Tulin lasten kanssa asioilta ja mies teki itsestään marttyyrin..

Kai sitten annat seksiäkin kolme neljä kertaa päivässä? Kun miehellä on oikeus...

Huh huh. Jonkun visio vissiin tämäkin.

 

Sori tuli teksti yhteen pötköön, huh. A kyse on lapsista, ei lapsesta, kuten välillä kirjoitin.

 

En mä tiennyt, että ap:n kaltaisia naisia edes on olemassa.
Ihan käsittämätöntä.
Itse ollessani himassa minun vastuualueeseen kuului lasteni hoitaminen. Siivoukset ym. yhteiset asiat olivat todellakin yhteisiä ja mies hoiti oman osuutensa niistä työpäivän jälkeen. Kerran yritti marista vastaan, niin jätin sen lasten kanssa himaan ja huikkasin ovelta, että "herra on hyvä ja alkaa siivoamaan, valmistaa ruuat ja hoitaa lapset", ennekuin paukautin oven perässäni kiinni.

 

Kokeilis mies vaikka tuota kolmen pienen kanssa asiointia... Kaiken järjen mukaan teillä ei voinut edes kovin sotkuista olla -ethän säkään edes huomannut, että mies on jo imuroinu.

 

Minusta miehesi kuulostaa mustasukkaiselta varsistilta, jonka mielestä sinä et saisi käydä yksin missään. Älä missään tapauksessa jätä omia menoja väliin tämän takia. Päinvastoin vaikuttaa siltä,että sinun on lisättävä niitä ja jätettävä mies välillä viikonloppuna päiväksi lasten kanssa kotiin, tai vaikka kahden vanhemman lapsen, ja sinä menet jonnekin tuulettumaan. Ja tämän sitä kerrot miehellesi ilmoituasiana, siitä ei neuvotella. Saapa sitten hiukan realismia, muksujen kanssa kotona oloon ja siihen kuuluvaan sekasotkuun.

Jos sinä et nyt ota itseäsi niskasta kiinni ja järjestä itsellesi omaa aikaa ilman miestä ja lapsia, tilanne vain pahenee koko ajan. Kohta et saa mennä yksin edes sinne kauppaan, tai viikon ainoaan harrastukseen.

 

Se menee niin että kun mies on opetettu tulemaan kuin hotelliin missä palvelu pelaa yötä päivää eikä tarvi mihinkään osallistua niin se alkaa hyppiä silmille.
Mulla oli ihan sama juttu kun muksut 5kpl oli pieniä ja niiden isä teki reissuhommia.
Mun isä sitte sano kerran mulle että isket sille tiskiharjan toiseen käteen ja imurin toiseen käteen kun reissusta kotiutuu ja lähdet yksin vaikka lenkille.
Että mies ei opi ikinä arvostamaan naista jos sille kaikki tehdään valmiiksi.
Isäni oli ihan oikeassa.

Mä sinuna antaisin miehen valituksen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja sanoisin että kun tää sultakin hyvin onnistuu ni sä siivoot täällä joka toinen päivä.

 

Siis apua! Olen omasta mielestäni hyvinkin järjestelmällinen ja en tykkää tavararöykkiöistä tai muista sotkuista ja koti on ja pysyy hyvin järjestyksessä. Silti imuroin ainoastaan 2 kertaa viikossa, pesen lattiat joka toinen viikko ja käytän matot ulkona ehkä kerran vuodessa... Lapsia on kolme ja sisäkissoja neljä.

Tavaroita järjestelen päivittäin, mutta esim lasten leikkeihin en koske, heidän duplot saa olla ihan rauhassa olkkarin lattialla, illalla kerätään irtolegot pois.

 

Ei kuulosta normaalilta terveeltä parisuhteelta, vaan aivan joltain muulta, vieläkö joku todellakin elää noin?:O

 

Ihme feministejä osa vastaajista.

Mutta kyllä, miehesi ylireagoi.
Rentoudu sinäki hieman, kuulostaa kyllä melko hurjalta tuo sun työmäärä.
Itseki hoidin koko kodin, kun olin lapsen kanssa kotona. Enkä vaatinut tai olettanut mieheltä mitään kodin hoitoon liittyvää, ainakaan arkena. Viikonloppuisin "vaadin" sitä, että lasta "viihdytetään" sen aikaa, että teen ruokaa tai toisin päin.

