Mielipiteeni on muuttunut keskusteltuani töihinmenosta kaverini kanssa. Mitä te ajattelette?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kaiutin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
--snip--
On tietysti ylevää muistuttaa, että henkilökohtainen eläkekertymä ja valtiontalous kohenevat jokaisen työtätekevän ja veroja maksavan toimesta, mutta jos arkielämä on tässä ja nyt, lapset ovat vielä tarvitsevia ja arki kaipaa vakautta, en vaihtaisi sitä kyllä myöskään 150 euroon. Sillä rahalla ei pysty ostamaan mitään sellaista vastineeksi (elämänlaatua, mitä se sitten ikinä onkaan) joka edes osittain korvaisi menetettyä "vapaa-aikaa" lasten kanssa.
--snip--

No kerro nyt, mikä olisi riittävä korvaus tuosta?
Paljonko tämän ihmisen pitäisi tienata, että se omatunto hiljenisi? Koska jos ihan rehellisiä ollaan, lapsillehan sillä rahalla ei ole tässä ja nyt merkitystä. Kuten jo sanoin, ihan samalla tavalla se kolmevuotias joutuu olemaan päiväkodissa, tienasi äiti sen 2100 euroa tai vaikka tuplasti enemmän.
 
[QUOTE="vieras";28953455]Mikä ihmeen nettohyöty? Eikö se ole sitä että saa maksettua laskut ja ostettua ruokaa? Omalla tienaamallaan rahalla, eikä sillä rahalla minkä joku muu on maksanut.[/QUOTE]

No niinpä...
 
Vastauksena otsikon kysymykseen - ajattelen että on syytä mennä töihin ja suhteuttaa menot tuloihin. Uskomatonta paskanjauhantaa väittää että palkka on 150 euroa - mistä ne tuet tulevat, pyhästä hengestäkö? Ne ovat veroilla kerättyjä varoja, joita varten joku toinen perheenäiti on painanut aika perhanan pitkää päivää. Ymmärrän vallan hyvin että arveluttaisi pistää pientä vauvaa päivähoitoon, mutta nuorinkin lapsista on jo kolme. Montako kymmentä vuotta siellä kotona pitäisi saada pötkötellä "lasten ehdoilla"?
 
[QUOTE="vieras";28953433]Menisi töihin?[/QUOTE]

Ap:n ystävän todella kannattaisi mennä töihin, moni itkisi onnesta jos heille tarjottaisiin työpaikkaa jolla edes jotenkin itsensä elättää.

Mutta tämä mene töihin - huutelu ei kuitenkaan ihan kaikkiin osu ja uppoa, sillä ei niitä ihan tuosta noin vain kaikki saa. Oli syyt mitkä tahansa, liian vähän työkokemusta, ei ammattitutkintoa ollenkaan, liian koulutettu johonkin ja oman alan töitä ei ole... olus ne sata muuta tarinaa siitä miten tarjonta ei kohtaa... tietysti kaikki liikkuu koko ajan, työpaikkoja tulee ja menee, mutta hetkellisesti ihmisiä on aina vailla töitä enemmän tai vähemmän. Tällä hetkellä enemmän.
 
Eihän hän 150 eurolla niitä töitä tee, vaan 2100 eurolla. En kertakaikkiaan ymmärrä tällaista ajattelua. Ja jos sitä työkokemusta ei kyseiseltä alalta ole, totta kai silloin aloitetaan pienellä palkalla!

Sitä paitsi vaikka palkka olisi parempi, ihan samalla tavalla hän menettää sen "vapaa-ajan" lasten kanssa. Mikä olisi sitten riittävä "korvaus" tuolle menetykselle? Voi hyvänen aika sentään, oikeasti. Kyllä lähtökohtana pitäisi olla se, että ihminen pyrkii elättämään itsensä eikä elä tuilla. Ymmärtäisin ongelman, jos tuosta työstä jäisi käteen vähemmän kuin nykytilanteessa, mutta näinhän ei ole.

