Ei niitä lapsia voi hoitaa toisella kädellä tuosta vaan, kaksoset on todella iso elämänmuutos ja ansaitsevat tulla henkisesti ja fyysisesti riittävän hyvin kohdelluiksi.

 

joillakin vaan on voimaa tehdä se kaikki.ei se loppujen lopuksi niin kauhea homma ole.
itse hoidin kaksi pientä yksin ja sain siitä ajasta enemmän kuin annoi, vaikka tein kaiken ja enemmän
Teit oikean ratkaisun.

 

Onnea ja paljon voimia sinulle. Teit oikein !!!

 

lqapsesi vielä antavat moninverroin ilon takaisin

 

Älkää ny antako tyttöparalle liikoja toiveita, että mies heltyy lasten synnyttyä ja muuttuu unelmamieheksi ja he kaikki elävät onnellisina elämänsä loppuun asti. Ap., kaiken luettuani, väittäisin, että paras ratkaisu on pysyä tollasesta suhteesta kaukana. Siis niin ettet helly ottamaan takas, siitä seuraa vaan lisää tuskaa.

Onko sulla Ap. muuten itselläs syyllistävät vanhemmat? Luultavasti on. Nyt jatkat sitä samaa kaavaa mitä heiltä olet oppinut, syyllistät itseäs, ja annat miehen/kumppanien syyllistää, kestät kaiken p...skan koska epätoivoisesti haet rakkautta ja hyväksyntää, jota et ole saanut vanhemmiltas etkä tule saamaan mieheltäs. Haet torjuvaa miestä, pelkäät jätetyksi tulemista, rakastat niin paljon että riiput toisessa, oma itseluottamuksesi ja kykysi päättää omasta elämästäsi on nolla. Tätä ilmiötä kutsutaan läheisriippuvuudeksi. Se on melkoinen noidankehä, varsinkin kun kaksi rikkonaista kohtaavat, toinen on syyllistäjä ja toinen syyllistyvä, siis ei terve suhde ja tuo mukanaan paljon tuskaa. Googlaa siitä tietoa. Sen kehän voi katkaista. Rohkeutta, olet hyvä ihminen.

Ei se ole mihinkään muuttumassa. Kyllä tää kortti on nyt katsottu.
Kiitos viestistä. Luin viestisi monta kertaa ja googlasin asiasta. Tosi moni tunne ja "oire" kyllä sopii muhun...

 

Ei se ole mihinkään muuttumassa. Kyllä tää kortti on nyt katsottu.
Kiitos viestistä. Luin viestisi monta kertaa ja googlasin asiasta. Tosi moni tunne ja "oire" kyllä sopii muhun...

Tässä on ihan kivan tuntuinen linkki läheisriippuvuuteen ja siellä on sivuvalikoissa asiaan liittyen paljon muutakin hyvää juttua. Sellaista armollista infoa, missä ei ihmistä lytistetä.
Mit

Kaikkea hyvää sun matkalles! Kyllä sinä pärjäät.

 

Tässä on ihan kivan tuntuinen linkki läheisriippuvuuteen ja siellä on sivuvalikoissa asiaan liittyen paljon muutakin hyvää juttua. Sellaista armollista infoa, missä ei ihmistä lytistetä.
Mit

Kaikkea hyvää sun matkalles! Kyllä sinä pärjäät.

Kiitos, luen tonkin ajatuksella läpi.
Tuntuu nyt paljon paremmalta kun ei tarvii enää jossitella.
Ensi viikon alussa lähden kaverin kanssa shoppailemaan äitiysvaatteita, alkaa vanhat jo kiristää liikaa..
Mutta nytpä suuntaan peiton alle, aamulla taas virkeänä olisi mentävä töihin

 

Kiitos, luen tonkin ajatuksella läpi.
Tuntuu nyt paljon paremmalta kun ei tarvii enää jossitella.
Ensi viikon alussa lähden kaverin kanssa shoppailemaan äitiysvaatteita, alkaa vanhat jo kiristää liikaa..
Mutta nytpä suuntaan peiton alle, aamulla taas virkeänä olisi mentävä töihin

# 20 ketjun ekalla sivulla: En koe että minusta on vielä äidiksi, olen liian nuori. Jos olisimme

kaverin vanhat, ap?
ja luin ketjua pari ensimmäistä sivua kun se tuli, en ole lukenut enempää...

 

# 20 ketjun ekalla sivulla: En koe että minusta on vielä äidiksi, olen liian nuori. Jos olisimme

kaverin vanhat, ap?
ja luin ketjua pari ensimmäistä sivua kun se tuli, en ole lukenut enempää...

Niin, onhan asia niin, että olen melko nuori, mutta minulla on tavoitteissa aina ollut että haluan saada lapset alle 30 vuotiaana. Monestakin syystä

Ja olen kuitenkin jo yli parikymppinen, kohta jo melkein lähempänä 30

En halua kaverin vanhoja
Haluan päästä shoppailemaan, virkistäytymään, ihmisten ilmoille.

 

Noniin, nyt on helpottunut olo, kävin lääkärin juttusilla ja sain ajan psykologille.
Työtä on paljon vielä edessä, ja tiedän että lääkärin kuuluu kannustaa, mutta hänkin sanoi, että tein oikean päätöksen
Nyt aion unohtaa koko mulkkumiehen ja alkaa etsiä rinnalleni jotakuta, ketä on minulle hyvä ja arvostaa minua.
Kaipaan vaan suhteessa sitä, ettei jutut ole aina niin vakavia ja että osaa vitsailla ja sen tämä mies osasi.
Ikävää, etten pysty ikinä häntä unohtamaan lasten takia, mutta toivon että hän miehistyy ja lopettaa asioista vikisemisen ja sen ettei kaikki aina mene niinkuin hän haluaa tai sitten häipyy hevon kuuseen..

