Mikä ratkaisuksi työttömyyteen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Yh-isä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Yh-isä

Aktiivinen jäsen
24.06.2013
1 225
0
36
Työttömyys on herättänyt paljon keskustelua tälläkin palstalla. Mutta mikä olisi ratkaisuksi Suomea vaivaavaan työttömyyteen? Kuinka ratkaista tuo ongelma ja samalla pitää huoli yhteiskuntarauhan säilymisestä?

Sana on vapaa :)
 
  • Tykkää
Reactions: sciurus vulgaris
Työpaikkoja pitäis jostain repiä. Jos joku väittää että kotona makoilu kannattaa niin sitte saa kyllä olla valmis elämään tosi vaatimatonta elämää. Ei mulla työmarkkinatuki riitä edes kaikkeen pakolliseen. Sitäpaitsi mielenterveys menee kotona makoillessa.
 
  • Tykkää
Reactions: sciurus vulgaris
Eläkeikä alemmaksi ja eläkeläiset pois sijaishommista. Meilläkin on töissä monta eläkeläistä, jotka ovat siis jo oikeasti eläkkeellä, mutta keikkailevat kun sijaisia tarvitaan. Tuonkin homman voisi jättää nuoremmille, joilla on tarve päästä työelämään kiinni. Mä ymmärrän, että eläke ei ole aina kovin suuri, mutta eläkeläisten rahantarvekin on useimmiten jo pienempi kuin perhettä perustavilla, asuntoa hankkivilla nuorilla. Yksikin meidän eläkeläisistä tekee hommia vaan siksi, että pääsee talvella Espanjaan golffaamaan. Toinen taas on siksi, kun oma mies pääsee eläkkeelle vasta parin vuoden kuluttua eikä saa aikaansa kulumaan kotona. Ja samalla nuoria valmistuu suoraan kortistoon.
 
  • Tykkää
Reactions: sciurus vulgaris
Etkö sinä juuri keksinyt sitä ratkaisua toisessa ketjussa?

Mielestäni ratkaisua ei ole, jos ihmiset ei suostu muuttamaan työn perässä tai kouluttautumaan toiselle alalle, jos omalta alalta ei työtä löydy.
 
Siinähän oli heti pari ratkaisumallia. Yksinkertaistettuna se on moneen kertaan jo sanottu. Kilpailukyky. Kustannustason sopeuttaminen kysyntään ja kilpailutilanteeseen. Taustalla on monia tekijöitä kuten palkat, palkkojen sivukulut, työn tehokkuus jne. Nämä ovat olleet talouskeskustelussa kirosanoja. Meillä on tabu puhua tehokkuudesta. Kilpailukyvystä puhutaan lähinnä sen puutteena.

Kommunismissa ei ollut virallisesti työttömyyttä, mutta ei myöskään talouden vaatimaa tehokkutta, josta oikeasti olisi syntynyt tulosta ja varoja maksaa palkkoja. Siihen kommunismi yleensä kaatuu ja ennen sitä se tuottaa suurimmalta osin vain kurjuutta.

Palkkaa ei voi maksaa kuin vain tuottavasta toiminnasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isämies;28825432:
Toki, mutta noin 4% työttömyys riittää tarvittavan reservin olemassaoloon. Tällä hetkellä ollaan reippaasti yli kympissä, kun kaikenlainen höpönpöpön-kurssitus ja ilmainen työharjoittelu yms. huomioidaan.

No mutta globaalina aikana, eiköhän jos päästään jonnekin 25 % Suomessakin niin palkat saadaan painettua sen verran alas, että kaikki teollisuudenalat tuottavat täälläkin?
 
[QUOTE="Vieras";28825437]
Mielestäni ratkaisua ei ole, jos ihmiset ei suostu muuttamaan työn perässä tai kouluttautumaan toiselle alalle, jos omalta alalta ei työtä löydy.[/QUOTE]

Tuo kouluttautuminenkin on vähän kaksipiippuinen juttu. Mun mieskin kovasti haluaisi kouluttautua, mutta yhteiskunta ei kovin hyvin tue aikuiskoulutusta. Työttömänä saa enemmän kuukaudessa käteen kuin opiskelijana.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isämies;28825432:
Toki, mutta noin 4% työttömyys riittää tarvittavan reservin olemassaoloon. Tällä hetkellä ollaan reippaasti yli kympissä, kun kaikenlainen höpönpöpön-kurssitus ja ilmainen työharjoittelu yms. huomioidaan.

Tuo on totta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isämies;28825450:
Uskallatko muuten veikata, kuinka paljon jo entisestään raskaasti velkaantuneelle valtiolle maksaa yleisen eläköitymisiän hilaaminen vaikkapa vuodella alaspäin?

