Mä en myös tajua missä kuplassa nykyajan "vanhukset" elää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
30 vuotta sitten kun nää "vanhukset" on alotellu elämäänsä on ensin ostettu oma koti ja sitten vasta ne matonretaleet ym. Arvojärjestys on ollut eri. Ne varmaan toivois että tekin säästäisitte ja ostaisitte oman asunnon. Ja kyllä ne "vanhukset" on ihan tienannu vuosikymmeniä rahaa että ovat saaneet talon ja asuntoauton ym omaksi. Tai voihan niistä vielä olla velkaakin, aika monella 50 vuotiaalla on. Lainansaanti kun tänäpäivänä on todella helppoa.

Kyllä se on ihan yleistä tietoa että aikakausien mukana myös kansakuntien keskeiset arvot vaihtuvat hieman tai ainakin painoarvo muuttuu.

Sille ei silti ole mitään järkevää syytä että menet toisen kotiin arvostelemaan heidän elintapojaan, kun eivät ole ottaneet talolainaa ja elävät silti kivojen tavaroiden keskellä jne jaadajaada.

Se näyttää olevan aika monelle ihmisille ihan hiton vaikeaa hyväksyä se asia että ihmiset elää niin kuin on pakko tai parhaaksi näkevät.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isämies;28903791:
No ei nyt sentään, reilun 16% työttömyydessä käytiin pahimmillaan. File:Fin unemployment.svg - Wikimedia Commons

Koska lähtötilanne oli alle 5% työttömyys, niin n. 90% työssä olleista säilytti työpaikkansa lamasta huolimatta. Ja tarkoitukseni ei siis ole vähätellä suuren laman karmivuutta, vaan asettaa asiat mittasuhteisiinsa. Muutamat tuhannet (tai jopa muutamat kymmenet tuhannet) pakkorealisoinnit eivät karmeudestaan huolimatta koskettaneet kansan suurta enemmistöä millään tavalla.

Lähtötaso oli kolmessa prosentissa, kuukausitasolla käytiin 25 prosentissa ja se joka oli mukana 90-luvun alussa työelämässä muistaa sen fiiliksen: " Koska on minun vuoro joutua kortistoon."

Miten sä jaksat länkyttää tuota "suurta enemmistöä"? Onko lama vasta sitten lama kun vähintään 51% on työttömänä?
 
Eipä kait se opiskelu vieläkään maksullista ole - joskin yliopistojen lukukausimaksuja on silloin tällöin vilauteltu - mutta opintotuki tuntuisi olevan huomattavan paljon kehnompaa kuin aiemmin. Mun opiskeluaikana tuki + laina riittivität normaaliin elämään. Nykyistä lainasysteemiä en tarkemmin tunne, mutta olen ymmärtänyt sen olevan koko lailla epäedullisempi kuin tuo 80-luvun valtion takaama ja korkotuettu systeemi. (Tosin tämä on vain mutua, en tosiaankaan ole vielä perehtynyt asiaan tarkemmin.)

Toisekseen asuminen ja eläminen maksaa nykyään todella paljon - etenkin tuo asuminen. Ja vanhempien tulot vaikuttavat mm. asumislisiin ja opintotukiin muistaakseni 20-vuotiaaksi asti, joten siinä mielessä pakkokin noita nuoria on vanhempien tukea, jos kerran meidän vuoksi tuet jäävät saamatta tai ainakin ovat pienempiä.

Ja kolmanneksi, opiskelijat eivät enää taida saada niitä kesä- ja muita töitä ihan niin itsestään selvästi kuin minun nuoruudessani. Nyt kun ei tahdo olla töitä valmistuneillekaan.

Että tästä vinkkelistä katsoen mun aikana oli varattomallakin mahdollisuus opiskella ties minne asti. Nykyään ei enää taida olla ihan yhtä helppoa.

Ihan samalla tavalla opintotuki ja -laina riittävät normaaliin asumiseen kuin aikaisemminkin. Moni nuori ei vain halua ottaa lainaa. Itse tulen varattomasta perheestä ja en ole ikinä saanut rahalista tai muutakaan tukea opiskeluihin, silti kohta maisteriksi valmistun. Varattomista oloista pääsee nyky Suomessa niin pitkälle kuin vain haluaa ja lahjat riittävät.

