Karmea riita miehen kanssa työnjaosta/arjesta, nyt neuvoja!

Neuvokaa, pliis. Avioeron partaalla keikutaan. Lapset 3 ja 5 v., ollaan oltu miehen kanssa kimpassa 10 v.

Arki on aika kiireistä ja kuormittavaa, käydään kumpikin suht vaativissa kokopäivätöissä. Lapset on vilkkaita ja energisiä ja vaativassa iässä (nk. uhmaikä). Velkaa on riittävästi, työmatkat pääkaupunkiseudulla hitaita.

Nyt on pitkään jatkunut iso riita miehen kanssa arjen/lastenhoidon vastuista. Miehen mielestä työnjako on häntä kohtaan väärä, ja minä olen laiska. Ehdotin, että vaihdetaan osia, mutta mies ei suostu siihen.

Sen verran saimme eilen puhuttua, että ihan listasimme työnjaosta ne kohdat, jotka eivät ole yhteisiä tai joita ei tehdä kumpikin yhtä paljon. Eli ne asiat, joiden jaosta on riita.

MITÄ MIELTÄ SIIS OLETTE?????

Mies:
* Ulkoilee lasten kanssa noin 1,5 h ulkoilun 7 krt viikossa.
* Pesee pääosin kaikki pyykit, laittaa kuivumaan ja kaappiin.
* Hakee lapset hoidosta ja lämmittää ruuan. (Käy töissä autolla ja pääsee siksi nopeammin iltapäivällä kotiin ja hoitaa hakemisen.)
* Yksi säännöllinen harrastus, 4h/yhtenä iltana/viikko.
* Viikonloppureissuja, noin 6/vuosi.
* Käy harvoin muutoin iltaisin missään omissa menoissa.

Minä:
* Ulkoilen lasten kanssa noin 1,5 h ulkoilun 2 krt viikossa.
* Hoidan kaikki aamuherätykset, myös viikonloppuna. Lapset herää klo 06.15 joka aamu (mies saa nukkua viikonloppuisin kumpanakin aamuna noin klo 10:een).
* Vien arkisin lapset hoitoon kävellen, noin 15 min matka. (Menen töihin kahdella kulkuneuvolla vaihtaen, koska mies menee autolla ja meillä on vain yksi auto. Siksi en hae lapsia hoidosta, koska paluumatka ruuhka-aikaan on hidas.)
* Teen aina lapsille aamiaisen ja iltapalan, arki-iltojen ruuat yleensä valmiiksi sekä viikonloppuna myös lounaat ja välipalat.
* Laitan kuopuksen viikonloppuisin päiväunille (vaatii pienen taistelun) ja olen päiväunien ajan esikoisen kanssa, mies saa nukkua 2h päiväunet.
* Laitan lapset joka ilta nukkumaan eli hoidan iltatoimet ja iltasadut jne.
* En koskaan nk. tissuttele kotona, olen lasten "käytettävissä" - sen sijaan pidän 3 vapaailtaa/kk, jolloin käyn ulkona syömässä ystävieni kanssa.
* En ole käynyt yhdelläkään matkalla lasten syntymän jälkeen, ei ole sellaisia harrastuksia.

Siivoukset ja ruokakaupat menee puoliksi, siitä olemme yhtä mieltä.

Nyt mies haluaa, että minä alan hoitaa enemmän ulkoiluja, että hän saisi huilata joskus rauhassa kotona. Sanoin että sopii, jos hän voisi sitten joskus hoitaa lasten iltatoimet tai jos saisin joskus nukkua viikonloppuna pidempään kuin tuohon 06.15.

Ja sota puhkesi.

KOMMENTTEJA????

Entä nukkuuko muiden miehet noin paljon enemmän kuin te itse?

 

Pakkoko niitä nyt on pihalle joka päivä viedä vielä hoidon päälle, kyllä ne siellä hoidossa ulkoilee, ei kannata tehdä asioista niin vaikeita.

 

Ihan ookoolta kuulostaa, mutta mikset itse koskaan nuku pitkään tai päikkäreitä? Ihan outoa, että sinä vain kerrytät univelkaa.

 

Mä lähtisin siitä, et kumpikin saa nukkua viikonloppuna eli vaihtovuorot: toinen saa nukkua la ja toinen su. Herääjä tekee aamupalan tietenkin

Miten teillä hoidetaan kauppareissut?

