Mikä on oikea päivähoidon aloitusikä? Alan ammattilaiset hoi!

["a.p"]

[QUOTE="shh";28879778]meillä aloitti 1v8kk, olisin ollut pidempään, mutta oli pakko mennä töihin. Pelkäsin ja panikoin, mutta kaikki on mennyt älyttömän hyvin! Nyt minulla olisi vielä mahdollisuus jäädä kotiin reiluksi puoleksi vuodeksi, mutta en jää, koska lapsi viihtyy hoidossa niin hyvin (lähtee sinne joka aamu innoissaan, juoksee nauraen karkuun kun pitää lähteä pois). Hoitopäivinä joutuu olla ihan täysiä päiviä, mutta on 1-3pvää/vko hoidossa. En halua menettää noin ihanaa hoitopaikkaa kun nytkin sujuu niin hyvin [/QUOTE]

Ihanalta kuulostaa! Pitäkää kiinni siitä hoitopaikasta Tuo on ihanne meilläkin että 1-3pv/vko joutuisi poika täysiä päiviä hoidossa olemaan. Katsotaan toteutuuko. Päiväkotiin en laita missään nimessä isoon ryhmään vielä, mutta eiköhän joku ratkaisu löydy.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28879482]Mä en veisi omaa lasta hoitoon ennen kuin osaa puhua. Kyllä jotenkin täytyy lapsen osata sanallisesti kertoa, miten on viettänyt päivänsä. Uskon, että hoitajat tekevät parhaansa, mutten luota heihin kuin kallioon.

(Ja tarkoitan puhumisella että osaa puhua, kertoa ja kuvailla, en sitä että osaa sanoa ''äiti'' ja ''lamppu'')[/QUOTE]

Mun lapsi on nyt 2v9kk ja ei vieläkään oikein kunnolla osaa puhua ja hoidossa on ollut jo kohta 1,5 vuotta. Lapsi oli siis 1,5-vuotias kun hoitoon meni ja puhe on kehittynyt hitaasti mutta varmasti, yksittäisiä sanoja on, mutta niitä käyttää harkiten, mutta lapsi on hyvin ymmärrettävissä, se osaa eleillä ja ilmeillä ja äänteilläkin ilmaista itsensä erittäin hyvin, tosin nyt se käyttää sanoja joo ja ei hyvinkin paljon, että ei tule epäselväksi mitä haluaa. Mun oli ihan pakko mennä töihin aikanaan, rahat ei enää riittäneet kotona olemiseen, yh kun olen.

 

["a.p"]

[QUOTE="vieras";28879815]Mun lapsi on nyt 2v9kk ja ei vieläkään oikein kunnolla osaa puhua ja hoidossa on ollut jo kohta 1,5 vuotta. Lapsi oli siis 1,5-vuotias kun hoitoon meni ja puhe on kehittynyt hitaasti mutta varmasti, yksittäisiä sanoja on, mutta niitä käyttää harkiten, mutta lapsi on hyvin ymmärrettävissä, se osaa eleillä ja ilmeillä ja äänteilläkin ilmaista itsensä erittäin hyvin, tosin nyt se käyttää sanoja joo ja ei hyvinkin paljon, että ei tule epäselväksi mitä haluaa. Mun oli ihan pakko mennä töihin aikanaan, rahat ei enää riittäneet kotona olemiseen, yh kun olen.[/QUOTE]

Oletteko käyttäneet lasta puheterapeutilla? Sehän monesti auttaa lasta jos puheen tuottamisessa on pieniäkään ongelmia ja aika herkästi sinne tietääkseni ohjataan.

 

["kahden äiti"]

Jaa, meillä molemmat ovat aloittaneet päiväkodin alle 3-vuotiaiden ryhmässä 11 kuukauden iässä. Hyvin meni molemmilla. Molemmat kävelleet tuolloin tuen kanssa, hoitajien mukaan se oli se ratkaiseva: konttaava olisi jäänyt muiden jalkoihin, mutta työntökärry kyllä järjestyi lapsen käyttöön ;-). Äkkiä oppivat muita taitoja, ja ryhmän pienimpinä olivat muiden lasten lellikkejä.