Sisäinen feministi on kyllä minullaki nostanut päätään nyt kun olen palannut takaisin töihin. Mies luuli, ettei hänen tartte tehdä yhtään mitään ylimääräistä kun hänhän hoitaa aamutoimet, vie ja hakee lapsen hoidosta. Se on niiku hänen työsarkansa, mulla on sitten loput. Mutta pienillä muutoksilla, pienillä muutoksilla... Pesulapalvelu loppui.. Tiskit oli puoli viikkoa altaassa.. Tekee siis nykyään muutakin kodinhoitoa.

AP:n tilanteessa suosittelisin yön yli reissua. Katotaan miten helppoa se onkaan siivota kolmen pienen lapsen kanssa

 

Tuli surulinen ja hämmentynyt olo ap:n puolesta. Olen itsekin ollut lasten kanssa kotona ja hoitanut ruoanlaiton, pyykit ja siivouksenkin silloin aika suureksi osaksi yksin, ja mies teki lisäksi pitkää päivää. Silti hän ei KOSKAAN moittinut, jos kotona oli sotkuista tai ruoka ollut valmista kun hän tuli töistä tms. Minäkin olin aika usein lasten kanssa poissa kotoa päivällä, ja täällä saattoi olla sotkuista kun hän tuli kotiin, sehän on ihan luonnollista pienten lasten kanssa. Hän ei koskaan olettanut, että täällä on siistiä kun hän tulee töistä.

En tiedä, vähän huolestuttava piirre että miehellesi edes tulee mieleen sanoa tuollaista. :/

 

Niin siis miksi sä ap pyysit anteeksi? Mitä sä teit väärin?

 

Tota.. joo.. Otan osaa! Mikään ei oo niin ärsyttävää kuin jos toinen alkaa kiukuspäissää tekemään jotain hommaa, jonka olet yleensä hoitanut ja olisit tälläkin kertaa tehnyt. Mielestäni olet kyllä tosi ahkera kun siivoat ja hoidat muksut.. olisi ukko kiitollinen, eikä kiukkuaisi turhasta.

 

Kuten joku jo mainitsi, niin tuskin kyse on edes pelkästään siivoamisesta, vaan KONTROLLOINNISTA. Erittäin huolestuttavaa on, että sinulle tulee tunne, ettei sinulla ole oikeutta käydä asiolla tai harrastuksessa, jos kotoa löytyykin jotain huomautettavaa. Ei tuollainen PELKO ole normaalia! Sinä et ole miehesi pikku apuri, vaan tasavertaisessa suhteessa niin oikeudet kuin velvollisuudetkin kulkevat käsi kädessä.

Jokainen saa itse määritellä vaatimansa siisteystason, mutta miten ihmeessä sinä pystys tekemään tuon kaiken? Taisit itsekkin mainita, että miehesi ei luultavasti siihen kykenisi, joten miksi sinun pitäisi? Puhuit kyllä miehesi oikeudesta tulla siistiin kotiin, mutta missä on sinun oikeutesi kohtuulliseen määrään työtä?

Ihan itsesi vuoksi suosittelen sinua tutustumaan

 

Eihän tuollainen siivoaminen ole enää edes normaalia..ei joka päivä tarvitse imuroida. Meillä ei todellakaan imuroida joka päivä , vaikka perheessä 6 lasta. Meillä on mies tokaissut joskus, ettei hän ymmärrä, miten saan päivän mittaan mitään tehtyä, kun lapset on siinä (no, osa on koulussa), kun hän on lasten kanssa, muitten asioitten tekemisestä ei tule mitään.
Eiköhän teillä ole miehen kanssa puhumisen paikka. Jospa vaikka listaat, mitä kaikkea teet päivän mittaan tai ehkä parempi, että jonakin viikonloppuna sovitte, että sinä menet jonnekin 8 tunniksi ja mies tekee kaikki sinun työt sille päivälle. Joillakin on vaan se vääristynyt kuva kotiäitinä olemisesta, että maataan vaan ja laiskotellaan. Kun oikein miettii, niin ei uskalla edes laskea, kuinka paljon päivästä menee työtunteja esim. keittiössä puuhailuun..helposti jokainen ruuanlaitto vie sen 2h jälkisiivouksineen ja siihen vielä muut syömiset.
Sinun miehesi pitäisi nyt ymmärtää, että lapset ovat vain hetken pieniä ja todellakin jokainen imurointi yms. on heiltä pois. Alkaa olla jo melkein sama, kuin veisit lapset hoitoon. Ja kysypäs mieheltäsi, että jos muistelee nuoruuttaan ja lapsuuttaan, niin mikä siinä oli parasta? Oliko se vanhemmilta saatu aika ja yhdessä olo vai se ihanan siisti koti?

