Menisitkö naimisiin jos et saisi olla erityinen prinsessa?

  • Viestiketjun aloittaja "Vieras"
  • Ensimmäinen viesti
"Vieras"
Jos mies haluaisi että molempien sormukset, puvut ja höösäykset maksaa saman verran. Ja saman verran panostetaan vieraiden, myös lasten viihtyvyyteen. Jos pitää tinkiä tilan outfitistä niin sitten tingitään jotta kaikki tärkeät ihmiset perheineen pääsee mukaan. Jos raha ei riitä kaikkien ruokaan niin tingitään vähän tiarasta ja taas moni saa ruokaa ja viihdettä.

Haluaisitko tuollaiset häät ja menisitkö naimisiin jos miehesi tuota haluaisi?
 
"jojo"
Minä menin naimisiin moneen otteeseen käytetyssä juhlamekossa, maistraatissa kahden todistajan ja oman 1v esikoisen läsnäollessa. Hiukset laitoin itse ja meikkasin, sormus on perintösormus ja siis ilmainen.

Vaikka olisimme päätyneet kutsumaan vieraita, homma olisi mennyt suht samoin, ehkä olisin hommannut uuden mekon.
 
  • Tykkää
Reactions: HeavyMetalMama-77
Kompromissi
Mielestäni ne häät pitää olla mieluisat sekä morsiamelta että sulhaselle. Toki miehellä on todennäköisesti enemmän mielipiteitä esim. ruoasta ja naisella värityksestä. Mutta itsellä kyllä menisi ehkä alkuperäisessä tapauksessa häät pitämättä. Jos ongelma on budjetti, niin sitten karsitaan tai säästetään vielä hetki rahaa. Mutta jos mies haluaa että molempien sormukset maksaa saman verran vain periaatteen takia, niin en varmaan alunperinkään olisi mennyt hänen kanssaan naimisiin. Itse miettisin siinä vaiheessa onko se kaiken muunkin suhteen että kaiken pitää mennä tasan.
 
"jooooo"
Mä en menis naimisiin jos mun pitäis olla prinsessa ja vaatia tuhansien eurojen panostusta sormukseeni, pukuuni, meikkiini, kampaukseeni ja mihin kaikkeen vielä. Jos haluaisin pitää hääjuhlat tutuille ja sukulaisille niin pitäisin todella tärkeänä vieraiden viihtyvyyttä ja hyvää ruokaa, enkä missään nimessä haluaisi käsintehtyja servettejä sävysävyyn pöytäliinojen ja älyttömien kukkalaitteiden kanssa jossain ylihinnoitellussa juhlapaikassa.
 
"vieras"
En halunnut mitään prinsessointeja, minusta ei saa millään prinsessaa, ei saanut silloin 25-vuotiaanakaan, kun menimme kenellekään läheiselle kertomatta naimisiin.
 
...jos menisin naimisiin, niin minulle tuo kelpaisi kyllä :). En edes halaja mitään erityistä prinsessamaisuutta, mulle tärkeintä olisi, että kaikki meille rakkaimmat jäsenet olisivat sitä kanssamme juhlimassa ja ruokaa löytyisi kaikille riittämiin jne...eli kaikesta krumeluurista olisin todellakin valmis luopumaan.
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";28707070]OT mutta moniko suomimamma näyttää prinsessalta, vaikka olis minkälainen röyhelöluomus päällä? :D[/QUOTE]

Varmaan yhtä moni, kuin se vieressä pönöttävä punakka mies näyttää prinssiltä?
 
"vieras"
Meillä minä halusin mennä maistraatissa naimisiin kahden todistajan läsnäollessa ja mies halusi pienet juhlat lähimmäisille. Tehtiin molemmat.. Mentiin arkena naimisiin ja pidettiin juhlat viikonloppuna reilulle 20 hengelle (siihen mahtui pari kaveria ja lähisuku). Panostettiin pitopalvelun ruokiin eniten ja siihen mukavaan sukujen väliseen yhdessäoloon. Ei minulla mitään häämekkoa ollut, mutta kaunis mekko kuitenkin ja miehellä oli tummapuku.