 

Noniin, nyt on helpottunut olo, kävin lääkärin juttusilla ja sain ajan psykologille.
Työtä on paljon vielä edessä, ja tiedän että lääkärin kuuluu kannustaa, mutta hänkin sanoi, että tein oikean päätöksen
Nyt aion unohtaa koko mulkkumiehen ja alkaa etsiä rinnalleni jotakuta, ketä on minulle hyvä ja arvostaa minua.
Kaipaan vaan suhteessa sitä, ettei jutut ole aina niin vakavia ja että osaa vitsailla ja sen tämä mies osasi.
Ikävää, etten pysty ikinä häntä unohtamaan lasten takia, mutta toivon että hän miehistyy ja lopettaa asioista vikisemisen ja sen ettei kaikki aina mene niinkuin hän haluaa tai sitten häipyy hevon kuuseen..

Juu, piti kanssa kirjoittaa kuten muut tuossa aiemmin, että sulla on nyt raskauden ja vauva-ajan aikana "kiire" kohottaa omanarvontuntoasi. Hommata hyviä ja terveitä ihmissuhteita ja himmata niitä sairaita riippuvuussuhteita.

Vaikka uskon että tulet selviämään lasten kanssa, niin sanon tämän kuitenkin vähän varmuuden vuoksi (kun ekat viestisi vähän kielivät semmoisesta huonosta itsetunnosta): myös lapset ovat semmoisia, että taaperoiästä lähtien äidiltä vaaditaan topakkuutta ja auktoriteettiä. He pyörittävät sua 6-0 jos et pidä lankoja käsissäsi koko ajan, etkä anna periksi pahimmissakaan itkupotkuraivareissa.

No, nyt tämä on sanottu. Vaikka vähän ylimääräistä neuvomista tässä nyt tuli.

 

Juu, piti kanssa kirjoittaa kuten muut tuossa aiemmin, että sulla on nyt raskauden ja vauva-ajan aikana "kiire" kohottaa omanarvontuntoasi. Hommata hyviä ja terveitä ihmissuhteita ja himmata niitä sairaita riippuvuussuhteita.

Vaikka uskon että tulet selviämään lasten kanssa, niin sanon tämän kuitenkin vähän varmuuden vuoksi (kun ekat viestisi vähän kielivät semmoisesta huonosta itsetunnosta): myös lapset ovat semmoisia, että taaperoiästä lähtien äidiltä vaaditaan topakkuutta ja auktoriteettiä. He pyörittävät sua 6-0 jos et pidä lankoja käsissäsi koko ajan, etkä anna periksi pahimmissakaan itkupotkuraivareissa.

No, nyt tämä on sanottu. Vaikka vähän ylimääräistä neuvomista tässä nyt tuli.

Eikun hyvä vaan että sanoit
Ja tohon joo pitää kiinnittää huomiota; oon monessakin asiassa liian lepsu ja hellyn heti enkä tosiaan halua että lapsista kasvaa mitään lellittyjä kakaroita.
Tarvitsisin justiinsa apua siihen että uskallan tehdä omia ratkaisuja vaikka joku arvostelisi minua niistä ja olisi eri mieltä; nyt teen niinkuin muut sanovat ja jos joskus erehdyn tekemään toisin poden huonoa omaatuntoa ja tunnen oloni huonoksi kun en noudattanut neuvoja/ohjeita ja ehkä pahoitin jonkun mielen.

 

Pää kuntoon, lapset tarvitsevat sitä.

 

Pää kuntoon, lapset tarvitsevat sitä.

Sitähän tässä kokoajan nyt yritetään...
Pikkuhiljaa, ei se hetkessä onnistu.
Varsinkin kun nää kanssaeläjät ei oo helpottanu tätä asiaa yhtään

 

Eikun hyvä vaan että sanoit
Ja tohon joo pitää kiinnittää huomiota; oon monessakin asiassa liian lepsu ja hellyn heti enkä tosiaan halua että lapsista kasvaa mitään lellittyjä kakaroita.
Tarvitsisin justiinsa apua siihen että uskallan tehdä omia ratkaisuja vaikka joku arvostelisi minua niistä ja olisi eri mieltä; nyt teen niinkuin muut sanovat ja jos joskus erehdyn tekemään toisin poden huonoa omaatuntoa ja tunnen oloni huonoksi kun en noudattanut neuvoja/ohjeita ja ehkä pahoitin jonkun mielen.

Älä mieti muiden ohjeiden kohdalla ekana että pahoitatko vai jätätkö pahoittamatta jonkun mielen, vaan mieti että onko se tutun antama neuvo järkevä vai ei. Menet siis tilannekohtaisesti.

Sun kannattaa ottaa selvää mikä on ihmissuhteissa ja lasten kasvatuksessa se terve, topakka linja ja pidät siitä kiinni.
Lastenkasvatuksessa kannattaa kahlata Supernanny- tv-sarjan jaksoja läpi: vaikka se täti ei aina ole oikeassa niin perusperiaatteet on kunnossa. Siitä ohjelmasta on moni saanut avun arkeen.
Myös MLL:n sivuilta löytyy hyviä vinkkejä:
Vanhempainnetti, Vanhempainnetti - MLL

 

Mutta nyt tässä vaiheessa nautit raskaudesta ja vauva-ajasta, kasvatusjutut tulee vasta sen jälkeen.