 

Luin vasta ap:n viestin, joten jos tulee toistoa vastauksista niin pahoittelen!

Mutta siis tollasen kiukuttelun jättäisin omaan arvoonsa.
Ensinnäkin, mikä oikeus tulla puhtaaseen kotiin? Siis, ethän sä nyt 1, 2 ja 3-vuotiaiden lasten kanssa voi joka sekunniksi täydellisen puhdasta kotia taata. Ja miksi sun tarttiskaan? Ihan tarpeeksi tuossa lasten hoidossa on työtä.
Toisekseen kuulostaa, että olet toooodella ahkera ja siivoat hirmu usein. Jos teillä oli lattia pestykin EDELLISENÄ PÄIVÄNÄ niin ei siellä nyt kovin sotkuista voinut olla. Jos jotain muruja oli lattialla, niin mikä vaiva se nyt miehellekään on ne siitä sipaista, jos sinä et ole ehtinyt.

Antaisin kiukutella keskenään tollasen miehen.
Ihan epäreiluja oletuksia siellä tuntuu olevan.

Onko mies koskaan ollut viikkoakaan hoitovastuussa kotona? Vois tehdä ihan hyvää, jospa tohon tulis vähän realismia mukaan, että mitä sitä ehtii ja mitä ei.

 

Siis sen nyt jotenkin olisin vielä ymmärtäny, että olis väsyneenä kotiin tullessaan tiuskassu jotain (tosin sekin aiheetta), mutta jos vielä tänään sanoi, että jatkossa sit tällaista "siivottomuutta" ei tapahdu, ni huh! Siis jos olet asioita hoitamassa LASTEN KANSSA ja hän siitä suuttuu, niin anna suuttua. Itse sanoisin ja olen monesti sanonutkin, että jos ei kelpaa niin tee ite! Kummasti on tullu värejä mustavalkoiseen katsantokantaan.

Ja sen vielä lisään, että ei kai teillä ole tarvinnu riidellä siivouksesta, kun sä teet KAIKEN. Kolmen noin pienen kanssa kaikki ei vaan voi olla aina järjestyksessä, ainakaan ilman että siivoava osapuoli on aivan puhki.

Ota asia miehesi kanssa puheeksi. Kerro, että asia tuntuu sinusta epäreilulta ja kohtuuttomalta. Et pyytele anteeksi, vika ei todellakaan ole sinussa. Mitenköhän sitten käy, kun joskus palaat työelämään? Älä silloin suostu tekemään kaikkea! Siivositko sinä aina yksin myös ennen lapsia?

Silloin ennen lapsia siivottiin yhdessä, lasten tultua tuo työnjako tuollaiseksi meni jotenkin itsestään. Olisi tehnyt kyllä mieli sanoa että mies sitten jatkossa saa petata oman puolensa sängystä ja korjaa omat jälkensä, kun kerran toivoo siisteyttä enenevissä määrin. Ehkä sanonkin, kun kotiutuu..

 

Mies tekee työpäivän töissä, sinä teet työpäivän kotona HOITAEN KOLMEA PIENTÄ LASTA. Tähän kuuluu tietysti lasten ruokkiminen, ulkoiluttaminen, puheminen yms. Tässä vaiheessa olette tasoissa. Loppu on teidän perheen yhteistä työtä. Minustakin miehesi kuulostaa erittäin kontrolloivalta ja julmalta. Ei selvästikään ymmärrä kuinka paljon teet päivän mittaan. Suhteenne ei kuulosta kovin tasapuoliselta vaan lähinnä siitä kuultaa läpi johtaja-alainen asettelu.

 

Ap, olet todella ahkera!