Ja en ole mikään harmaa seinäruusu pukeutumiseltani ja tyyliltäni.. Minua ei vaan kiinnostanut perinteiset häät ja "päivä prinsessana" hörhöily. :D
 
Meillä oli pienehköt häät lähimpien läsnäollessa. Mun puku oli käytetty ja sormus perintöä vähän muokattuna mulle. En tosiaan halunnu suuria prinsessahäitä. Puvustakin olin riisuttanu kaiken turhan jotta se oli mun makuun(puku meni jatkokäyttöön joten muokkaus ei haitannu). Ei meillä kummallakaan ekana ollu mielessä mahollisimman hienot prisessahäät vaan se että päästään vihille jne. Emme ole sellasia jotka viihtyy massajuhlissa.
 
"Siis"
[QUOTE="Vieras";28707019]Jos mies haluaisi että molempien sormukset, puvut ja höösäykset maksaa saman verran. Ja saman verran panostetaan vieraiden, myös lasten viihtyvyyteen. Jos pitää tinkiä tilan outfitistä niin sitten tingitään jotta kaikki tärkeät ihmiset perheineen pääsee mukaan. Jos raha ei riitä kaikkien ruokaan niin tingitään vähän tiarasta ja taas moni saa ruokaa ja viihdettä.

Haluaisitko tuollaiset häät ja menisitkö naimisiin jos miehesi tuota haluaisi?[/QUOTE]

Ei mitään ongelmaa, sitten maksat omista rahoistasi sen tiaran ja itsellesi sen hienomman sormuksen.

Jos taas sinusta miehen kuuluisi maksaa ne, niin.... no, mies ei halua. Jos oikeasti harkitset häiden perumista siksi ettet sinä saa tiaraa (etkä halua sitä itse maksaa), niin ehkä ne tosiaan kannattaa perua...
 
"vieras"
En ikinä haluaisi mitään prinsessahäitä. Toisaalta ei tuo sunkaan kuvailema kuulosta mun unelmahäiltä. Haluaisin rennot bileet kavereiden kanssa vaikka farkut jalassa.
 
Ensimmäisen kerran kun menin naimisiin, meillä oli kirkkovihkiminen ja pienimuotoinen juhlatilaisuus kotona ihan vain lähimpien sukulaisten kesken. Oli valkoista päällä, mutta ei todellakaan prinsessamekko. Ei mitään hienouksia, mutta kiva intiimi tilaisuus.

Nykyisen aviomieheni kanssa haluttiin käydä maistraatissa ihan vain kaksistaan. Todistajat olivat maistraatin puolesta. Hääasuna meillä oli molemmilla farkut ja ihan tavalliset puserot, eikä minulla ollut edes meikkiä, kun en muutenkaan meikkaa. Vihkimisilta vietettiin kaksistaan kotosalla, syötiin tilausruokaa ja hörpittiin olutta. Romantiikkaa oli kyllä muuten ihan riittämiin. :) Seuraavalle päivälle äitini oli järjestänyt meille pienimuotoiset kakkukahvitukset, joihin oli kutsuttu 15 vierasta. Sielläkin asuna farkut melkeinpä kaikilla.

Ei, minä en missään tapauksessa ole koskaan halunnut viettää prinsessahäitä! :)
 
Naimisiinmeno on minusta jotain aivan muuta kuin prinsessaleikki. Jos saan järjestää ikimuistoisen päivän vieraille, niin häät on onnistuneet. Hääjuhla on jotain, mitä järjestetään muille. Naimisiinmeno on kahden ihmisen välinen sopimus. Siihen ei välttämättä tarvita mitään kummempia hienouksia. Näin minä ajattelen kaksi kertaa naimisiin menneenä ja yhden kerran hääjuhlan järjestäneenä.
 
lucifer
menin maistraatissa naimisiin, sormus maksoi 0e, miehelle ei edes ostettu uutta sormusta kihlasormuksen lisäksi, pukuna oli vanha nahkahame ja toppi, miehellä farkut ja t-paita.

En todellakaan halunnut mitään prinsessa-paskaa häihini.
 
