Onko kaikki muut saaneet korun mieheltä lapsen synnyttyä?

  • Viestiketjun aloittaja Jiippu
  • Ensimmäinen viesti
..
Ei ostanu eksä eikä nyksäkään mitään. Ei edes kukkia. Tai no eksä osti kukkia toisen lapsen kohdalla, kun ekasta muistamattomuudesta loukkaannuin niin kovasti. Minä oon niitä, joiden mielestä ois huomaavaista vähän piristää tuoretta äitiä, ja koru on siinä mielessä mitä mainioin että se säilyy muistona vuosien ajan.. Noo, saakoot muut onnekkaat, kyllä tässä toimeen tullaan ilmankin. Nykyinen sanoo ettei osta mulle koruja ikinä, ne on kuulemma niiiiin turhuutta. Joopa joo.
 
"Ihmetys"
En "saanut" lahjoja ja jos olisi korun antanut synnytyksestä, niin olisin ollut vaivautunut.

Meidän yhteinen lapsemme syntyi, miksi miehen pitäisi lahjoa naista.

Mitä te naiset, jotka lahjoja tuosta vaaditten olette antaneet miehellenne lapsen synnyttyä, kellon ?
Jos yhtä lahjotaan yhteisen lapsen syntymästä, niin toinenkin tarvitsee lahjan.
Ei se vauva yksin naisen ole, vaan yhteinen juttu
 
"vieras"
[QUOTE="Ihmetys";28919723]En "saanut" lahjoja ja jos olisi korun antanut synnytyksestä, niin olisin ollut vaivautunut.

Meidän yhteinen lapsemme syntyi, miksi miehen pitäisi lahjoa naista.

Mitä te naiset, jotka lahjoja tuosta vaaditten olette antaneet miehellenne lapsen synnyttyä, kellon ?
Jos yhtä lahjotaan yhteisen lapsen syntymästä, niin toinenkin tarvitsee lahjan.
Ei se vauva yksin naisen ole, vaan yhteinen juttu[/QUOTE]
"Vaaditten" :LOL: (..sori).
Ei se ukko sitä lasta tuskalla ja vaivalla maailmaan pakertanut. Se sai vaan sen kaiken huvin!
 
..
[QUOTE="Ihmetys";28919723]En "saanut" lahjoja ja jos olisi korun antanut synnytyksestä, niin olisin ollut vaivautunut.

Meidän yhteinen lapsemme syntyi, miksi miehen pitäisi lahjoa naista.

Mitä te naiset, jotka lahjoja tuosta vaaditten olette antaneet miehellenne lapsen synnyttyä, kellon ?
Jos yhtä lahjotaan yhteisen lapsen syntymästä, niin toinenkin tarvitsee lahjan.
Ei se vauva yksin naisen ole, vaan yhteinen juttu[/QUOTE]

Ihan turha yrittää tässä vaiheessa jotain tasa-arvoa vetää mukaan. Lapsen syntymässä kun ei ole mitään tasa-arvoa. Mies ei ole raskaana, ei synnytä, ei imetä. Mieti sitä.
 
Ei tullut lahjoja. Eikä kotiakaan oltu puunattu sen enempää kuin normaalisti, kun kotiuduttiin.
Mutta esikoinen oli onnensa kukkuloilla. Kävivät molempina päivinä sairaalassa mua ja vauvaa katsomassa ja mies oli tehnyt ne tuorellee isosiskolle ihan älyttömiksi seikkailuiksi ne reissut. Kävivät jokaisessa leikkipuistossa, yhdessä kerrallaan, kun muksulle tuli sairaalalla tylsää, kokeilivat 3 muksun ehdottamaa ruokapaikkaa, ostivat vauvalle hatun ja töppöset, kiertelivät muksun vanhojen kerhokavereiden luona kertomassa vauvasta yms. Vauvan tuloa hirveästi jännittänyt esikoinen sai erityiskohtelua koko vauvan ekan viikon. Ja se tuli tarpeeseen, enka olis itse ehkä tossa mittakaavassa osannut toteuttaa tota.
 