 

["a.p"]

[QUOTE="kahden äiti";28879830]Jaa, meillä molemmat ovat aloittaneet päiväkodin alle 3-vuotiaiden ryhmässä 11 kuukauden iässä. Hyvin meni molemmilla. Molemmat kävelleet tuolloin tuen kanssa, hoitajien mukaan se oli se ratkaiseva: konttaava olisi jäänyt muiden jalkoihin, mutta työntökärry kyllä järjestyi lapsen käyttöön ;-). Äkkiä oppivat muita taitoja, ja ryhmän pienimpinä olivat muiden lasten lellikkejä.[/QUOTE]

Oho tuo on hurjaa mutta ymmärrän että tilanne voi pakottaa siihen. Onhan noin pieni vielä aivan pikkuinen eikä osaa puolustautua, ilmaista itseään saatikka tulla kertomaan jos pk:n meteli on liian kova (mitä tapahtuu kuuleman mukaan jatkuvasti) Siksi minusta pieni on ryhmässä altavastaajana ja jää ilman riittävää huolenpitoa.

 

[terkkari]

[QUOTE="vieras";28879815]Mun lapsi on nyt 2v9kk ja ei vieläkään oikein kunnolla osaa puhua ja hoidossa on ollut jo kohta 1,5 vuotta. Lapsi oli siis 1,5-vuotias kun hoitoon meni ja puhe on kehittynyt hitaasti mutta varmasti, yksittäisiä sanoja on, mutta niitä käyttää harkiten, mutta lapsi on hyvin ymmärrettävissä, se osaa eleillä ja ilmeillä ja äänteilläkin ilmaista itsensä erittäin hyvin, tosin nyt se käyttää sanoja joo ja ei hyvinkin paljon, että ei tule epäselväksi mitä haluaa. Mun oli ihan pakko mennä töihin aikanaan, rahat ei enää riittäneet kotona olemiseen, yh kun olen.[/QUOTE]

2-vuotiaana pitäisi tulla 2 sanaisia lauseita. Jos ei tule niin pitäisi laittaa puheterapeutille. Tiedän että välillä odotetaan 2,5v jos tulee paljon sanoja ja ymmärtää selkeästi puhetta. Teidän tapauksessa pitäisi ehdottomasti käydä puheterapeutilla.

 

["Mariska"]

Meillä tyttö meni pph:lle 1v 2kk iässä. Sujui helposti ja on mennyt hyvin. Pph on hyvä paikka pikkumuksulle, aina sama hoitaja ja ne muutamat tutut kaverit. Pieniä saa olla max 4 lasta eli esimerkiksi tautien ja sairastelun kannalta paljon parempi vaihtoehto kuin päiväkoti. Ja tosiaan hoitaja ja hoitopaikka tulee nopeasti tutuksi.

Meilläkin lapsi osasi jo kävellä kun meni hoitoon, syödä itse lusikalla ym. Nyt on siis 1v 10kk ja puhuu jo aika paljon, harjoittelee pukemista ja riisumista kovasti yms. Leikit ja puhe on kehittyneet hirmuista vauhtia Tuntuu viihtyvän hoidossa tuo meidän lapsi, kesälomalla "jutteli" usein hoitokavereistaan ja 5 viikon jälkeen meni hoitoon kuin ei olisi pois ollutkaan...

Kyllä meillä lapsi ihan selkeästi kaipaa muiden lasten seuraa ja touhua ympärilleen. Jos kotona olisin, niin ahkerasti sais käydä kerhoissa ja leikkipuistoissa.

 

[9]

Meillä vanhin meni vuodeksi pph-hoitoon, kun oli melkein 2 v. Tykkäsi kovasti pörrätä muiden samanikäisten lasten kodinomaisessa ympäristössä. Hoitajalla oli hoidettavana 4 lasta. Puheenkehitys ja sosiaalisuus sai sysäyksen hoidossa, kun kotona ei ollut vielä pikkusisaruksia. 2 nuorempaa lasta menivät pph-hoitoon 3v. ja 5v. ikäisinä.. Tykkäsivät olla 3kk, kunnes tuli kavereiden puute. Päiväkodissa viihtyivät oikein hyvin, kun lasten yksilölliset kehitysvaiheet otettiin huomioon. Sisarukset sai alkuunsa olla samassa ryhmässä. Hakivat ensin turvaa toisistaan. Pikku hiljaa tätit laittoivat sisarukset leikkimään muidenkin lasten kans ilman jatkuvaa toisessa kiinni olemista. He alkoivat kasvaa omiksi yksilöikseen huomioiden muita. Kun tuli aika laittaa lapset eri ryhmiin, se onnistui pienellä kipuilulla. Hyvin meni. Kaikki nyt koulussa. Vanhin lapsi on luonteeltaan hieman epäsosiaalinen.. Alku koulussa teki tiukkaa, mutta nyt ala-asteen viimeisellä luokalla alkaa lämmetä enemmän porukassa tekemiseen. Jälkeenpäin on hyvä sanoa, mutta aremmalle, hiukan epäsosiaaliselle lapselle OLISI OLLUT HYVÄ MENNÄ SITTENKIN PÄIVÄKOTIIN. Varmuutta sosiaalisiin tilanteisiin ja erilaisten ihmisten hyväksyminen olisi saanut hyvän alun jo päiväkodissa. Nyt sitä olemme 'työllä' työstäneet, ettei hän jäisi syrjäänvetäytyväksi. Tsemppiä kaikille !