Vanhempien tulot vaikuttavat vain toiseen asteen koulutuksissa alle 20-vuotiailla. Harva hyvästä perheestä tuleva muuttaa lukio/amis aikana pois kotoa ja jatko-opintoihinhan vanhempien tulot eivät enää vaikuta, vaikka olisin 19-vuotias. Eihän siinä mitään vikaa ole, että vanhemmat auttavat, mutta turhaa sanoa syyksi sitä, että ilman ei pärjäisi.

Se on totta, että töitä ei ole niin helppo saada kuin joskus aiemmin. Silti näin taantuma/lama-aikoina opiskellessa itse olen aina saanut töitä, töitä on vaan pitänyt hakea urakalla. Moni opiskelukaverini ei ole ollut siksi töissä, kun ei ole ollut koulutusta vastaavia tai tarpeeksi hienoja. Esim. eräässä kesätyöpaikassani kuulin siivoojan valittavan kuinka vaikeaa on saada sijaista hänelle, kun kukaan ei halua siivoamaan. Monilla nuorilla vaan ei ole halua tehdä muita kuin "kunnon" hommia.

Musta monien nuorien "ei ole varaa" on ihan vaan asenneongelma. Itse kun tulen köyhästä perheestä en oleta opintotuen riittävän joka viikko ravintoissa ja baareissa ravaamiseen, erikoiskahvin ostoon joka päivä luennoille, shoppailemiseen kuukausittain, kalliisiin laukkuihin, matkusteluun, luomuruokaan, uusimpaan teknisiin vempaimiin jne.
 
Ihan samalla tavalla opintotuki ja -laina riittävät normaaliin asumiseen kuin aikaisemminkin. Moni nuori ei vain halua ottaa lainaa. Itse tulen varattomasta perheestä ja en ole ikinä saanut rahalista tai muutakaan tukea opiskeluihin, silti kohta maisteriksi valmistun. Varattomista oloista pääsee nyky Suomessa niin pitkälle kuin vain haluaa ja lahjat riittävät.

Vanhempien tulot vaikuttavat vain toiseen asteen koulutuksissa alle 20-vuotiailla. Harva hyvästä perheestä tuleva muuttaa lukio/amis aikana pois kotoa ja jatko-opintoihinhan vanhempien tulot eivät enää vaikuta, vaikka olisin 19-vuotias. Eihän siinä mitään vikaa ole, että vanhemmat auttavat, mutta turhaa sanoa syyksi sitä, että ilman ei pärjäisi.

Se on totta, että töitä ei ole niin helppo saada kuin joskus aiemmin. Silti näin taantuma/lama-aikoina opiskellessa itse olen aina saanut töitä, töitä on vaan pitänyt hakea urakalla. Moni opiskelukaverini ei ole ollut siksi töissä, kun ei ole ollut koulutusta vastaavia tai tarpeeksi hienoja. Esim. eräässä kesätyöpaikassani kuulin siivoojan valittavan kuinka vaikeaa on saada sijaista hänelle, kun kukaan ei halua siivoamaan. Monilla nuorilla vaan ei ole halua tehdä muita kuin "kunnon" hommia.

Musta monien nuorien "ei ole varaa" on ihan vaan asenneongelma. Itse kun tulen köyhästä perheestä en oleta opintotuen riittävän joka viikko ravintoissa ja baareissa ravaamiseen, erikoiskahvin ostoon joka päivä luennoille, shoppailemiseen kuukausittain, kalliisiin laukkuihin, matkusteluun, luomuruokaan, uusimpaan teknisiin vempaimiin jne.

Nuoren tervejärkisen ihmisen puheenvuoro.
 
Ihan samalla tavalla opintotuki ja -laina riittävät normaaliin asumiseen kuin aikaisemminkin. Moni nuori ei vain halua ottaa lainaa.
Juurikin tuo, että nykyään ei mielellään haluta ottaa lainaa - miksi? Kertoisitko ihan lyhyesti tuosta nykyisestä opintolainasysteemistä? Määrä, Korko, maksuaika? Korkotuki, koron pääomittaminen? (Tiedän, että netistä voin itse hakea, mutta jos sulla on ihan tuoretta omakohtaista kokemusta, niin mielelläni kuulisin.)
 