Madrex5
En, vaikka lapsiakin on jo viisi. :)
Enkä kyllä ole itse edes odottanut lahjuksia. On ollut paljon ihanampaa vastaanottaa lasten piirustukset vauvalle ja palata siivottuun kotiin. Lahjaa oli siinäkin, että kun nuorin oli vastasyntyneiden teholla, sain olla hänen luonaan päivittäin rauhassa ja keskittyä vauvan kun mies hoiti kaiken muun ja vanhimmat lapset kotona. Kun tulin illasta kotiin niin minun ei tarvinnut käyttää aikaani kotitöihin vaan sain sitten olla isompien kanssa.
Eipä siinä olisi korut tulleet itsellekään mieleen kun olin kiitollinen joka päivä vaan siitä, että vauva oli hengissä ja vointi koheni.
Paras lahja oli tuoda hänet Uudeksivuodeksi kotiin ja tuolloin uusimme miehen kanssa sovitusti sormukset ja söimme hyvin sekä nautimme yhdessäolosta.
Ja os joku pallo olisi kaulassa jokaisesta lapsesta niin se olisi jo melkoisen näyttävä koru enkä ole koruihminen, joten se olisi mulle liikaa.

Miksi ihmiset eivät uskalla elää omana itsenään näitä vaiheita? Olla juuri kuten itse on halunnut ja valita omat tavat sekä rituaalit perheeseen joita haluaa noudatettavan tai sitten osata olla onnellinen siitä ettei ole sellaisiin edes tarvetta sitoutua vaan onni on jossain muualla.
 
  • Tykkää
Reactions: astrolabe
"vieras"
En, vaikka lapsiakin on jo viisi. :)
Enkä kyllä ole itse edes odottanut lahjuksia. On ollut paljon ihanampaa vastaanottaa lasten piirustukset vauvalle ja palata siivottuun kotiin. Lahjaa oli siinäkin, että kun nuorin oli vastasyntyneiden teholla, sain olla hänen luonaan päivittäin rauhassa ja keskittyä vauvan kun mies hoiti kaiken muun ja vanhimmat lapset kotona. Kun tulin illasta kotiin niin minun ei tarvinnut käyttää aikaani kotitöihin vaan sain sitten olla isompien kanssa.
Eipä siinä olisi korut tulleet itsellekään mieleen kun olin kiitollinen joka päivä vaan siitä, että vauva oli hengissä ja vointi koheni.
Paras lahja oli tuoda hänet Uudeksivuodeksi kotiin ja tuolloin uusimme miehen kanssa sovitusti sormukset ja söimme hyvin sekä nautimme yhdessäolosta.
Ja os joku pallo olisi kaulassa jokaisesta lapsesta niin se olisi jo melkoisen näyttävä koru enkä ole koruihminen, joten se olisi mulle liikaa.

Miksi ihmiset eivät uskalla elää omana itsenään näitä vaiheita? Olla juuri kuten itse on halunnut ja valita omat tavat sekä rituaalit perheeseen joita haluaa noudatettavan tai sitten osata olla onnellinen siitä ettei ole sellaisiin edes tarvetta sitoutua vaan onni on jossain muualla.
Pakko sanoa, että ihme selittelyjä. Ihan kuin se lapsi ei olisi lahja niille, jotka saavat myös mieheltään lahjan. Ja mitä omana itsenään sitten tarkoittaa? Jos mies tuo lahjan lapsen synnyttyä, niin mies ei ole oma itsensä? Vai äiti? Jos haluaa olla oma ittensä, niin sitten ei mitään lahjoja suvaita?

Huoh. Mun mielestä lahjan tuominen synnytyksen jälkeen tuoreelle äidille on aivan ihana tapa, osoittaa suurta huomaavaisuutta ja rakkautta. Ei se vähennä mitään lapsen saamisen iloa, jos mies lapsen äitiäkin muistaa. Ja ihan oma itseni olen ollut lahjan ottaessa vastaan, kuin myös mies sen antaessa :)
 
"vieras"
No en ole saanut, enkä ees tahtoisi. Eka mies hankki kyllä korun, jolla yritti "ostaa" minua takaisin ilmoitettuani eroaikeista. Ko. sormuksen smaragdi oli säröillä, kuten avioliittokin. Mies oli haukkunut vastasyntyneen vääränlaiseksi (väärä sukupuoli, väärä ihonväri vaikka sama kuin isällään, väärät kasvonpiirteet yms.), eikä edes nähnyt tätä livenä kuin vasta 2 kk iässä.

En tykkää koruista muutenkaan, ovat tiellä, eivät sovi minulle, unohtelen ne joka paikkaan ja aika vaikeaa varmistaa, ettei niihin ole käytetty konfliktimetalleja tai veritimantteja tms. En ole niin halpa, että minua rihkamalla ostettaisiin.