Musta tuntuu, että te ootte molemmat vaan väsyneitä, kun on kolme noin pientä lasta, ja sillä tulee helposti ylireagoitua ja oltua tarpeettomasti närkästynyt tollaisissa tilanteissa. Selvittäkää homma nyt perinpohjaisesti puhumalla, ettei se ala hiertää välejä pidemmän päälle ja pilaa esim. sun harrastuksessa käymisen iloa. Sillä voisi nimittäin olla paljon pahemmat seuraukset, kuin mitä voi kuvitella.

Tsemppiä asian käsittelyyn!

 

[QUOTE="vieras";29029756]
Mies vielä lisäsi, että imuriakin voin ihan hyvin heilutella muutaman kerran päivässä, kun ei se niin iso homma ole.
[/QUOTE]

Jos miehen mielestä imurointi ei mikään iso homma ole, niin hänhän voi hoitaa sen työpäivän jälkeen.

Siivoat todella paljon. Minusta ei tuohon olisi. Jos oma mies kommentoisi noin, niin jäisi varmaan sen verran paha maku suuhun, etten tekisi enää mitään. Mies pääsisi näyttämään kuinka helppoa siistinä pitäminen on.

 

[QUOTE="sasa";29029801]Miehesi on ihan idiootti. Vaikka sinä kodin kunnossa pidätkin, niin onhan tuollainen puunaaminen ihan järjetöntä. Taitaa olla vain tekemistä tekemisen vuoksi, koska et käy töissä ja hän elättää yksin perheensä. Jonkinmoista kontrollivimmaa rivien väleistä havaittavissa.
Olen itse päälle nelikymppinen mies, enkä todellakaan odottanut puolisoni hoitovapaalla ollessaan, että käyttää päiviään siivoamiseen, vaikka minun tuloillani elettiinkin.[/QUOTE]

Ehkä voi olla tuotakin. Tosin minä ostan meille ruuat, mies hoitaa sitten muut kulut... Lasten kuluja ei mitenkään eritellä.

 

Voi olla tietysti noinkin. Tiesi kyllä, että ollaan asioilla ja tiesi senkin, että siellä kestää, kun yhdessä vaiheessa aiheesta pari viestiä vaihdettiin (=minä kirosin, että joka paikassa saa jonottaa.)

Tänä aamuna miehellä oli varhainen aamuvuoro, ja olin hänen kanssaan yhtä aikaa kahvipöydän ääressä. Mies siinä totesi ihan neutraaliin sävyyn, että jatkossa pitää sitten pitää siisteydestä parempaa huolta. En muista enää tarkkaa sanamuotoa, mutta pointti oli kuitenkin tuo. Ihan sävyisästi sanoi eikä riitaa haastaen, mutta sekös jäi silti mieleeni...

Puhuttiin ennen tuota riitaa mahdollisesta neljännestä lapsesta, mutta jostain syystä sekin alkoi mietityttää. Entä, jos lapsi on koliikkilapsi tai tissitakiainen? Enhän mä saa tehtyä puoliakaan siitä, mitä nyt. Mikä se huomauttelun taso on silloin, jos mies suuttuu nyt yhdestä imuroimattajättämiskerrasta... Jos tässä nyt siitä sitten oli kyse, ota noista miehistä selvää.

Kai pitäisi lopettaa tämä märehtiminen.

Sinun ei tarvitse orjallisesti noudattaa kaikkea, mitä miehesi sinulle sanoo. Voit myös olla eri mieltä. Minusta kuulostaa siltä, että sinä pidät siisteydestä aivan uskomattoman hyvää huolta. Herranen aika, edellispäivänä oli imuroitu & pesty lattia. Vaikka menis seuraavaan tai sitä seuraavaan päivään, niin olis mun mielestä edelleen hyvin huolehdittu.

Sinä olet siellä kotona ja selvästi pyrit hoitamaan kaiken oikein hyvin. Sinä tiedät tarkemmin, mikä siellä on tärkeää. Miehesihän katsoo asiaa ulkopuolelta, eikä tiedä päiväjärjestystäsi yhtä hyvin kuin sinä. Hän voi ehdotta jotain (esim että siivoa enemmän), mutta sinä kotinne hoidon asiantuntijana, voit kommentoida sitä ehdotusta. Että onko se järkevä vai ei. Siis ihan rauhallisesti, ei riitelemällä.