Se on totta, että töitä ei ole niin helppo saada kuin joskus aiemmin. Silti näin taantuma/lama-aikoina opiskellessa itse olen aina saanut töitä, töitä on vaan pitänyt hakea urakalla. Moni opiskelukaverini ei ole ollut siksi töissä, kun ei ole ollut koulutusta vastaavia tai tarpeeksi hienoja. Esim. eräässä kesätyöpaikassani kuulin siivoojan valittavan kuinka vaikeaa on saada sijaista hänelle, kun kukaan ei halua siivoamaan. Monilla nuorilla vaan ei ole halua tehdä muita kuin "kunnon" hommia.

Musta monien nuorien "ei ole varaa" on ihan vaan asenneongelma. Itse kun tulen köyhästä perheestä en oleta opintotuen riittävän joka viikko ravintoissa ja baareissa ravaamiseen, erikoiskahvin ostoon joka päivä luennoille, shoppailemiseen kuukausittain, kalliisiin laukkuihin, matkusteluun, luomuruokaan, uusimpaan teknisiin vempaimiin jne.

Itse en päässyt opiskeluaikana siivoomaan kun ei ollut a. kokemusta, b. omaa autoa. Onneksi sitten pääsin kaupan kassalle, sekin puhtaasti suhteitten kautta. Opiskeluaikana pistin monia kymmeniä hakemuksia, yhteenkään en saanut vastausta! Kyllä ne paikat on kiven alla, en tiedä mistä puhut. Suhteilla niihin töihin mennään, ja jos suhteita ei ole, käy vaikeeksi.

Opintotuki + laina ei todellakaan riittänyt mihinkään tuohon humputteluun, sain niillä katettua nippanappa vuokra-asumisen sekä ruoka ym välttämättömät menot. Laina+ tuki oli yhteensä muistaakseni jotain 700€ + muutama roponen muutaman tunnin kassatyöstä viikossa, mitä sellaisesta summasta jää käteen kun täytyy kaikki maksaa itse? Kotoota ei oo koskaan tullut latin latia.

Varmasti on nuoria jotka elää yli varojensa, käyttää rahat humpuukin ja jättää laskut maksamatta, menettää luottotietonsa, ostaa sen 300 000€:n talon vaikka ei todellisuudessa ole maksukykyä jnejne, mutta älä nyt sentään yleistä ;) Itse en tunne tuonlaisia ihmisiä henkilökohtaisesti ainuttakaan. Olen kyllä huomannut että näin kaikista nuorista jotkut nykyään ajattelee.

Ja joo, hyi että ollaan sitten tuhlareita kun ollaan kehdattu halpa mattokin ostaa lattialle ennen omistusasuntoa! hyihyi. Kyllä varmaan pitäisi lopettaa syöminenkin että saadaan KAIKKI rahat pistettyä vaan säästöön jatkossa ja kulkea perunasäkki päällä seuraavat 10 vuotta.
 
Eipä kait se opiskelu vieläkään maksullista ole - joskin yliopistojen lukukausimaksuja on silloin tällöin vilauteltu - mutta opintotuki tuntuisi olevan huomattavan paljon kehnompaa kuin aiemmin. Mun opiskeluaikana tuki + laina riittivität normaaliin elämään. Nykyistä lainasysteemiä en tarkemmin tunne, mutta olen ymmärtänyt sen olevan koko lailla epäedullisempi kuin tuo 80-luvun valtion takaama ja korkotuettu systeemi. (Tosin tämä on vain mutua, en tosiaankaan ole vielä perehtynyt asiaan tarkemmin.)
80-luvulla opintotuki oli lainapainotteista. En muista saaneeni muuta opintotukea kuin lainaa 80-luvun alkupuolella. Ehkä muutakin rahaa oli, mutta jos oli, niin sen merkitys oli vähäinen. 80-luvun loppupuoliskolla opintorahan määrän nousi, mutta se oli puolison tuloihin sidottuja. Jos olit naimisissa työssäkäyvän kanssa, niin et saanut välttämättä tukea lainkaan. Eli en nyt sanoisi, että pelkästään huonompaan suuntaan on menty, koska moni pysytyy opiskelemaan ilman lainaa nykyisin ja opiskelija voi mennä halutessaan naimisiin.
 