Hän vaihtaa toiseen työhön jotta tienaisi 150€ enemmän. Jos olisit 80 tuntia kuussa töissä ja kokoaikaisessa erilaisessa työssä tienaisit 150€ enemmän, niin vaihtaisitko? Entä siinä tapauksessa että toenaisit bruttona paljon enemmän, mutta kun laskee lapsenhoidon ja verot niin erotus olisi tuo?
 
  • Tykkää
Reactions: Akaatti
Tarkoitus nyt oli herättää tajuamaan, mikä se nettohyöty on siitä, että viettää 40 tuntia viikossa toisen palveluksessa sen sijaan, että hoitaisi kotia ja lapsia ja voisi olla perhettä varten kotona -tärkeää työtä sekin! Eli kyllähän mä nyt tajuan, että se palkka on 2100 euroa, mutta tajuan myös että nykyään tän kaverin palkka on jotakin 1500 luokkaa kaikkineen, vaikka sen maksaja onkin KELA. NETTOHYÖDYSTÄ oli puhe, ei kokonaispalkasta. Tarkoitus oli herättää ajattelamaan asiaa nimenomaan molemmilta kanteilta eikä väittää, että työnteko ei kannata ja kokopäivätyön palkka on 150 euroa kuukaudessa. Kai sinä nyt sen tajuat, vai?

Samahan se on kovapalkkaisten vuosituloja katsellessa, että kateeksi käy -tosiasiassa verottaja pitää kyllä huolen siitä, että työnteolla ei rikastumaan pääse.

Kyllä tämä logiikka ontuu ja pahasti. Ja vaikka tarkoituksena olisi herätellä, provosoida, vitsailla tai mitä nyt yritätkään, Kelan tuista puhuminen palkkana on jo röyhkeää.
Tällä logiikalla moni jo työssäkäyvä voisi heittää hanskat tiskiin ja jäädä kotiin pötköttelemään, koska se "nettohyöty" on vain muutama satanen. Minäkin teen nyt sitten ilmeisesti reippaasti alle vähimmäispalkalla töitä, jos todellisesta palkasta kuuluu vähentää se summa, minkä saisi Kelalta kotona ollessaan.
 
Minä en jaksaisi olla kotona, niin ottaisin työpaikan vastaan oman hyvinvointini takia ja tietysti myös tulevaisuuden työllistymisen kannalta. Mutta olen samaa mieltä, että kyllä sen huomaa kun siirtyy tuesta pieneen palkkaan. Kaikki tuet katoaa ja lisämaksuja vaan tulee joka suunnalta. Mekin ollaan eletty perheenä niin, että mies oli töissä ja käteen jäi vähemmän, mutta meidän on pakko ottaa melkein mitä vain töitä vastaan, jos meinataan joskus työllistyä vakituisesti minnekään. Molemmilla taustalla useissa oppilaitoksissa haahuilua ja lähinnä lomitustöitä ja harjoitteluita.
 
[QUOTE="Jenis";28953466]Vastauksena otsikon kysymykseen - ajattelen että on syytä mennä töihin ja suhteuttaa menot tuloihin. Uskomatonta paskanjauhantaa väittää että palkka on 150 euroa - mistä ne tuet tulevat, pyhästä hengestäkö? Ne ovat veroilla kerättyjä varoja, joita varten joku toinen perheenäiti on painanut aika perhanan pitkää päivää. Ymmärrän vallan hyvin että arveluttaisi pistää pientä vauvaa päivähoitoon, mutta nuorinkin lapsista on jo kolme. Montako kymmentä vuotta siellä kotona pitäisi saada pötkötellä "lasten ehdoilla"?[/QUOTE]

ja tuo että ei halua vaihtaa asuntoa pienempään, kun nykyisin saa sen niin mukavasti maksettua kelan palkalla. voi hitsi, alkaa mun korvaan vaan kuulostaa pummilta. toiset oikeesti tekee paljon töitä ja sitten toiset nauttii niitä tukia, kun ei kannata tehdä töitä. aika lyhytnäköinen kaverisi.
 