Vauva on paras lahja ja hän on yhteinen saavutus. :heart:
Ja kuka vittu sanoo, että sen lahjan pitää olla koru? Eikö sun miehellä ole mielikuvitusta? Lapsi oli mullekin lahja, toinen lahja tuli sitten mieheltä :)
 
Madrex5
[QUOTE="vieras";28919853]Ehkä sulle sopiva lahja olis sterilisaatio.[/QUOTE]


Itseasiassa hiljattain päätimme, että perheeseemme saa tulla vielä iltatähtönen jos on tullakseen. :)
Sinulta pois? Tuskin.
Sinä et tiedä mitään siitä mikä meille ja minulle on sopivaa, mutta et taida raukka tietää myöskään mikä itsellesi olisi.
Pärjäilehän pääsi kanssa. =)
 
Madrex5
[QUOTE="vieras";28919907]Pakko sanoa, että ihme selittelyjä. Ihan kuin se lapsi ei olisi lahja niille, jotka saavat myös mieheltään lahjan. Ja mitä omana itsenään sitten tarkoittaa? Jos mies tuo lahjan lapsen synnyttyä, niin mies ei ole oma itsensä? Vai äiti? Jos haluaa olla oma ittensä, niin sitten ei mitään lahjoja suvaita?

Huoh. Mun mielestä lahjan tuominen synnytyksen jälkeen tuoreelle äidille on aivan ihana tapa, osoittaa suurta huomaavaisuutta ja rakkautta. Ei se vähennä mitään lapsen saamisen iloa, jos mies lapsen äitiäkin muistaa. Ja ihan oma itseni olen ollut lahjan ottaessa vastaan, kuin myös mies sen antaessa :)[/QUOTE]



Ei ole pakko saada koruja tmv. lahjaksi kun vauva syntyy jos ei se vaan ole se AP:n perheen tapa tai ole tullut miehelleen mieleen moinen.
AP:n ei tarvitse tuntea tulleensa kohdelluksi jotenkin ikävästi jos mies ei edes tiedä sellaisista tavoista tai ei perusta sellaisille asioille.
Voi ihan hyvillä mielin sanoa ettei ole saanut korua jos asia siis n AP:lle itselleen ok, ei ole pakko mennä jonkin valtavirran mukana jos ei ole tarvetta tai halua.
Ymmärrätkö?
Eri asia sitten jos AP kokee olevansa nyt katkera kun ei saanut lahjaa, mutta tällöin asiasta tulee kertoa miehelle niin hän voi asian korjata AP:n mieliksi ja ottaa asian jatkossa huomioon kun/jos lapsiakin tulee tulevaisuudessa vielä lisää.
On varmasti kiva saada joku lahja mieheltä, mutta nimenomaan aloituksessa puhuttiin korusta. Olen itsekin saanut suklaata ja kukkia, mutta en siis koruja enkä haluakaan ja, vaikka ympärilläni kaikki synnyttäneet naiset olisivat saaneet korun, ei se häiritsisi minua lainkaan sillä se olisi meidän perheen tapa ja valinta ja uskallan valita toisin kuin muut, samoin mieheni ja hän tietää minun toiveeni melkoisen hyvin jo näiden vuosien jälkeen.
Nyt ei varmaan AP:n mies tiennyt laisinkaan koko koruasiasta ja siksipä AP:n siis kannattaa asiasta kauniisti mainita miehelleen jos haluaa asian olevan toisin, kertoa, että ystävät ja tutut ovat saaneet ihanan korun ja hän toivoisi itsekin saavansa sellaisen mieheltään lapsen syntymän johdosta. :)

Ihmeen kiireellä on mammojen nutturat tänään...
 
Wicca
Itseasiassa hiljattain päätimme, että perheeseemme saa tulla vielä iltatähtönen jos on tullakseen. :)
Sinulta pois? Tuskin.
Sinä et tiedä mitään siitä mikä meille ja minulle on sopivaa, mutta et taida raukka tietää myöskään mikä itsellesi olisi.
Pärjäilehän pääsi kanssa. =)
Meilläkin kuudes oli se iltatähti ja viimeinen... Nyt samaa sijaa pitää tämä kahdeksas. =)
 