[QUOTE="vieras";28903978]80-luvulla opintotuki oli lainapainotteista. En muista saaneeni muuta opintotukea kuin lainaa 80-luvun alkupuolella. Ehkä muutakin rahaa oli, mutta jos oli, niin sen merkitys oli vähäinen.[/QUOTE]
Kyllä mä opintorahalla + asumislisällä maksoin soluasuntoni vuokran. Lainalla sitten kustansin muun elämisen. Ja laina kyllä käsittääkseni oli edullisempaa (eikös jokainen nykyisin neuvottele itse pankin kanssa koron ja maksuajan, kun ne taannoin olivat kaikilla laksiääteisesti samat).
 
[QUOTE="aloittaja";28903943]Itse en päässyt opiskeluaikana siivoomaan kun ei ollut a. kokemusta, b. omaa autoa. Onneksi sitten pääsin kaupan kassalle, sekin puhtaasti suhteitten kautta. Opiskeluaikana pistin monia kymmeniä hakemuksia, yhteenkään en saanut vastausta! Kyllä ne paikat on kiven alla, en tiedä mistä puhut. Suhteilla niihin töihin mennään, ja jos suhteita ei ole, käy vaikeeksi.

Opintotuki + laina ei todellakaan riittänyt mihinkään tuohon humputteluun, sain niillä katettua nippanappa vuokra-asumisen sekä ruoka ym välttämättömät menot. Laina+ tuki oli yhteensä muistaakseni jotain 700€ + muutama roponen muutaman tunnin kassatyöstä viikossa, mitä sellaisesta summasta jää käteen kun täytyy kaikki maksaa itse? Kotoota ei oo koskaan tullut latin latia.

Varmasti on nuoria jotka elää yli varojensa, käyttää rahat humpuukin ja jättää laskut maksamatta, menettää luottotietonsa, ostaa sen 300 000€:n talon vaikka ei todellisuudessa ole maksukykyä jnejne, mutta älä nyt sentään yleistä ;) Itse en tunne tuonlaisia ihmisiä henkilökohtaisesti ainuttakaan. Olen kyllä huomannut että näin kaikista nuorista jotkut nykyään ajattelee.

Ja joo, hyi että ollaan sitten tuhlareita kun ollaan kehdattu halpa mattokin ostaa lattialle ennen omistusasuntoa! hyihyi. Kyllä varmaan pitäisi lopettaa syöminenkin että saadaan KAIKKI rahat pistettyä vaan säästöön jatkossa ja kulkea perunasäkki päällä seuraavat 10 vuotta.[/QUOTE]

Mä en puhunut susta, joten ihan turhaa ottaa nokkiinsa. Enkä myöskään puhunut mistään pienestä prosentuaalisesta osasta nuorista, jotka ostaa lainalla 300 000 euron asuntoja ja menettää luottotietonsa.

Puhuin omasta kokemuksestani ja ihmisistä, jotka tiedän. Useammalla opiskelukaverilla on mm. Guessin laukkuja, sisustetaan eka asunto heti samantien ja valikoidaan mitä töitä viittii tehdä. Meidän opiskelupiireissä monet ryyppäsivät useamman päivän viikossa, loppupuolella ehlä harvemmin, mutta sitäkin kalliimmalla. Ja monelle oli arkipäivää ostaa päivittäin kahviluennolle. Esim. 1,2 euroa maksava kahvi 20 kertaa kuukaudessa on paljon. Mun mielestä opintotuen ei kuulu kattaa 200 euroa kuukaudessa juhlimiseen, 24 euroa luentokahveihin, guessin laukkuhin ym. Joku toinen voi olla sitä mieltä, että opintotuen pitäisi riittää noihin. Mä vaan oon eri mieltä.