Hei hei nyt tämä keskustelu menee liikaa tuohon "nettohyöty 150 e" -jauhantaan. Se oli lähinnä retorinen laskutapa ilman asenteellisuutta. Rautalangasta: kotona saa nyt summan x, mutta vaihtaessaan kokopäivätyöhön, saa summan x edelleen + 150 euroa. maksajan osoite toki muuttuu, mutta se nettohyöty, jonka rahassa voitta ottamalla kokopäivätyön vastaan on se 150 euroa kuukaudessa. varmaan nyt tajusittekin asian, eli lopetetaan tästä termistä jauhaminen ja keskitytään siihen mielipiteeseen koko työn vastaanottamisesta hiukan monisyisemmästä vinkkelistä. Toisaalta kyllä tästä nettohyödystä tuohtuminen osoittaa, että ratkaisua ei monikaan hyväksy... harmittaa kun en onnistunut riittävän neutraalisti esittämään asiaa, jotta oltaisiin saatu monipuolisempaa keskustelua.
 
  • Tykkää
Reactions: Akaatti
Hän vaihtaa toiseen työhön jotta tienaisi 150€ enemmän. Jos olisit 80 tuntia kuussa töissä ja kokoaikaisessa erilaisessa työssä tienaisit 150€ enemmän, niin vaihtaisitko? Entä siinä tapauksessa että toenaisit bruttona paljon enemmän, mutta kun laskee lapsenhoidon ja verot niin erotus olisi tuo?

Tässä nyt ollaan asian ytimessä, eli kiitos selvennyksestä. Juuri tätä kehottaisin itsekin pohtimaan.
 
Minua alkoi kiinnostaa myös nuo ap:n ystävän asumiskulut, kun sanoit Kaiutin että hän ei saisi enää juurikaan asumistukea..

Itselläni hieman samanlainen tilanne, ja asuinpaikka samassa läänissä, ja minä saan kuitenkin ihan kohtalaisen asumistuenkin.

Ja kysyn siis ihan ystävällisessä mielessä:)
 
[QUOTE="Utelias";28953659]Minua alkoi kiinnostaa myös nuo ap:n ystävän asumiskulut, kun sanoit Kaiutin että hän ei saisi enää juurikaan asumistukea..



[/QUOTE]

No täytyy nyt myöntää, että ihan tarkkoja summia en tiedä, mutta niillä on 120 neliötä, vanhahko rivitaloasunto ja Tampereella sijaitsee. Vesimaksu on 80 euroa kuukaudessa (siis kai se 20 e per nuppi?) ja rakennusvuosi on 1956 muistaakseni (kun täytimme sitä laskuria). kaukolämpöä ei ole, mutta en kyllä tiedä millä se pirtti sitten lämpiää:D Ja niillä on kuitenkin liikaa niitä neliöitä siihen nähden, mitä KELA huomioi. Ovat asuneet siinä vuosia, mutta mies sitten muutti pois kun ero tuli. Kaveri jäi lapsineen siihen asumaan.

muoks. Käsittääkseni sitä asumistukea laskee nimenomaan se asunnon rakennus/perusparannusvuosi? He saavat siis nyt siihen sen 625 euroa tällä hetkellä, ja se on myös laskettu niiden hyväksyttyjen enimmäisneliöiden mukaan, jotka on neljälle hengelle kuitenkin alle sen 120. En ihan tarkkaan tiedä, paljonko on se hyväksytty neliömäärä sitten ja mitä itselle jäisi pienemmästä asunnosta maksettavaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä nyt ollaan asian ytimessä, eli kiitos selvennyksestä. Juuri tätä kehottaisin itsekin pohtimaan.