 

["a.p"]

Meillä vanhin meni vuodeksi pph-hoitoon, kun oli melkein 2 v. Tykkäsi kovasti pörrätä muiden samanikäisten lasten kodinomaisessa ympäristössä. Hoitajalla oli hoidettavana 4 lasta. Puheenkehitys ja sosiaalisuus sai sysäyksen hoidossa, kun kotona ei ollut vielä pikkusisaruksia. 2 nuorempaa lasta menivät pph-hoitoon 3v. ja 5v. ikäisinä.. Tykkäsivät olla 3kk, kunnes tuli kavereiden puute. Päiväkodissa viihtyivät oikein hyvin, kun lasten yksilölliset kehitysvaiheet otettiin huomioon. Sisarukset sai alkuunsa olla samassa ryhmässä. Hakivat ensin turvaa toisistaan. Pikku hiljaa tätit laittoivat sisarukset leikkimään muidenkin lasten kans ilman jatkuvaa toisessa kiinni olemista. He alkoivat kasvaa omiksi yksilöikseen huomioiden muita. Kun tuli aika laittaa lapset eri ryhmiin, se onnistui pienellä kipuilulla. Hyvin meni. Kaikki nyt koulussa. Vanhin lapsi on luonteeltaan hieman epäsosiaalinen.. Alku koulussa teki tiukkaa, mutta nyt ala-asteen viimeisellä luokalla alkaa lämmetä enemmän porukassa tekemiseen. Jälkeenpäin on hyvä sanoa, mutta aremmalle, hiukan epäsosiaaliselle lapselle OLISI OLLUT HYVÄ MENNÄ SITTENKIN PÄIVÄKOTIIN. Varmuutta sosiaalisiin tilanteisiin ja erilaisten ihmisten hyväksyminen olisi saanut hyvän alun jo päiväkodissa. Nyt sitä olemme 'työllä' työstäneet, ettei hän jäisi syrjäänvetäytyväksi. Tsemppiä kaikille !

Niin kuin sanoin jo monta kertaa että laitammekin poikamme päiväkotiin, mutta EI LIIAN NUORENA. Asiantuntijat suosittelevat aikaisintaan 3 vuotiaana lapsen laittamista päiväkotiin ja me luotetaan siihen ehdottomasti.

 

["pph"]

Vanhin lapsi on luonteeltaan hieman epäsosiaalinen.. Alku koulussa teki tiukkaa, mutta nyt ala-asteen viimeisellä luokalla alkaa lämmetä enemmän porukassa tekemiseen. Jälkeenpäin on hyvä sanoa, mutta aremmalle, hiukan epäsosiaaliselle lapselle OLISI OLLUT HYVÄ MENNÄ SITTENKIN PÄIVÄKOTIIN. Varmuutta sosiaalisiin tilanteisiin ja erilaisten ihmisten hyväksyminen olisi saanut hyvän alun jo päiväkodissa. Nyt sitä olemme 'työllä' työstäneet, ettei hän jäisi syrjäänvetäytyväksi. Tsemppiä kaikille !

Mä en kyllä automaattisesti allekirjoita väittämää, että aralle ja epäsosiaaliselle lapselle parempi paikka olisi ollut päiväkoti. Siis noin yleisesti ottaen. Kyse on kuitenkin lapsen perusluonteesta, jota ei kauheasti voi muuttaa. Tietysti lapset tarvitsevat harjoitusta ryhmätilanteista, se on selvä, mutta osalle on kuitenkin parempi kasvaa rauhassa ja pienessä ryhmässä, missä he uskaltavat helpommin olla omia itsejään. Liian touhukkaassa ryhmässä arka lapsi ei välttämättä reipastu yhtään vaan vetäytyy luonteensa mukaan syrjään ja huomaa tämän keinon toimivaksi. Ryhmäkoon pitäisi olla pienehkö ja ryhmän tunnelman hyvin levollinen, että lapsi uskaltaisi tulla tilanteisiin mukaan ja saisi positiivisia kokemuksia osallistumisesta.

Tämähän on kuitenkin lapsikohtaista ja oikeassa iässä isompaan ryhmään vaihtaminen olisi hyvä.