"vieras"
Ei ole pakko saada koruja tmv. lahjaksi kun vauva syntyy jos ei se vaan ole se AP:n perheen tapa tai ole tullut miehelleen mieleen moinen.
AP:n ei tarvitse tuntea tulleensa kohdelluksi jotenkin ikävästi jos mies ei edes tiedä sellaisista tavoista tai ei perusta sellaisille asioille.
Voi ihan hyvillä mielin sanoa ettei ole saanut korua jos asia siis n AP:lle itselleen ok, ei ole pakko mennä jonkin valtavirran mukana jos ei ole tarvetta tai halua.
Ymmärrätkö?
Eri asia sitten jos AP kokee olevansa nyt katkera kun ei saanut lahjaa, mutta tällöin asiasta tulee kertoa miehelle niin hän voi asian korjata AP:n mieliksi ja ottaa asian jatkossa huomioon kun/jos lapsiakin tulee tulevaisuudessa vielä lisää.
On varmasti kiva saada joku lahja mieheltä, mutta nimenomaan aloituksessa puhuttiin korusta. Olen itsekin saanut suklaata ja kukkia, mutta en siis koruja enkä haluakaan ja, vaikka ympärilläni kaikki synnyttäneet naiset olisivat saaneet korun, ei se häiritsisi minua lainkaan sillä se olisi meidän perheen tapa ja valinta ja uskallan valita toisin kuin muut, samoin mieheni ja hän tietää minun toiveeni melkoisen hyvin jo näiden vuosien jälkeen.
Nyt ei varmaan AP:n mies tiennyt laisinkaan koko koruasiasta ja siksipä AP:n siis kannattaa asiasta kauniisti mainita miehelleen jos haluaa asian olevan toisin, kertoa, että ystävät ja tutut ovat saaneet ihanan korun ja hän toivoisi itsekin saavansa sellaisen mieheltään lapsen syntymän johdosta. :)

Ihmeen kiireellä on mammojen nutturat tänään...
No en ole kireä, ärsyttää vain tuollainen että ihan kuin se lapsi ei sitten olisi lahja kun mies tuo jotain muutakin. Kuulostaa oikeasti pelkältä selittelyltä. Mutta hyvä jos teidän perheeseen ei lahjat sovi, etkä niitä odota, meilläkään ei kyllä kanneta lahjoja muuta kuin jouluna ja synttäripäivänä että ei jatkuvasti. Silti lahja sopii mun mielestä tuohon tilanteeseen ihan täydellisesti ja onneksi mies oli huomannut saman :)
 
Wicca
[QUOTE="vieras";28920005]No NYT ymmärrän sen Peyoten ja Bootyn hehkuttamisen! Oppimaton puolustaa toisia oppimattomia.

Millä ajalla edes olisit kerinnyt kouluttautua :O[/QUOTE]Olen aina halunnut suurperheen äidiksi, unelmani on toteutunut.:heart:
 
  • Tykkää
Reactions: Data
Madrex5
[QUOTE="vieras";28919993]Itseasiassa ei hirveesti kiinnostakaan. Sain kaksi lasta ja tiesin pystyväni heidät elättämään ja kouluttamaan. Kumpikin on hyvissä viroissa ja lapsenlapsiakin on :)[/QUOTE]


Kovin tuntui kiinnostavan minun lasten saaminen. Outo tarve tulla kommentoimaan moista ja sitten vielä antaa ymmärtää kuinka hyvin on omat asiat (käytöstavat silti puuttuu). Kuulostat katkeralta, mutta kiva, että osaat aidosti iloita lapsenlapsistasikin. :)
Minä iloitsen omistani nyt ja toivon vielä saavani oman vauvankin syliini.
 
En saanut, enkä edes kyllä osannu ajatella sellasta. Upeet kukkakimput oon molemmilla kerroilla saanu mieheltä ja se on kyllä riittäny ihan täysin. En mää koruista kieltäytyis, mutten oo kuullu ketään joka mieheltään saanu korun synnytyksen jälkeen.
 
Ei meillä mitään semmoisia kuvioita ollut. En kyllä osannut mitään sellaista ajatellakaan, tuskin mieskään. Eiköhän ne ajatukset ollut siinä yhteisessä vauvassa.
Musta tuntuisi ehkä vähän kököltäkin jollain tasolla saada "palkinto" synnyttämisestä.
 
"vieras"
Kovin tuntui kiinnostavan minun lasten saaminen. Outo tarve tulla kommentoimaan moista ja sitten vielä antaa ymmärtää kuinka hyvin on omat asiat (käytöstavat silti puuttuu). Kuulostat katkeralta, mutta kiva, että osaat aidosti iloita lapsenlapsistasikin. :)
Minä iloitsen omistani nyt ja toivon vielä saavani oman vauvankin syliini.
- lastesi saaminen ei kiinnosta, luin sen vaan täältä
- outoa ei ole kommentoida täällä. Outoa sensijaan on olla täällä.
- katkera en ole - miksi ihmeessä olisin? Lapsilla kaikki hyvin ja itsellänikin :)
- aidosti tosiaan olen onnellinen. Välttämättä ei kaikki ole hyvin - kaikilla (näköjään)
 

Yhteistyössä