Eikö asiaa voisi pohtia siltä kannalta, että tämä on ystävällesi tilaisuus päästä elättämään perheensä itse?
Se kotona oleminen kun ei ole työtä, eivätkä tuet ole palkkaa.
Jos tukijärjestelmää ei olisi ja ystäväsi olisi vaikka sukunsa elätettävänä, olisiko pokkaa puhua nettohyödystä?
 
Tässä nyt ollaan asian ytimessä, eli kiitos selvennyksestä. Juuri tätä kehottaisin itsekin pohtimaan.

Mun mielestä nettohyödystä ei voi puhua niin kauan, kuin vastakkain ei ole palkka ja palkka. Nyt on vastakkain tuet ja palkka, ja tuet on tarkoitettu väliaikaisiksi. Siihen asti että pääsee töihin, ja voi palkalla elättää itsensä. Toki moni pienipalkkainen ja/tai yh saa lisäksi tukea, mutta eivät ne mikään automaatio ole. Tai ei pitäisi olla.
 
Hän vaihtaa toiseen työhön jotta tienaisi 150€ enemmän. Jos olisit 80 tuntia kuussa töissä ja kokoaikaisessa erilaisessa työssä tienaisit 150€ enemmän, niin vaihtaisitko? Entä siinä tapauksessa että toenaisit bruttona paljon enemmän, mutta kun laskee lapsenhoidon ja verot niin erotus olisi tuo?

Mikäs se toinen työ tässä on, mistä on vaihtamassa. Ai niin: kattoon räkiminen.

Ei tuet ole palkka, eikä normaalin työkykyisen ihmisen kuulu tavoitella tukien varassa
 
Minun tuntipalkkani oli edellisessä työpaikassa reilun kympin tunti. (plus tietty vuorolisät kolmivuorotyöstä, mutta onneton raha se silti oli) Kun tuli aika palata hoitovapaalta töihin, kävi ilmi, että lapset pitäisi raijata hoitoon siten, että aamuin illoin tulisi 50km ylimääräinen lenkki. Ajat olisivat olleet ihan älyttömät, sillä aamuvuoroviikoillani miehen olisi pitänyt viedä lapset ja ehtiä itse vielä töihin seitsemäksi. Lapset olisi pitänyt saada aamulla autoon viimeistään puoli kuudeksi. Perheaikaa olisi jäänyt vain vähän, olisi pitänyt maksaa bensaa ylimääräisen 2000km edestä/kk ja maksaa lasten hoitomaksut. Olisipa ollut hurrrrjan kannattavaa.

Tällä hetkellä saan noin 750€ käteen/kk perhepäivähoitajana, lisäksi vielä vuoden verran kotihoidontukea ja sisaruslisää. Sitten katsotaan, millä tullaan toimeen, mutta oikeasti, tällä hetkellä tukin naurettava summa on parempi ratkaisu kuin palata takaisin suht normaalipalkkaiseen duunarihommaan.

Arvatkaa, lämmittävätkö veronkorotukset mieltä?
 
  • Tykkää
Reactions: Akaatti
Hän vaihtaa toiseen työhön jotta tienaisi 150€ enemmän. Jos olisit 80 tuntia kuussa töissä ja kokoaikaisessa erilaisessa työssä tienaisit 150€ enemmän, niin vaihtaisitko? Entä siinä tapauksessa että toenaisit bruttona paljon enemmän, mutta kun laskee lapsenhoidon ja verot niin erotus olisi tuo?

Vaihtaisin toki, jos vaihto olisi tulevaisuuden kannalta hyödyllinen. Varsin usein näistö työpaikoista hyötyy pitkällä tähtäimellä enemmän kun sen hetkisen "nettohyödyn" verran.