Hankala tilanne, mut älä anna periksi.

 

Lisään vielä, että onko iltaulkoilu aina välttämätön? Eikö lapset hoidossa kuitenkin ulkoile aika paljon?

 

No ei ole pakko, eikä huonolla säällä mennäkään. Mutta lapset haluaa mennä, pihalla on kavereita ja tykkäävät kovasti esim. pyöräillä ja pelata jalkapalloa. Helpommalla niiden kanssa pääsee ulkona kuin sisällä... Ulkona ei tule sisaruksille riitaa

 

No ilman muuta pitäis miehen suostua siihen, että saat nukkua välillä pidempään. Ja vastavuoroisesti teet jotain muuta sen sijaan kuten juurikin ulkoilet enemmän. Muuten aika tasaisesti menee työnjako teillä, tosin mulla aika huonosti vertailupohjaa. Meillä ei mies oikeastaan koskaan ole lasten kanssa suosiolla ulkona, ja muutenkin siivoukset, kotityöt jne hoidan pääasiassa minä (töissä käydään molemmat). Ja kaikkea muuta p***aa, eli voin sanoa, että eron partaalla täälläkin ollaan.

 

Kandeis varmaan hieman löysätä... Tuosta laskemisestä ja joka pilkun viilauksesta ei tuu just tommonen sota. Teidän pitää lopettaaa vertailu ja kaikkien vihkoon ylös kirjoittaminen. Kohta ne lapset on isompia ja teillä helpompaa, älkää nyt antako periksi.

 

[QUOTE="vieras";28905383]Pakkoko niitä nyt on pihalle joka päivä viedä vielä hoidon päälle, kyllä ne siellä hoidossa ulkoilee, ei kannata tehdä asioista niin vaikeita.[/QUOTE]

No ihan samaa mieltä. Miksi ne lapset pitää viedä vielä illallakin puoleksitoista tunniksi ulos? Pikku Kakkonen pyörimään ja saatte molemmat hengähtää.

Päiväkotikuljetukset menee siis tasan, koska sinä viet ja hän hakee. Omia menoja teillä on kuukaudessa suht saman verran, kun kerran mies on kerran viikossa 4h ja sinä kolme kertaa kuukaudessa. Miksi et ole ollut missään viikonloppureissulla? Jos et halua mennä, se on tietysti sinun valintasi, mutta muuten sunkin pitää päästä. Viikonloppuisin toinen nukkuu lauantaina ja toinen sunnuntaina. Ilta- ja aamutoimet vuorotellen.

Tästä vois vaikka aloittaa.

 

Siis tarkoitin äsken, että ei aina mennäkään ulos. Mutta se on lasten kanssa tavallaan helppo tapa viettää iltaa, varsinkin näin kesällä/syksyllä hyvän sään aikaan.

Kauppareissuja me ei juuri tehdä, paitsi mitä johonkin rautakauppaan ja vaatekauppaan. Meille tulee ruokatilaus marketista kerran viikossa, ollaan säästetty tällä palvelulla aikaa muuhun tekemiseen. Väsyneiden lasten kanssa ei ole kiva mennä ruokakauppaan hoitopäivän jälkeen.

Minulla on tosiaan iso univelka, ja tämä on yksi niistä asioista jonka takia itse haluaisin vähän muuttaa tätä työnjakoa. Mutta mies ei vain nouse viikonloppuisin sängystä, vaikka sovitaan - tai nousee klo 7, kun lapset ovat olleet jo hereillä 45 min ja herätelleet minua, tulleet viereeni höpöttelemään jne. Eli minä olen jo hereillä, enkä saa enää kovin hyvin nukahdettua sen jälkeen.

Herkkäunisuus on tietysti omaa "syytäni", mutta univaje alkaa kääntyä kohta unettomuudeksi. On vaikea nukkua.

 

Lisään vielä, että lapset varmaan leikkivät keskenään pihalla tai kavereiden kanssa, eli te olette lähinnä vahtihommissa? Se nyt ei ole hirveän raskata touhua. Jos menee vaikka puistoon lasten kanssa, ottaa itselle kirjan mukaan ja lukee. Sekin on sitä omaa aikaa, tavallaan .