En :D Varmasti maksaa paljon. Mutta maksaa ne nuorten lisääntyvät työttömyyskorvauksetkin. Sen lisäksi työttömyys tuo usein oheisongelmia, kuten syrjäytyneisyyttä, mielenterveysongelmia jne. Nekin maksavat yhteiskunnalle. Ja sitten vuosien päästä meillä ei olekaan työkykyisiä ihmisiä, kun kaikki makaa masennuksen kourissa kotona.
 
  • Tykkää
Reactions: sciurus vulgaris
[QUOTE="vieras";28825447]Siinähän oli heti pari ratkaisumallia. Yksinkertaistettuna se on moneen kertaan jo sanottu. Kilpailukyky. Kustannustason sopeuttaminen kysyntään ja kilpailutilanteeseen. Taustalla on monia tekijöitä kuten palkat, palkkojen sivukulut, työn tehokkuus jne. [/QUOTE]

Mistä mielestäsi johtuu, että Suomen kilpailukyky on useassa kansainvälisessä vertailussa rankattu kärkipäähän? Ja tiesitkö, että Suomessa palkan sivukulut eivät ole kv-vertailussa lainkaan korkeat? Ja että esim. Saksassa (Euroopan talousveturi) työntekijästä eroonpääseminen maksaa huomattavasti enemmän kuin Suomessa?

Pointtini on se, että olemme tällä hetkellä niin *usessa, että näiden iänvanhojen kliseiden ("julkista sektoria on pienennettävä", "palkan sivukuluja on laskettava", "kilpailukyky sitä ja kilpailukyky tätä") hokemalla homma ei todellakaan ratkea.
 
En :D Varmasti maksaa paljon. Mutta maksaa ne nuorten lisääntyvät työttömyyskorvauksetkin. Sen lisäksi työttömyys tuo usein oheisongelmia, kuten syrjäytyneisyyttä, mielenterveysongelmia jne. Nekin maksavat yhteiskunnalle. Ja sitten vuosien päästä meillä ei olekaan työkykyisiä ihmisiä, kun kaikki makaa masennuksen kourissa kotona.

Nuorten työttömyys ja syrjäytyminen on yhteiskunnalle paljon kalliimpaa tulevaisuutta ajatellen kuin moni arvaakaan.

Auttaisiko koulutuspaikkojen tuntuva lisääminen asiaa mitenkään?
 
  • Tykkää
Reactions: sciurus vulgaris
Eläkeikä alemmaksi ja eläkeläiset pois sijaishommista. Meilläkin on töissä monta eläkeläistä, jotka ovat siis jo oikeasti eläkkeellä, mutta keikkailevat kun sijaisia tarvitaan. Tuonkin homman voisi jättää nuoremmille, joilla on tarve päästä työelämään kiinni. Mä ymmärrän, että eläke ei ole aina kovin suuri, mutta eläkeläisten rahantarvekin on useimmiten jo pienempi kuin perhettä perustavilla, asuntoa hankkivilla nuorilla. Yksikin meidän eläkeläisistä tekee hommia vaan siksi, että pääsee talvella Espanjaan golffaamaan. Toinen taas on siksi, kun oma mies pääsee eläkkeelle vasta parin vuoden kuluttua eikä saa aikaansa kulumaan kotona. Ja samalla nuoria valmistuu suoraan kortistoon.

Tuo ei pitkällä aikavälillä tuo ratkaisua. Meillä on suoraan sanottuna ongelma, että sijaisia ei nuorista tahdo saada varsinkaan lyhyellä varoitusajalla, eikä viikonlopuksi tai festariaikaan kesällä. Eläkeläiset tulevat heti pyydettäessä ja ovat tunnollisia ja työnsäosaavia sekä sopeutuvat kokemuksellaan heti mihin tahansa työpaikkaan ilman suurempaa perehdytystä. Varmaankin monilla nuorilla olisi peiliin katsomisen paikka.

On myöskin ikärasismia ajatella, että vanhemmilla ihmisillä ei olisi oikeutta tehdä töitä ja saada tuloja ja että heillä ei olisi pitkän työrupeaman jälkeen oikeutta nauttia elämästään ja vapaudestaa, kun lapset on aikuisiksi kasvatettu. Täytyy muistaa, että eläkkeet ovat nykyään vain n. 50-60% palkasta laskentatavasta riippuen ja eläkeläiset maksavat korkempia veroja kuin työikäiset.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isämies;28825457:
Mistä mielestäsi johtuu, että Suomen kilpailukyky on useassa kansainvälisessä vertailussa rankattu kärkipäähän? Ja tiesitkö, että Suomessa palkan sivukulut eivät ole kv-vertailussa lainkaan korkeat? Ja että esim. Saksassa (Euroopan talousveturi) työntekijästä eroonpääseminen maksaa huomattavasti enemmän kuin Suomessa?