Lisäksi, jos siirtyy tuilta palkkaan, niin aina ottaa takkiin. Harvempi saa heti niin isoa palkkaa, että see helkkarin nettphyöty olisi kovin suuri. Palkankorotuksetkin kun alkavat tuntua omassa lompakossa vasta silloin, kuin kaikista tuista on päässyt eroon. Mutta jotta siihen pääsisi, on jostain aloitettava. Ja yleensä se alku ei ole taloudellisesti kovin kannattava...
 
Eikö asiaa voisi pohtia siltä kannalta, että tämä on ystävällesi tilaisuus päästä elättämään perheensä itse?
Se kotona oleminen kun ei ole työtä, eivätkä tuet ole palkkaa.
Jos tukijärjestelmää ei olisi ja ystäväsi olisi vaikka sukunsa elätettävänä, olisiko pokkaa puhua nettohyödystä?

samaa mieltä.. miksi ap niin kovasti saarnaa tuosta palkasta.. tuet eivät ole palkka, vaan väliaikainen tuki. työnteosta hyötyy pitemmällä tähtäimellä varmasti enemmän.
 
[QUOTE="mandariini";28953715]Minun tuntipalkkani oli edellisessä työpaikassa reilun kympin tunti. (plus tietty vuorolisät kolmivuorotyöstä, mutta onneton raha se silti oli) Kun tuli aika palata hoitovapaalta töihin, kävi ilmi, että lapset pitäisi raijata hoitoon siten, että aamuin illoin tulisi 50km ylimääräinen lenkki. Ajat olisivat olleet ihan älyttömät, sillä aamuvuoroviikoillani miehen olisi pitänyt viedä lapset ja ehtiä itse vielä töihin seitsemäksi. Lapset olisi pitänyt saada aamulla autoon viimeistään puoli kuudeksi. Perheaikaa olisi jäänyt vain vähän, olisi pitänyt maksaa bensaa ylimääräisen 2000km edestä/kk ja maksaa lasten hoitomaksut. Olisipa ollut hurrrrjan kannattavaa.

Tällä hetkellä saan noin 750€ käteen/kk perhepäivähoitajana, lisäksi vielä vuoden verran kotihoidontukea ja sisaruslisää. Sitten katsotaan, millä tullaan toimeen, mutta oikeasti, tällä hetkellä tukin naurettava summa on parempi ratkaisu kuin palata takaisin suht normaalipalkkaiseen duunarihommaan.

Arvatkaa, lämmittävätkö veronkorotukset mieltä?[/QUOTE]

sinun tilanne vähän erilainen, eikös vaan. ei silti, ei sinun tilanne oikein ole.
 
No täytyy nyt myöntää, että ihan tarkkoja summia en tiedä, mutta niillä on 120 neliötä, vanhahko rivitaloasunto ja Tampereella sijaitsee. Vesimaksu on 80 euroa kuukaudessa (siis kai se 20 e per nuppi?) ja rakennusvuosi on 1956 muistaakseni (kun täytimme sitä laskuria). kaukolämpöä ei ole, mutta en kyllä tiedä millä se pirtti sitten lämpiää:D Ja niillä on kuitenkin liikaa niitä neliöitä siihen nähden, mitä KELA huomioi. Ovat asuneet siinä vuosia, mutta mies sitten muutti pois kun ero tuli. Kaveri jäi lapsineen siihen asumaan.

muoks. Käsittääkseni sitä asumistukea laskee nimenomaan se asunnon rakennus/perusparannusvuosi? He saavat siis nyt siihen sen 625 euroa tällä hetkellä, ja se on myös laskettu niiden hyväksyttyjen enimmäisneliöiden mukaan, jotka on neljälle hengelle kuitenkin alle sen 120. En ihan tarkkaan tiedä, paljonko on se hyväksytty neliömäärä sitten ja mitä itselle jäisi pienemmästä asunnosta maksettavaksi.