 

Meillä ei varmaan onnistuttais noin tarkkaan listaamaan mitään töitä. Taistelua on meilläkin, kaksi väsynyttä ihmistä. Sitä aina ajattelee että toinen on se joka pääsee helpommalla. Ehkä kannattaisi vaan sinnitellä nämä haastavat pikkulapsivuodet ja luottaa siihen että toinenkin tekee sen parhaan mitä voimat milloinkin suo. Meillä minä äiti teen perinteiset äidin /naisen työt, mikä joskus ärsyttää. Mies hallinnoi ulkohommia. Maalla asutaan ja kaikenlaisia hommia on paljon. Heittäkää helkattiin tuommoiset listat ja rakastakaa! Äkkiä ne lapset kasvaa ja sitten on taas lepposampaa ja enempi sitä omaakin aikaa..

 

Me siis tehtiin tämä lista sen takia, että on koko ajan riitaa siitä, kun miehestä tuntuu että minä olen laiska, enkä tee osuuttani.

Ehdotin, että vaihdetaan hommia, eikä mies suostunut. Sitten ehdotin, että listataan ne hommat, jotka tuntuu että eivät mene puoliksi, ja verrataan. Ettei tarvitsisi riidellä. Ja että jos minä ottaisin mieheltä hommia jotka hän kokee kuormittavana, hän voisi sitten ottaa jonkun asian minulta, esim. että saisin joskus nukkua.

Väsyneenä on tosiaan vaikeaa olla kovin rakentava. En tajua, miten näistä vuosista selviää eroamatta.

Jos erottaisiin, saisin välillä esim. nukkua.

 

[QUOTE="Vieras";28905392]Ihan ookoolta kuulostaa, mutta mikset itse koskaan nuku pitkään tai päikkäreitä? Ihan outoa, että sinä vain kerrytät univelkaa.[/QUOTE]

Komppaan tätä.

Meillä mies ulkoilee aina työpäivänsä jälkeen esikoisen (2v) kanssa niin minä hoitelen sillä aikaa kuopuksen (4kk) kanssa kotona kotihommia. Vkonlopun nukkumiset jaetaan puoliksi,mies hoitaa vauvan yöherätykset ja herää lasten kanssa toisena aamuna niin minä saan nukkua.

Vaadi hyvä ihminen enemmän uniaikaa,sen olet ansainnut!

 

En ymmarra ollenkaan etta lapset menevat viela ulos paivahoidon jalkeen. Minua ei itseani saisi kirveellakaan ulos tyopaivan jalkeen, ellei erityistapauksessa, joten todellakin ymmarran etta tuo on turhan rankkaa miehellesi.

Muuten viikonloppuihin tosiaan heraamisvuorot. Ymmarran kylla etta aina se ei toimi jos toinen ei vain heraa...

 

Sulle tulee huimasti enemmän univelkaa, jos miehes saa viikonloppusin nukkua yli 10 tuntia enemmän (aamuisin 4 + 4 ja päiväunet päälle).

Toi pitää ehdottomasti saada muutettua.

 

Lisään vielä, että lapset varmaan leikkivät keskenään pihalla tai kavereiden kanssa, eli te olette lähinnä vahtihommissa? Se nyt ei ole hirveän raskata touhua. Jos menee vaikka puistoon lasten kanssa, ottaa itselle kirjan mukaan ja lukee. Sekin on sitä omaa aikaa, tavallaan .

Te olette sitten just niitä vanhempia jotka istuu nenä kiinni kirjassa/kännykässä kun omat kyltamussut puistossa vie toisilta lelut ja heittelee hiekkaa. Niiden lasten kanssa voi myös leikkiä. Se on sille lapselle tärkeä juttu.