Noista töistä vielä. Mä siivosin lukioaikana vanhusten luona 4h:n kautta, kitkin rikkaruohoja ym. Kaikki kaupan kassa ym. työt meni korkeakouluopiskelijoille, kun asuin pienehkössä kaupungissa, missä oli paljo opiskelijoita. Eli tiedän, millaista on hakea töitä kun yhtenkään työhakemukseen ei vastata. En sanonut missään vaiheessa, että olisin saanut töitä tuosta vain. Sä olit onnekas kun sulla oli suhteita, mulla ei ollut. Kovan työn kautta aina sain töitä. Tätä samaa asennetta en ole oikein tavannut opiskelukavereissani. Ehkäpä se vaikuttaa, kun muka "hienompaa" alaa luemme, niin moni ei viitti tehdä niitä hommia mitä mä oon tehnyt. Mutta ehkä aikaisempien "paska" duunien takia olen työllistynyt hyvin myöhemmin, kun ansioluettelostani näkee, etten ole mitään töitä pelännyt.

Mä oon itse elänyt sillä 460 e (netto opinto- ja asumislisästä) sekä kesätyösästöistä. Mun mielestä 700 eurolla, joka on noin opintotuki+laina, elää vallan mainiosti.. Aivan tarkkaa summa en tiedä. Esim. kimppakämppä asumiseen 250 e, ruokaan 200, puhelin+bussikortti+laskut 100 ja rahaa jää 150 lääkäriin, vaatteisiin ja humputteluun. Leveää elämistä se ei takaa, mutta tuskinpa kukaan aiemminkaan eli opintotuella leveästi. Nimensä mukaisesti opintotuki on TUKI. Ei tarvi kuin mennä pari maata kauemmas, niin opiskelijat maksavat tuhansia euroja siitä hyvästä, että SAAVAT opiskella. Musta suomalaisilla opiskelijoilla ei ole mitään syytä valittaa, kuten muillakin tuensaajilla.

Mutta kun otit niin henkilökohtaisesti mun mitä sanoin jollekin aivan muulle ja aivan eri asiaan, sanon vain, että tökerösti käyttäytyvät ne, jotka kommentoivat teidän mattoa/rahankäyttöä. Eiköhän se ole ihan teidän asia, mihin rahanne käytätte.
 
Joku tuossa aiemin jo kirjoittikin, että käytännöllisesti katsoen kaikki sosiaaliturvajärjestelmät on luotu ns. suurten ikäluokkien tarpeisiin. Lapsilperheiden tuet ovat oleellisesti huonompia kuin 70 - 80-luvuilla. Lapsilisä taitaa ostovoimaltaan olla tänä päivänä huonompi kuin koskaan olemassaolonsa aikana, verovähennykset lapsista poistettiin kokonaan 199, kotipalvelu lapsipeheille loppunut käytännössä kokonaan jne. Eikä lapsiperheiden taloudelliseen tukemiseen olla juurikaan panostettu tämän vuosituhannen puolella. Sen sijaan eläkkeen saajien suhteellinentaloudellinen asema on parantunut ja mm omaishoidontuki järjestelmää on kehitetty. Eläkeläisenä esim. saat ansaita elääkkeesi päälle paljon enemmän kuin opiskelijana ilman että eläkkeesi pienenee. ...

Isälleni maksetaan omaishoidontukena äitini hoitamisesta saman verran kuin minä sain aikoinaan kotihoidontukea...tosin sillä erotuksella, että isäni saa lisäksi oman eläkkeensä ja äitini oman eläkkeensä (jossa kohtuullisen suuret hoitolisät) ja asumistukea. Kotihoidontuella olevana minun ansioituloni olivat luonnollisesti 0 € ja lapsen tulo on se lapsilisä 100-150 €/kk. ...Totta kai puolison hoitaminen on arvokasta työtä ja kunnioitettavaa, mutta niin kai lapsenkin hoitaminen on....

Omat lapseni ovat opiskelijoita ja enpä toden totta heidän tulevaisuuttaan kadehdi. Seuraavien parin kymmenen vuoden aikana huoltosuhde on muuttumassa kestämättömäksi, kun ottaa vielä huomioon, etteivät suurimpia eläkkeitä saavat ole vielä eläkkeelle edes jääneet ja jokaiselle eläkeläiselle nykyisellä eläkeiällä eläkettä tullaan maksamaan keskimäärin 20 vuotta.....
 
Mä olen tämmöinen viiskymppinen vanhus ( :) ) ja voin kyllä tunnustaa, että suomalainen yhteiskunta on kohdellut mua hyvin.