Mulla on kaksi omaa lasta, esikoinen on myös vetäytyvämpi ja hänet piti aluksi tutustuttaa uusiin kavereihin yksi kerrallaan, muuten häntä ei saanut "käyntiin" lainkaan. Kuopus taas on aina heti mennyt sekaan, oli lapsia miten paljon tahansa ja olivat he sitten tuttuja tai vieraita.

 

[Aurinkoisia ajatuksia]

Itse olen lto ja oli alle 3-vuotiaiden ryhmässä ennen äitiyslomalle jäämistä. Olen tosi huono sanomaan, mitä muiden pitäisi tehdä, koska jokainen tekee omia lapsia koskevat päätökset.

Pienten ryhmässä työskentely on kuitenkin vaikuttanut minuun äitinä ja voin vain kertoa, kuinka itse toimisin. Voisin viedä lapsen päivähoitoon 2-3 ikävuoden välillä.

Jos päiväkotiin aikoo lapsen viedä, niin kannattaa ottaa huomioon, että usein alle 3-vuotias pääsee pienempään ryhmään kuin jo 3 vuotta täyttänyt.

 

["a.p"]

[QUOTE="pph";28880601]Mä en kyllä automaattisesti allekirjoita väittämää, että aralle ja epäsosiaaliselle lapselle parempi paikka olisi ollut päiväkoti. Siis noin yleisesti ottaen. Kyse on kuitenkin lapsen perusluonteesta, jota ei kauheasti voi muuttaa. Tietysti lapset tarvitsevat harjoitusta ryhmätilanteista, se on selvä, mutta osalle on kuitenkin parempi kasvaa rauhassa ja pienessä ryhmässä, missä he uskaltavat helpommin olla omia itsejään. Liian touhukkaassa ryhmässä arka lapsi ei välttämättä reipastu yhtään vaan vetäytyy luonteensa mukaan syrjään ja huomaa tämän keinon toimivaksi. Ryhmäkoon pitäisi olla pienehkö ja ryhmän tunnelman hyvin levollinen, että lapsi uskaltaisi tulla tilanteisiin mukaan ja saisi positiivisia kokemuksia osallistumisesta.

Tämähän on kuitenkin lapsikohtaista ja oikeassa iässä isompaan ryhmään vaihtaminen olisi hyvä.

Mulla on kaksi omaa lasta, esikoinen on myös vetäytyvämpi ja hänet piti aluksi tutustuttaa uusiin kavereihin yksi kerrallaan, muuten häntä ei saanut "käyntiin" lainkaan. Kuopus taas on aina heti mennyt sekaan, oli lapsia miten paljon tahansa ja olivat he sitten tuttuja tai vieraita.[/QUOTE]

Ajattelen täysin samoin, vaikka ammattilainen en olekaan enkä sillä tavalla ole perehtynyt. Uskon että lapselle on eduksi ympäristö/hoitopaikka joka on inhimillisen kokoinen jossa jokainen voidaan huomioida ja kohdata yksilöllisesti. Arka lapsi jää toisten "jyräämäksi" helposti. Ne positiiviset kokemukset ryhmässä toimimisesta ovat lapselle hyväksi, mutta niitä ei pieni ja ujo lapsi päiväkodin lapsiryhmässä kummemmin saa. Tämä on mutu-tuntumani mutta jonkin verran minulla on tietämystä kehityspsykologiasta ja lasten kasvatuksesta
Taaperoa siksi en laita päiväkotiin.

 

["tonttu"]

Meillä aloittaa 3,5v hoitonsa päiväkodissa nyt. Kuopus on 1v.2kk ja menee perhepäivähoitajalle 6 tunniksi /päivä. En millään raskisi laittaa kuopusta hoitoon, mutta pakkorako taloudellisesti. Esikoisen olisin voinut laittaa tuossa 2,5v. iässä hoitoon ellei olisi tullut uutta vauvaa ja äitiyslomaa. Mielelläänhän niitä kotona hoitaisi, mutta aina ei vaan voi. Päiväkotiin en olisi kuopusta laittanut.

 

["vieras"]

[QUOTE="a.p";28879509]kiitos, kiva että tyttäresi on viihtynyt ja oppinut kaikenlaista. Niinhän nuo lapset kehittyy hyvin nopeasti mitä ei voi kun hämmästellä. Oma poikaani en vielä laittaisi sitten millään päiväkotiin tai edes pph:lle. Luotan ammattilaisten suosituksiin ja se sanoo että 3v on se raja, mutta oma tilanteeni pakottaa järjestämään jonkun hoitopaikan pojalle töihin paluun takia. Luulen että päädymme lopulta laittamaan mummollensa hoitoon.[/QUOTE]

Oisko kannattanut miettiä tilanne ennen lapsen tekemistä, ei tarvis nyt itkeä. Tai kuulostaa siltä että halusit vain päästä ketjun avulla haukkumaan niitä jota laittaa ne alle 2-vuotiaat hoitoon.