Juu niinhän se valmistumisvuosi tai peruskorjaukset vaikuttavat...Mutta vaikka ei kaukolämpöä olekkaan eikä jostain syystä myöskään tuota Kelan kysymää keskuslämmitystä, niin silti saisi melkein puolitoista sataa asumistukea. Jos keskuslämmitysjärjestelmä kuitenkin on ( niin kuin luulen), niin asumistuki olisi yli kolmesataa euroa.

Miten ihmeessä te laskitte, että hän saisi vain muutaman kympin?

Asumistukeenhan ei vaikuta lapsilisät eikä elatusavut/-tuet, mutta muuten ne lasketaan tuloiksi tuon 2100 lisäksi.
Kai otitte ne huomioon?
 
Vaihtaisin toki, jos vaihto olisi tulevaisuuden kannalta hyödyllinen. Varsin usein näistö työpaikoista hyötyy pitkällä tähtäimellä enemmän kun sen hetkisen "nettohyödyn" verran.

Lisäksi, jos siirtyy tuilta palkkaan, niin aina ottaa takkiin. Harvempi saa heti niin isoa palkkaa, että see helkkarin nettphyöty olisi kovin suuri. Palkankorotuksetkin kun alkavat tuntua omassa lompakossa vasta silloin, kuin kaikista tuista on päässyt eroon. Mutta jotta siihen pääsisi, on jostain aloitettava. Ja yleensä se alku ei ole taloudellisesti kovin kannattava...

Tämä on jo parempi. Aivan kuten aloittava yritys ei kannata alussa, mutta lopulta se alkaa tuottamaan. Samasta syystä mennään opiskelemaan ja kärsitään köyhyyttä ja elämistä lainarahalla.

Ap:n aloitus tuo hyvin esille tukiviidakon ja sen vaikutukset. Yksinäiselle työn vastaanottaminen on melkein aina kannattavaa, mutta perheelliselle se voi tuoda vain pientä hyötyä. Tuo rahallinen hyöty taas kamppailee lapselle ajateltavien hyötyjen kanssa. Saako lapsi enemmän siitä että vanhempi on töissä vai siitä että hän pysyy lapsen kanssa kotona.
 
Oli aika, jolloin ihmisille oli itsestäänselvää elättää perheensä omalla työllään. Aika, jolloin palkka oli se summa, minkä työnantaja kerran kuukaudessa tilillesi maksoi. Nykyisin eletään mieluusti naapurin rahoilla ja palkaksi lasketaan vain se summa, joka on enemmän kuin tukien varassa eläessä. Niin se maailma muuttuu.
 
No kuinka vanha lapsi ei enää kaipaa äidin helmoissa päivän roikkumista? 10, 15, 20?

Mikä vitu siinä on, ettei työnteon merkitystä enää tajuta? Työtä tehdään, jotta saa rahaa, jolla maksetaan eläminen. Ei työttömyystuilla ole tarkoitettu elää kuin pakolliset työttömyysjaksot, kyllä helvetti soikoon sen omalla työllä ansaitun palkan pitää olla jokaisen ensisijainen toimeentulo!

Ja tässä tapauksessa kuitenkin saa 150 euroa enemmän kuin työttömänä -kuinka vitun paljon pitäisi saada että kelpaa? Tonni???

Menee tuonne töihin, ja vuosien mittaan tienaa enemmän. Työkokemusta ja ylennyksiä, siitähän se lähtee. Miksi helvetissä pitäisi nollatyökokemuksella saadakaan samaa palkkaa kuin jo vuosikymmenten kokemuksen omaavat?

Ihan oikeesti mikä ihmisiä vaivaa nykyään??? Miksei ne tajua, mikä on normaalia??? Mikä saa ihmiset kuvittelemaan, että ilman aiempaa kokemusta ja mahdollisesti jopa ilman koulutusta pitäisi olla oikeutettu saamaan kovaa palkkaa, tai sitten ei viitsitä tehdä ollenkaan??? HALOO!!!
 

Yhteistyössä