Olen duunariperheestä, mutta silti sain opiskeltua itselleni yliopistotutkinnon. Opintotuen ja -lainan turvin toki (kotoa ei liiennyt rahaa, muuta tukea kyllä), mutta lainaehdot olivat tuolloin ihan asialliset - valtion takaus yms.

Koko opiskeluaikani olin kesät ja muutkin lomat töissä (kyllä, tuolloin nuorille oli vielä tarjolla kesätyöpaikkoja). Valmistuttuani työllistyin heti vakinaiseen virkaan.

Kun sain työpaikan, aloin asp-säästäjäksi. Miehen kanssa rakensimme ison omakotitalon isolle tontille, ja asuntolainat (asp-systeemi oli todellakin hyvä vielä tuolloin) on nyt aikaa sitten jo maksettu pois, samoin opintolainat.

Nyt kun oma lapseni alkaa olla lukio-opintojen loppusuoralla, opiskelijan tulevaisuus näyttää ihan toisenlaiselta kuin reilu kolmekymmentä vuotta sitten. Ei ole mitään tarkoitusta syöstä nuorta köyhyysloukkuun, joten itsestään selvää on, että kustannamme lapsemme opiskelun, sillä nykyisin yhteiskunta ei sitä ilmeisesti tee (kuten pitkälti vielä minun nuoruudessani).

Miksi emme auttaisi lastamme, kun meillä kerran on siihen mahdollisuus? Varsinkin, kun tämän mahdollistaa pitkälti omassa nuoruudessa saatu yhteiskunnan tuki, jonka avulla olemme päässeet tähän tilanteeseen.

(PS: Jotta en eksyisi liian kauas ketjun aiheesta: Omat vanhempani ovat juurikin tuollaisia kuin ap:n sukulaiset, mutta ihan syystä. Mä tunnustan suoraan, että moni asia on ollut mulle ja mun ikäluokalle helpompaa kuin meitä edetäville tai meidän jälkeemme tuleville ikäluokille.)

Olen samaa mieltä. On oikein auttaa parikymppistä lastaan, jos se on mahdollista. Se, että auttaa, ei merkitse sitä että lapsi on jollain tapaa laiska, kuten minulle joku tuolla aiemmin ketjussa vihjaili. En ryhtynyt puolustamaan päätöstäni tukea parikymppistä nuorta vuokranmaksuissa sen enempää - yllätyin kuitenkin siitä, että tällaistakin tukemistakin jotenkin arvosteltiin. Jokaisella vanhemmalla on oikeus auttaa lastaan, on käsittämätöntä, että siitäkin syyllistetään.

Ps. Olit onnekas, jos pääsit heti yliopistosta vakinaiseen työhön. Itse tein pitkään määräaikaisuuksia ja pätkätöitä. Mutta se on paljolti alasta kiinni.
 
Harva hyvästä perheestä tuleva muuttaa lukio/amis aikana pois kotoa ja jatko-opintoihinhan vanhempien tulot eivät enää vaikuta, vaikka olisin 19-vuotias. Eihän siinä mitään vikaa ole, että vanhemmat auttavat, mutta turhaa sanoa syyksi sitä, että ilman ei pärjäisi.

Mihin perustuu tämä väite? Mikä on hyvä perhe? Tytär meni 16-vuotiaana erikoislukioon, kauas pois kotoa. Aika syyllistävää leimata huonoksi perheeksi. On kokemusta siitä, ettei pärjännyt taloudellisesti ilman vanhempien tukea! Eihän silloin saanut MITÄÄN tukea, koska vanhempien tulot ratkaisivat asian. Vanhemmaksi meidän tapauksessamme laskettiin myös puolisoni, joka ei ole lapsen isä. Että näin.
 
[QUOTE="vieras";28903105]Ennenhän ei muuta duunia ollutkaan kuin pätkätöitä, niitä vain kutsuttiin sesonki- ja kausitöiksi. Kun rakennus valmistui sai raksamies lopputilin kouraan. Kun savotta valmistui sai metsuri lopputilin kouraan. Kun viljat oli puitu sai renki lopputilin kouraan. Ja niin edelleen...[/QUOTE]










Älä saivartele! Kyllä noin on ollutkin, mutta se nyt vaan on ihan kiistaton fakta, että suurten ikäluokkien ihmiset, joihin vanhempanikin kuuluvat, ovat saaneet olla 40-vuotta samalla työnantajalla.
Isäni on ollut tehtaassa ja äitini valtion hommissa, pitkät työurat kummallakin.
 