 

["Vieras"]

Oon ammatin puolesta yhden sortin 'asiantuntija' lapset on aloittaneet hoidon 2-2,5-vuotiaina. Oikein hyvä ikä. Ainoa ehdoton raja minusta pitäisi olla, ettei yhtään alle 1,5-vuotiaana voisi viedä hoitoon, siis nykyisten kaltaisiin hoitopaikkoihin. En näe mitään mittavaa hyötyä siinä, että lapsi on 2,5-3-vuotiaana kotona joskaan siitä ei toki haittaakaan ole.

Koko 3v-kotona keskustelu jättää harhakuvitelman, että eka kolme vuotta kotona takaisi jotain erityistä lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille. Pötyä. Ratkaisevaa on kokonaisuus koko lapsuuden ajalta.

Suurempi pulma on koko päivähoitoura, monet lapset ovat hirveän pitkiä päiviä hoidossa. 8-10h päiväkodissa on liian pitkään myös 5-vuotiaalle. Se on pielessä Suomessa, järjestelmä tukee huonosti työaikajoustoja ja osa-aikatyötä. Sama koskee pikkukoululaisia.

Tuota kolmea vuotta ehdottomana rajana on kyllä aniharva 'asiantuntija' suositellut vaan suosituksista on luettavissa lapsen tarpeet eri ikäkausina ja toisaalta rivien välistä kritiikki nykyistä päivähoitojärjestelmää kohtaan. Mutta monille jää se käsitys, että se 3v kotona on ihan välttämätöntä.

 

["Vieras"]

Joku jo edellä sanoikin että monesti 3v saattaa joutua isoon, jopa parikymmenpäiseen ryhmään. Se on tosi rankka päivähoidon aloitustapa.

 

["Lissu"]

Mun mielestä 2 v olisi aika hyvä ikä aloittaa hoidossa. En oikein usko että se 3 v olisi ainoa oikea ikä lapselle kuin lapselle, kun lapsetkin on niin erilaisia.

Meillä oli nuorempi 2v11kk ja esikoinen 5v3kk kun palasin töihin. Olisin halunnut paikat päiväkotiin mutta ei mahtunut, joten pph:lle menivät (oli kyllä oikein kiva pph). Isompi siirtyi siitä reilun puolen vuoden päästä päiväkotiin eskarin vuoksi ja pienempi oli reilun vuoden pph:lla, kunnes tämä lopetti hommat ja pienempikin siirtyi päiväkotiin.

Jälkikäteen ajatellen isompi ainakin olisi pitänyt aiemmin laittaa päiväkotiin, on nyt jo tokaluokkalainen mutta selkeästi jäljessä muita ikäisiään sosiaalisissa taidoissa, kavereita ei tahdo löytyä. Pienemmällä ei ole sitä ongelmaa.

Ja kotona ollessa käytiin kyllä seurakunnan kerhossa 2krt/vko, perhekahvilassa tai perhekerhossa vähintään kerran viikossa ja tyttö kävi vielä liikkarissakin eli oli kyllä ikäistensä seurassa... mutta ei tarpeeksi ja eri tavalla kuin päiväkodissa.

Eli sanoisin että kuopuksen kannalta meidän ratkaisu oli oikein hyvä, esikoisen kannalta ei niinkään.

 

["a.p"]

[QUOTE="Vieras";28880849]Oon ammatin puolesta yhden sortin 'asiantuntija' lapset on aloittaneet hoidon 2-2,5-vuotiaina. Oikein hyvä ikä. Ainoa ehdoton raja minusta pitäisi olla, ettei yhtään alle 1,5-vuotiaana voisi viedä hoitoon, siis nykyisten kaltaisiin hoitopaikkoihin. En näe mitään mittavaa hyötyä siinä, että lapsi on 2,5-3-vuotiaana kotona joskaan siitä ei toki haittaakaan ole.

Koko 3v-kotona keskustelu jättää harhakuvitelman, että eka kolme vuotta kotona takaisi jotain erityistä lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille. Pötyä. Ratkaisevaa on kokonaisuus koko lapsuuden ajalta.

Suurempi pulma on koko päivähoitoura, monet lapset ovat hirveän pitkiä päiviä hoidossa. 8-10h päiväkodissa on liian pitkään myös 5-vuotiaalle. Se on pielessä Suomessa, järjestelmä tukee huonosti työaikajoustoja ja osa-aikatyötä. Sama koskee pikkukoululaisia.