 

[QUOTE="eräs";28905418]Kandeis varmaan hieman löysätä... Tuosta laskemisestä ja joka pilkun viilauksesta ei tuu just tommonen sota. Teidän pitää lopettaaa vertailu ja kaikkien vihkoon ylös kirjoittaminen. Kohta ne lapset on isompia ja teillä helpompaa, älkää nyt antako periksi.[/QUOTE]

Jep, siitä on hetki vain, kun meidän lapset olivat pieniä, mutta nyt esikoinen täyttää muutaman päivän kuluttua 18v. Aika kuluu niin nopeasti, joten mä olisin ihan samaa mieltä, kuin nimim. eräs.
Tuo aamuhomma viikonloppuisin näyttää kaihertavan välejänne eniten mielestäni. Meillä oli aikanaan sopimuksena, että toinen nukkuu la- ja toinen su-aamuna... mutta ongelmaksihan se muodostuu siinä vaiheessa, jos miehesi ei vain suostu heräämään. Tiedän tällaisiakin pariskuntia olevan meidän lähipiirissä. Joku porkkana siihen pitäisi saada hänelle ja ymmärrys sun väsymystäsi kohtaan.

 

Lisään vielä, että mies on arki-iltaisin itse mieluummin lasten kanssa ulkona kuin sisällä, tykkää enemmän eism. pelata ja pyöräillä itsekin kuin tapella leluista tässä olohuoneessa

Mutta hän siis nimenomaan haluaisi, että minä ulkoilisin lasten kanssa kun tulen töistä, jotta hän saisi levätä kotona. Tai että veisin viikonloppuisin lapset aamupäivällä ulos tmv.

Ja olen sen siis valmis tekemään, mutta vastineeksi mieluusti sitten nukkuisin. Se ei miehellä tunnu käyvän.

Mutta olenko minä siis laiska? Itse ajattelen, että hoidan paljon nk. rasittavia asioita, kuten kaikki aamuherätykset ja iltatoimet ja menen töihin hankalammalla tavalla, jotta mies saa mennä autolla. Mies ei ikinä suostuisi menemään töihin kahdella bussilla kuten minä (työmatkat on yhtä pitkät), ja olen ajatellut että esim. tämä asia on hänelle tärkeämpi kuin minulle, joten minun kannattaa joustaa.

 

Toki niitä ulkoiluja voi jakaa tasaisemmin mutta samalla myös noita aamuherätyksiä (varsinkin viikonloput!) sekä iltanukutuksia ja päikkäreitä.

Jos teille on ok että mies hoitaa pyykit ja sinä ruuat niin hyvä noin. Mutta miten ihmeessä on päädytty siihen että iltatoimet kuuluvat vain sinulle?

 

Palkatkaa joku nuori hoitamaan lasten ulkoilutuksia. Siillä saisi muutaman tunnin irroitettua omaa aikaa.

 

Teillä on rankkaa ja teette väärin kun käännytte toisianne vastaan, sen sijaan että yrittäisitte yhdessä helpottaa tilannettanne.

Tuosta tulee helposti myrkyllinen kierre, joka vain tekee arjesta rankempaa. On vaikeaa jaksaa jos tuntee niin että itse tekee kaiken ja toinen vain laiskottelee, vaikka yleensä tämä on vain harhaa.

Mun mielestä teillä molemmat tekee, joten siitä ei ole kyse.
Mitäs me keksittäisiin, jotta teidän arki helpottuisi?

 

Eli toinen tekee ruuat ja toinen pyykt. Sama työnjako kelpaa varmaan miljoonalle suomalaiselle joten miten ihmeessä tästäkin saa riidan aikaseksi?

 

Kyllä se on niin, että sun olisi ehdottomasti saatava nukkua riittävästi. itselläni vastaava tilanne eli pitkään kertynyt univelka aiheutti unettomuuden, joka on kestänyt tällä hetkellä 10 vuotta.

Lisäksi miehen tulisi joka toinen ilta laittaa lapset nukkumaan. Lasten nukkumaan laittaminen on aikamoinen rasittava ruljanssi, ainakin meillä.

Mun mielestäni on ihan hyvä idea tehdä lista asioista tällaisessa tilanteessa.

 

Lastenvahti ulkoilemaan lasten kanssa muutamana iltana viikossa? Lapset hoitoon joku viikonloppu?

Mielestäni epäreilua tuossa työnjaossa on nimenomaan tuo nukkuminen. Olisiko mahdollista sopia, että se joka herää aamulla, saa nukkua päiväunet. Jotain se kertoo, että mies ei suostu vaihtamaan osia. Onnistuisiko edes se, että vaihtaiseitte osia vaikka kahdeksi viikoksi ja katsoisitte sitten tilannetta uudestaan? Voisi tulla ymmärrystä paremmin molemmin puolin.