[QUOTE="vieras";28904025] Lapsilisä taitaa ostovoimaltaan olla tänä päivänä huonompi kuin koskaan olemassaolonsa aikana, .[/QUOTE]

Vanhempani saivat viimeisen lapsilisäni vuonna -86. Silloin sitä maksettiin neljä (4) kertaa vuodessa! Ei joka kuukausi kuten nykyään.
 
Mihin perustuu tämä väite? Mikä on hyvä perhe? Tytär meni 16-vuotiaana erikoislukioon, kauas pois kotoa. Aika syyllistävää leimata huonoksi perheeksi. On kokemusta siitä, ettei pärjännyt taloudellisesti ilman vanhempien tukea! Eihän silloin saanut MITÄÄN tukea, koska vanhempien tulot ratkaisivat asian. Vanhemmaksi meidän tapauksessamme laskettiin myös puolisoni, joka ei ole lapsen isä. Että näin.

Voi hyvänen aika! Missä kohtaa mä sanoin, että KAIKKI, jotka muuttavat kotoa alle 20-vuotiaana ovat huonosta perheestä? Etkö ymmärrä sanaa harvemmin? Mä en ole missään vaiheessa syyllistänyt sua. Jos sulla on ongelmia, saat ne ihan itse selvittää.
 
Kyllä mä opintorahalla + asumislisällä maksoin soluasuntoni vuokran. Lainalla sitten kustansin muun elämisen. Ja laina kyllä käsittääkseni oli edullisempaa (eikös jokainen nykyisin neuvottele itse pankin kanssa koron ja maksuajan, kun ne taannoin olivat kaikilla laksiääteisesti samat).
Mun opintolainani korko vaihteli 9 - 11 % välillä. Opiskeluaikana valtio maksoi korkotukea puolet koron määrästä. Opintojen päättymisen jälkeen koko korko jäi itselle maksettavaksi. Eli en nyt sanoisi, että se mitenkään edullista oli.
 
[QUOTE="jep";28904123]Älä saivartele! Kyllä noin on ollutkin, mutta se nyt vaan on ihan kiistaton fakta, että suurten ikäluokkien ihmiset, joihin vanhempanikin kuuluvat, ovat saaneet olla 40-vuotta samalla työnantajalla.
Isäni on ollut tehtaassa ja äitini valtion hommissa, pitkät työurat kummallakin.[/QUOTE]

Mahtuu tähän maailmaan muitakin kuin sun iskä ja äiskä...
 
  • Tykkää
Reactions: rops
[QUOTE="jep";28904123]Älä saivartele! Kyllä noin on ollutkin, mutta se nyt vaan on ihan kiistaton fakta, että suurten ikäluokkien ihmiset, joihin vanhempanikin kuuluvat, ovat saaneet olla 40-vuotta samalla työnantajalla.
Isäni on ollut tehtaassa ja äitini valtion hommissa, pitkät työurat kummallakin.[/QUOTE]

Saanut vai joutunut olemaan, 40 v. samalla työnantajalla ei lupaa palkkakehitykselle hyvää.

Nykypäivän nuoret tuntuvat rakentavan omaa cv:tä siihen malliin, että samassa hommassa ollaan pari vuotta ja sitten menoksi. Tosin laman myötä tahti on hieman hiljentynyt.
 
[QUOTE="vieras";28903857]
Miten sä jaksat länkyttää tuota "suurta enemmistöä"? Onko lama vasta sitten lama kun vähintään 51% on työttömänä?[/QUOTE]

Jos luit sen viestini, jota kommentoit, niin huomasit varmaan, että kirjoitin asuntojen ja kiinteistöjen pakkorealisoinneista. Siihen joutui turvautumaan todellakin pieni vähemmistö kaikista omistusasujista. Ja vielä tästäkin vähemmistöstä pienempi vähemmistö jäi hommassa miinukselle, eli lainaa jäi vielä sen kämpän realisoinnin jälkeenkin. Mutta näitäkin siis oli ja tietysti jokainen tapaus on aina liikaa.

