Ketjua olen seurannut alusta alkaen, Tinjalle voimia ja tsemppiä toivonut. Olet ottanut asian tosi järkevästi ja rauhallisesti.
Itse olen ollut nuorena se joka petti, ja todellakin antanut tietoa murusina. Tuntui, että ei halua satuttaa enempää ja pakkoko on kertoa kaikki inhottavat yksityiskohdat. Olisi vaan pitänyt heti olla täysin rehellinen. Jatkoimme vielä vuosia yhdessä, mutta luottamus ei koskaan palautunut täysin (etenkin humalassa mies heitteli kaikenmaailman 'huora, muuta täältä viikossa' -ukaaseja, joita sitten katui myöhemmin). Jälkeenpäin ajatellen, olisi pitänyt erota ja jatkaa elämää. Lapset tietenkin tekee tilanteen paljon monimutkaisemmaksi. Ja lopulta erosimmekin, ironisesti suurin syy oli se, etten kestänyt miehen mustasukkaisuutta.
Kuten moni muukin on sanonut, jäitä hattuun, ota aikaa, mieti ja katsele. Kiirettä ei ole.
Itseäni loukkaisi kovasti se, että mies vielä kävi 'lissun' luona juttelemassa.. toisaalta mistäs me tiedämme jos halusi vain päättää koko homman.