Pointtini on se, että olemme tällä hetkellä niin *usessa, että näiden iänvanhojen kliseiden ("julkista sektoria on pienennettävä", "palkan sivukuluja on laskettava", "kilpailukyky sitä ja kilpailukyky tätä") hokemalla homma ei todellakaan ratkea.

Tähän voisi lisätä sen, että nyt tarvittaisiin uutta näkökulmaa ja todella unohtaa nuo edellä mainitut kliseet.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Yh-isä;28825463:
Nuorten työttömyys ja syrjäytyminen on yhteiskunnalle paljon kalliimpaa tulevaisuutta ajatellen kuin moni arvaakaan.

Auttaisiko koulutuspaikkojen tuntuva lisääminen asiaa mitenkään?

Kun lukee tilastoja koulutuksen keskeyttäneistä, niin koulutuspaikkojen lisäämiselle ei ole juurikaan tarvetta. Asennemuutokselle kyllä. Lisäksi useiden eri ammattien ja tutkintojen opiskeleminen pitäisi ainakin tuettuna kieltää kokonaan, ellei kyse ole puhtaasti uudelleen kouluttamisesta vanhan alan kadottua työmarkkinoilta.
 
  • Tykkää
Reactions: astrolabe
Tuo kouluttautuminenkin on vähän kaksipiippuinen juttu. Mun mieskin kovasti haluaisi kouluttautua, mutta yhteiskunta ei kovin hyvin tue aikuiskoulutusta. Työttömänä saa enemmän kuukaudessa käteen kuin opiskelijana.

kouluttautuminen täytyy ymmärtää investointina henkilökohtaiseen osaamiseen, ei se ole tarkoituskaan että yhteiskunta hoitaa sen rahoituksen 100%sesti

kaikki kouluja käyneet ovat joutuneet tinkimään elintasostaan koulutuksen aikana ja monet vuosia sen jälkeenkin
 
Alkuperäinen kirjoittaja Yh-isä;28825463:
Nuorten työttömyys ja syrjäytyminen on yhteiskunnalle paljon kalliimpaa tulevaisuutta ajatellen kuin moni arvaakaan.

Auttaisiko koulutuspaikkojen tuntuva lisääminen asiaa mitenkään?

Tai koulutuspaikkojem vähentäminen höpönlöpö-aloilta, joissa työttömyyttä runsain mitoin.
 
[QUOTE="vieras";28825474]Kun lukee tilastoja koulutuksen keskeyttäneistä, niin koulutuspaikkojen lisäämiselle ei ole juurikaan tarvetta. Asennemuutokselle kyllä. Lisäksi useiden eri ammattien ja tutkintojen opiskeleminen pitäisi ainakin tuettuna kieltää kokonaan, ellei kyse ole puhtaasti uudelleen kouluttamisesta vanhan alan kadottua työmarkkinoilta.[/QUOTE]

Toisaalta kalliiksi tulee myös se, että moni hakee vuosi vuoden jälkeen haluamaansa opiskelupaikkaan kunnes tärppää eli siinä jo menee vuosia hukkaan.

Moni ala on myös sellainen missä niitä työpaikkoja ei vain ole, mutta ei sen takia vaikkapa jotain kulttuuritutkimuksen opintoja voida lopettaa.
 
[QUOTE="Vieras";28825476]Tai koulutuspaikkojem vähentäminen höpönlöpö-aloilta, joissa työttömyyttä runsain mitoin.[/QUOTE]

Ja sitten vain määrittelemään ne höpönlöpö-alat ja toisaalta tsekkaamaan kristallipallosta ne keihäänkärki-alat, joilla uskoo työllisyyden olevan hyvä 20-30 vuoden kuluttua. Good luck!
 
  • Tykkää
Reactions: Millenia
Koulutuspaikkoja ainakin voitaisiin järkeistää, jottei tähän maahan koulutettaisi enää yhtään työtöntä medianomia jne.

Yrittäjyyteen voitaisiin kannustaa enemmän. Yrittäjyyden aloittamiseen liittyvästä paperityöstä ja byrokratiasta olisi hyvä päästä mahdollisimman pitkälti eroon, jotta kynnys yrittäjyyteen olisi alhainen.
 

Yhteistyössä