Mitä tuohon työttömyysprosenttiin ja lamaan sitten tulee, niin työttömyysprosentti ei tietenkään määritä lamaa, vaan yli kolme vuotta kestävä yhtäjaksoinen taantuma.
 
Voi hyvänen aika! Missä kohtaa mä sanoin, että KAIKKI, jotka muuttavat kotoa alle 20-vuotiaana ovat huonosta perheestä? Etkö ymmärrä sanaa harvemmin? Mä en ole missään vaiheessa syyllistänyt sua. Jos sulla on ongelmia, saat ne ihan itse selvittää.


Kas tässä, näin kirjoitit:


"Harva hyvästä perheestä tuleva muuttaa lukio/amis aikana pois kotoa ja jatko-opintoihinhan vanhempien tulot eivät enää vaikuta, vaikka olisin 19-vuotias."


Itse asiassa en ymmärrä, mitä tarkoitat. Ehkä olisit voinut hiukan määritellä, mikä sinulle on "hyvä" ja mikä "huono perhe," ja mihin oikein perustat tällaisen väitteen. Tekstistäsi saa sen käsityksen, että usein perhe on jotenkin "huono", jos lapsi lähtee lukioon tai "amikseen" toiselle paikkakunnalle alle 20-vuotiaana. Tai voi olla, kuten sanot, että minulla on ongelmia. En usko, että ne kuitenkaan liittyvät tähän kysymykseeni mitenkään.
 
  • Tykkää
Reactions: rops
[QUOTE="vieras";28904310]Saanut vai joutunut olemaan, 40 v. samalla työnantajalla ei lupaa palkkakehitykselle hyvää.

Nykypäivän nuoret tuntuvat rakentavan omaa cv:tä siihen malliin, että samassa hommassa ollaan pari vuotta ja sitten menoksi. Tosin laman myötä tahti on hieman hiljentynyt.[/QUOTE]

Eli näet siis nykynuorten aseman aikaisempaa paremmaksi, koska heidän ei tarvitse tehdä valintaa 40 vuoden yhtenäisen työuran ja tilkkutäkkiuran välillä?
 
Kas tässä, näin kirjoitit:
"Harva hyvästä perheestä tuleva muuttaa lukio/amis aikana pois kotoa ja jatko-opintoihinhan vanhempien tulot eivät enää vaikuta, vaikka olisin 19-vuotias."
Puuttumatta tuohon hyvä/huono perhe -asetemaan haluan vain kertoa, että on paikkakuntia, joilla ei ole mitään / juuri mitään toisen asteen koulutusta tarjota peruskoulunsa päättäville nuorille. Näiltä paikkakunnilta 90-100 % nuorista muuttaa pois kotoa peruskoulun jälkeen.

Amisopinnot voi vielä saada selviteltyä opintotuen ja muiden tukien avulla, mutta jos lukioon menee, ei ole asuntolaa, maksuttomia opiskelutarvikkeita ja kirjoja (ovatko ne muuten miten yleisesti ilmaisia ammttikouluissa?), ei aina maksutonta ruokaakaan. Ja vanhempien tulot vaikuttavat opintotukeen ja asumislisään, eli varsin kalliiksikin voi lapsen toisen asteen koulutus perheelle tulla.
 
[QUOTE="vieras";28904310]

Nykypäivän nuoret tuntuvat rakentavan omaa cv:tä siihen malliin, että samassa hommassa ollaan pari vuotta ja sitten menoksi. Tosin laman myötä tahti on hieman hiljentynyt.[/QUOTE]

Itse olen sen verran vanhanliiton miehiä, että tuollaisia tuuliviirejä en palkkaisi lainkaan. Juuri kun oppii hommat ja talon tavat häipyy kuin tuhka tuuleen. Pitkäjänteisyys ei koskaan ole pahaksi ihmisessä.
 
[QUOTE="sasa";28904813]Itse olen sen verran vanhanliiton miehiä, että tuollaisia tuuliviirejä en palkkaisi lainkaan. Juuri kun oppii hommat ja talon tavat häipyy kuin tuhka tuuleen. Pitkäjänteisyys ei koskaan ole pahaksi ihmisessä.[/QUOTE]

Mutta jos ei ole saanut muita kuin pätkiä?
 

Yhteistyössä