Tuota kolmea vuotta ehdottomana rajana on kyllä aniharva 'asiantuntija' suositellut vaan suosituksista on luettavissa lapsen tarpeet eri ikäkausina ja toisaalta rivien välistä kritiikki nykyistä päivähoitojärjestelmää kohtaan. Mutta monille jää se käsitys, että se 3v kotona on ihan välttämätöntä.[/QUOTE]

Hyviä huomioita mutta en ole samaa mieltä varhaislapsuuden merkityksestä. Sehän on pitkään ollut tiedossa, että lapsen ekat vuodet ovat tärkeimmät. Silloin lapsi saa (jos saa) perusturvallisuudentunteen ja kiintymyssuhteen. Ne ovat korvaamattoman tärkeitä lapselle myöhemmässä elämässä.

Uskon että pikkulapsi on tarpeiltaan ja fysiologialtaan erilainen mitä leikki-ikäinen, kuten joku hyvin kirjoitti ylempänä. Hän tarvitsee erityistä suojelua ja huolenpitoa. Sekä rauhallisen, ennalta-arvattavan ympäristön. Pk on pienelle varmasti turvattoman tuntuinen koska ryhmä on iso..? En halua altistaa lastani niille riskeille, oikeastaan nyt yön yli mietittyäni olen vakuuttunut että päiväkotia en edes harkitse enää.

 

["Vieras"]

[QUOTE="a.p";28880903]Hyviä huomioita mutta en ole samaa mieltä varhaislapsuuden merkityksestä. Sehän on pitkään ollut tiedossa, että lapsen ekat vuodet ovat tärkeimmät. Silloin lapsi saa (jos saa) perusturvallisuudentunteen ja kiintymyssuhteen. Ne ovat korvaamattoman tärkeitä lapselle myöhemmässä elämässä.

Uskon että pikkulapsi on tarpeiltaan ja fysiologialtaan erilainen mitä leikki-ikäinen, kuten joku hyvin kirjoitti ylempänä. Hän tarvitsee erityistä suojelua ja huolenpitoa. Sekä rauhallisen, ennalta-arvattavan ympäristön. Pk on pienelle varmasti turvattoman tuntuinen koska ryhmä on iso..? En halua altistaa lastani niille riskeille, oikeastaan nyt yön yli mietittyäni olen vakuuttunut että päiväkotia en edes harkitse enää.[/QUOTE]

En kyseenalaistanut varhaislapsuuden merkitystä vaan koetin saada pointtini esille: 3v keskustelu ja asiantuntijoiden lausuntojen väärä tulkinta on johtanut siihen, että ihmiset luulevat 3v kotonaolon olevan välttämätöntä ja sen jälkeinen aika jää todella vähälle painoarvolle. On ihan tavallista, että se pieni 3v aloittaa isossa ryhmässä 8-9 tunnin päivillä enkä näe mitään erityistä etua sellaisessa tilanteessa, että lasta on pidetty tarkasti kolmeen vuoteen asti kotona. Tai 7v koululainen opettelee olemaan aloillaan 20h viikossa ja on viiteen asti iltapäiväkerhossa.

Toisin sanoen keskustelu on totaalisen väärillä urilla, ollut jo pitkään. Nyt kun hoitovapaita on pidetty enemmän jo useampana vuonna, tulokset lasten kannalta eivät näytä minkäänlaista merkkiä siitä, että esim. lasten perusturvallisuus olisi paremmin kehittynyt lisääntyneiden hoitovapaiden ansiosta. Ratkaisevaa on edelleen kokonaisuus. Koko keskustelu on aivan järjestön ja pitäisi suunnata oikeaan kohteeseen, äitiysloman pidentämiseen noin 1,5v asti, päivähoitolain uudistamiseen ja joustavien työmahdollisuuksien kehittämiseen.

 

["lastenhoitaja"]

Riippuu lapsesta, huonoin aloitusajankohta kaikille on eroahdistusikä. Siihen saumaan hoidon aloitusta ei kannata ajoittaa. Mutta ei minusta voi sanoa mitään yhtä yksittäistä ikää, huutajia ja hyvin sopeutujia löytyy kaikenikäisistä yhtälailla, lapset on persoonia.