 

[QUOTE="vieras";29029804]Miestä taisi kiukuttaa joku muu. Mutta kun mies suutuspäissään, vaikkei välttämättä kokonaan tarkoita, sanoo, ettei vaimo saisi mihinkään lähteä, vaan siivota, niin itsellä vähän herätyskellot soisivat.

Mua vain vaivasi, millainen siivousjako teillä on ollut ennen lapsia? Oletko palaamassa töihin muutaman vuoden päästä vai jäätkö kotiin? Jos palaat töihin, miten olet silloin ajatellut siivouksen hoitaa? Mies tuskin osallistuu, jos asenne on nyt tuo ja on tottunut, että vaimo siivoaa.[/QUOTE]

Jos nyt ymmärsin miehen oikein niin toivoi kai että jatkossa ne muruset tms. hoidettaisiin pois ennen kuin lähdettäisiin mihinkään. Toki tällä tahdilla mitä paikat menee epäjärjestykseen ja murusia syömisten aikana kertyy, en muuta ehtisi tehdäkään kuin siivoamaan... Tosin en tiedä, käsittikö mies nyt ihan todella tätä.

Meillä on koti, jonka asuinpinta-ala hipoo kolmeasataa neliötä. Ihan kaikkialla ei päivän aikana olla, mutta onhan tuota siivouspinta-alaa siltikin... Toki se ei ole mua ennen haitannut, mutta nyt tällaiset tavalliset asiat nyppii ja oma olo tuntuu jotenkin riittämättömältä. En osaa selittää tätä, mutta ehkä ymmärrät mitä meinaan.

Ennen lapsia siivoiltiin yhdessä. Oli pitkä ajanjakso, jolloin mies oli työttömänä ja mä töissä, ja siivoiltiin silti yhdessä kun tulin töistä kotiin. Oli mies jotain saattanut kotona ollessaan tehdä, mutta ei kaikkea. En pannut tuota pahakseni, ajattelin, että onhan se munkin koti. Ennen ensimmäisen lapsen syntymää muutettiin sitten tähän nykyiseen kotiimme, ja mun jäätyä kotiin työnjako on muuttunut tällaiseksi vähän niin kuin itsestään. Kyllä me toki ollaan sanallisesti puhuttukin, että jos mä hoitaisin kodin kun mies käy töissä. En kylläkään ajatellut, että kaikki on noin tarkkaa... kun ei ole aiemminkaan ollut. Miehen mielestä aina kuitenkin tulee sellainen väli, että saa kaiken tehtyä. Ei ymmärtänyt sitäkään kun sanoin, että jollen laita esim. lastenvaatteita kaappeihin silloin kun he nukkuvat tai eivät ole paikalla, niin ne vaatteet ei siellä kauaa pysy, koska lasten mielestä on kivaa (tai lähinnä 1v ja 2v ajattelevat näin) repiä vaatteet sieltä saman tien pois. Jolleivät muuten yllä, niin hakevat sitten tuolin avuksi.

Muutaman vuoden päästä on tarkoitus lähteä töihin, ja itseänikin kieltämättä mietityttää, kuinka nuo siivouskuviot menee silloin. Tosin täällä ei kai olla päivisin tällä lailla, joten sotkuakaan ei taida nykyisen lailla tulla... mutta silti.

 

Ehkä voi olla tuotakin. Tosin minä ostan meille ruuat, mies hoitaa sitten muut kulut... Lasten kuluja ei mitenkään eritellä.

Oletteko te naimisissa?

 

[QUOTE="vieras";29029816]Haluaisin kysyä ap:ltä, että mitä SINÄ siis pyysit anteeksi mieheltäsi?
Sitäkö että et ollut kerennyt imuroida? :O[/QUOTE]

No joo, pyysin siis anteeksi etten ollut siivonnut. En oikein tiedä itsekään miksi, musta tuntui että mies suuttui aiheetta. Hänen mielestään hänellä taas oli aihettakin suuttua. Jännä toisaalta sitten, että minä en saisi loukkaantua, enhän minäkään mene hänen työmaalleen arvostelemaan hänen tekemisiään... Vaikka tämä nyt ei mitään varsinaista työtä olekaan, mutta ymmärtänet

Sovittiin sitten, mutta kuitenkin mulla on sellainen olo, että onko tässä nyt kuitenkaan kaikki hyvin. En tiedä, miksi.

 

Miksi sinä ap pyysit mieheltä anteeksi, mitä tunsit tehneesi väärin?