 

["a.p"]

[QUOTE="Vieras";28880938]En kyseenalaistanut varhaislapsuuden merkitystä vaan koetin saada pointtini esille: 3v keskustelu ja asiantuntijoiden lausuntojen väärä tulkinta on johtanut siihen, että ihmiset luulevat 3v kotonaolon olevan välttämätöntä ja sen jälkeinen aika jää todella vähälle painoarvolle. On ihan tavallista, että se pieni 3v aloittaa isossa ryhmässä 8-9 tunnin päivillä enkä näe mitään erityistä etua sellaisessa tilanteessa, että lasta on pidetty tarkasti kolmeen vuoteen asti kotona. Tai 7v koululainen opettelee olemaan aloillaan 20h viikossa ja on viiteen asti iltapäiväkerhossa.

Toisin sanoen keskustelu on totaalisen väärillä urilla, ollut jo pitkään. Nyt kun hoitovapaita on pidetty enemmän jo useampana vuonna, tulokset lasten kannalta eivät näytä minkäänlaista merkkiä siitä, että esim. lasten perusturvallisuus olisi paremmin kehittynyt lisääntyneiden hoitovapaiden ansiosta. Ratkaisevaa on edelleen kokonaisuus. Koko keskustelu on aivan järjestön ja pitäisi suunnata oikeaan kohteeseen, äitiysloman pidentämiseen noin 1,5v asti, päivähoitolain uudistamiseen ja joustavien työmahdollisuuksien kehittämiseen.[/QUOTE]

Minusta lasta ei voi hoputtaa kasvamaan ja hyppäämään pikkulapsi-vaiheen yli. Häntä ei voi muuttaa taaperosta leikki-ikäiseksi. Hän tarvitsee pienenä asioita, joita laitosmainen ympäristö ja huolenpito ei tarjoa. Tämän on useat ammattilaiset kertoneet, mutta keskustelu on aina sitä luokkaa että äidin oikeus, äidin oikeus valita. Ja perheen päätös. Minusta lapsen etu tulisi olla perheen etusijalla. Kaikkialla korostuu valinnanvapaus joka sallii ja mahdollistaa vanhempien työhön paluun vaikka alle 1vuotiaan lapsen kohdalla.

Lapsi on kärsijänä, näin minusta tuntuu ja siksi halusin vielä varmistaa josko päätös tulisi aivan varmaksi perheellemme pojan hoitopaikasta ja nyt se sitä on.

 

["Lastenhoitaja"]

Mitä tulee omiin lapsiin, heidät laittaisin aikaisintaan siinä 3 vuoden iässä. Esikoinen on nyt 1,5 v, mutta todennäköisesti menee vasta eskariin hoitoon. Minusta on tärkeää että lapsi saa olla ihan pieni lapsi nyt näin pienenä, ei tarvitse aamulla herätä hoitoon, saa äidin syliä kun siihen on tarvis, saa nukkua ja syödä omassa rytmissään. Enkä halua että joutuu taistelemaan huomiosta tai viettämään aikaa liian meluisassa ryhmässä ja koko aikaa pitämään puoliaan. En usko että sellainen lasta mitenkään "karaisee". En silti sano että pienen hoidon aloitus olisi aina väistämättä huono asia, en.

Meillä sosiaalisuutta ja ryhmässä olemista harjoitellaan esim. käymällä muskarissa, avoimessa päiväkodissa ja vauva/perhekahvilassa. Siellä lapsi on tavannut muita lapsia ja aikuisia. Kohta aloittaa puistossa, johon menee pari kertaa viikossa tunniksi/pariksi kerrallaan. Siinä sitten oppii olemaan myös ilman äitiä hoidossa. Siis, en veisi lasta sen vuoksi päiväkotiin ettei hän jäisi "syrjäänvetäytyväksi", kyllä sosiaalisuutta voi harjoitella muuallakin Päinvastoin, jos lapsi on arka ja syrjäänvetäytyvä, ei häntä auta se että viedään isoon ryhmään 8-10:ksi tunniksi päivässä, 5 päivää viikossa.

 

["moikka"]

[QUOTE="a.p";28880903]Hyviä huomioita mutta en ole samaa mieltä varhaislapsuuden merkityksestä. Sehän on pitkään ollut tiedossa, että lapsen ekat vuodet ovat tärkeimmät. Silloin lapsi saa (jos saa) perusturvallisuudentunteen ja kiintymyssuhteen. Ne ovat korvaamattoman tärkeitä lapselle myöhemmässä elämässä.

Uskon että pikkulapsi on tarpeiltaan ja fysiologialtaan erilainen mitä leikki-ikäinen, kuten joku hyvin kirjoitti ylempänä. Hän tarvitsee erityistä suojelua ja huolenpitoa. Sekä rauhallisen, ennalta-arvattavan ympäristön. Pk on pienelle varmasti turvattoman tuntuinen koska ryhmä on iso..? En halua altistaa lastani niille riskeille, oikeastaan nyt yön yli mietittyäni olen vakuuttunut että päiväkotia en edes harkitse enää.[/QUOTE]

Meillä lapset menivät päiväkotiin kun kuopus oli 1v10kk ja esikko karvan alle 3v. Pääsivät pienempien ryhmään - eli jossa vähemmän lapsi. Hemmetin hyvä.

Sä puhut hoitopäivien arvaamattomuudesta. eihän se sitä ole. Jokainen päivä oli rytmitetty samoin. Samat rutiinit päivästä toiseen. Perjantait tuolla on lelupäiviä. Maanantaina musisoidaan, tiistaina retkeillään jne. Joka viikkokin toistaa samaa kaavaa.

Mitä tarkoitat että ennalta arvaamaton ympäristö? Siinä samoissa tiloissahan lapset päivästä toiseen ovat. Isot ryhmä? kuten sanoin, alla 3 vuotiaat laitetaan paljon pienempii ryhmiin. Ja käsitykseni mukaan useassa päiväkodissa vielä tuo ryhmä jaetaan ns. pienryhmiin.

Mitä perusturvallisuuteen tulee - se lähtee kotoa, ei mistään muualta.

 

["Vieras"]

[QUOTE="a.p";28880965]Minusta lasta ei voi hoputtaa kasvamaan ja hyppäämään pikkulapsi-vaiheen yli. Häntä ei voi muuttaa taaperosta leikki-ikäiseksi. Hän tarvitsee pienenä asioita, joita laitosmainen ympäristö ja huolenpito ei tarjoa. Tämän on useat ammattilaiset kertoneet, mutta keskustelu on aina sitä luokkaa että äidin oikeus, äidin oikeus valita. Ja perheen päätös. Minusta lapsen etu tulisi olla perheen etusijalla. Kaikkialla korostuu valinnanvapaus joka sallii ja mahdollistaa vanhempien työhön paluun vaikka alle 1vuotiaan lapsen kohdalla.

Lapsi on kärsijänä, näin minusta tuntuu ja siksi halusin vielä varmistaa josko päätös tulisi aivan varmaksi perheellemme pojan hoitopaikasta ja nyt se sitä on.[/QUOTE]

Näet asiat tavallasi, minä pohjaan vähän toisenlaiseen näkemykseen, laajempaan. Jos näkee päivähoidon laitoksena, jossa lapsi kärsii niin ei se ole sen helpompi tai parempi paikka aloittaa myöskään 3-vuotiaana 3v on tosi pieni lapsi edelleen.

Jokainen tekee päätökset oman tietämyksensä pohjalta mutta minusta tätä asiaa on ihan turha lähteä vellomaan hirveällä tunnemyräkällä, syyllistämisellä ja mielikuvilla, joilla ei ole todellisuuspohjaa.

 

[Pk on pahis]

[QUOTE="a.p";28880965]Minusta lasta ei voi hoputtaa kasvamaan ja hyppäämään pikkulapsi-vaiheen yli. Häntä ei voi muuttaa taaperosta leikki-ikäiseksi. Hän tarvitsee pienenä asioita, joita laitosmainen ympäristö ja huolenpito ei tarjoa. Tämän on useat ammattilaiset kertoneet, mutta keskustelu on aina sitä luokkaa että äidin oikeus, äidin oikeus valita. Ja perheen päätös. Minusta lapsen etu tulisi olla perheen etusijalla. Kaikkialla korostuu valinnanvapaus joka sallii ja mahdollistaa vanhempien työhön paluun vaikka alle 1vuotiaan lapsen kohdalla.

Lapsi on kärsijänä, näin minusta tuntuu ja siksi halusin vielä varmistaa josko päätös tulisi aivan varmaksi perheellemme pojan hoitopaikasta ja nyt se sitä on.[/QUOTE]

Mielenkiintoisia pointteja monella, mutta aloittajan toimesta keskustelu kyllä junnaa paikoillaan. Olethan jo päättänyt, että päiväkoti alle 3v:lle on aivan kamala asia kaikissa tapauksissa.

Muistuttaisin kuitenkin, että on olemassa myös päiväkoteja joissa alle 3v:t viettävät päivänsä 4 hengen pienryhmissä oman hoitajansa kanssa omissa tiloissa. Ja varahoitajakin on aina sama, jos oma hoitaja on sairas tai tekee lyhyemmän päivän. Ehkä kaikissa kunnissa näitä ei ole, mutta meillä ainakin on.

Mutta tämäkin on varmasti turmioksi kaikille päivääkään alle 3v lapsille.....