-
Kyllä mä menin ihan muusta syystä naimisiin mieheni kanssa, kuin leikkiäkseni päivän prinsessaa. Mielestäni on myöskin ihan hullua, että jengi paukuttaa rahaa häihin kymmenestä kahteenkymmeentuhanteen euroon. En tiedä teistä, mutta mä keksin sille rahalle parempaakin käyttöä.
Itse ainakin sitouduin mieheeni menemällä hänen kanssaan naimisiin. En kestitsemään sukulaisia ja tuttavia tai leikkimään prinsessaa.
 
Menisin. Olen mennyt kaksi kertaa naimisiin ja kummallakaan kerralla ei motiivina ole ollut prinsessaleikki.

Ensimmäisellä kerralla molempien pukujen hinta oli samassa hintaluokassa kun molemmat teetettiin.

Toisella kerralla minä ostin valkoisen nätin mekon jostain tavallisesta kaupasta (maksoi n. 50€), en muista mistä ja mies käytti jo omistamaansa pukua.

Erillistä vihkisormusta ei kumpikaan miehistä hankkinut vaan pitivät naimisiin menon jälkeenkin kihlasormustaan, eli sormus ostettiin molemmilla kerroilla vain minulle. Mutta jos mies olisi halunnut uuden sormuksen se olisi ollut aivan ok (vaikka olisi tarkoittanut sitä, että omani saa maksaa puolet vähemmän).

Ensimmäisten häiden juhlallisuuksissa panostettiin vieraiden (niin lasten, joita tosin tuttuvapiirissä silloin hyvin vähän kuin aikuistenkin) viihtyvyyteen.

Toisella kerralla häät olivat pelkästään minua ja miestäni varten. Menimme naimisiin Vegasissa. Eikä paikalla siis ollut yhtään vierasta.
 
Viimeksi muokattu:
-
[QUOTE="Vieras";28707019]Jos mies haluaisi että molempien sormukset, puvut ja höösäykset maksaa saman verran. Ja saman verran panostetaan vieraiden, myös lasten viihtyvyyteen. Jos pitää tinkiä tilan outfitistä niin sitten tingitään jotta kaikki tärkeät ihmiset perheineen pääsee mukaan. Jos raha ei riitä kaikkien ruokaan niin tingitään vähän tiarasta ja taas moni saa ruokaa ja viihdettä.

Haluaisitko tuollaiset häät ja menisitkö naimisiin jos miehesi tuota haluaisi?[/QUOTE]

Mies jota kiinnostaa enemmän tiara kuin ruoka, kuulostaa vähän homolle...
 
"vieras"
Kyllä mä menin ihan muusta syystä naimisiin mieheni kanssa, kuin leikkiäkseni päivän prinsessaa. Mielestäni on myöskin ihan hullua, että jengi paukuttaa rahaa häihin kymmenestä kahteenkymmeentuhanteen euroon. En tiedä teistä, mutta mä keksin sille rahalle parempaakin käyttöä.
Itse ainakin sitouduin mieheeni menemällä hänen kanssaan naimisiin. En kestitsemään sukulaisia ja tuttavia tai leikkimään prinsessaa.
Vaikka itse en ikinä laittaisi häihin kymmentä tuhatta euroa, en pidä sitä mitenkään hulluna. Jokainen laittakoon rahansa siihen mihin haluaa, toiset haluaa hienot häät. Mä voisin aivan hyvin laittaa kymmenen tuhatta mun unelmalomaan, jonkun muun mielestä se on hullua.
 
"vieras"
No mä en haluaisi mitään prinsessahäitä, en todellakaan! Eli jos mies ehdottaisi maistraatissa pikaista käymistä ja bileet ystäville myöhemmin, se sopis mulle oikein hyvin! Molemmat varmasti panostaisimme ennemmin juhliin ja tarjoiluun kuin omaan pönötykseen, sormukseen ja muuhun sälään.

Mutta lapsettomat bileet. Vaikka omiakin on.
 
"vieras"
Jaa.. tiaroita kyllä taitaa saada muutamalla kympillä joten en ihan tajua tuosta höpöttämistä? ;)

Meillä mentiin maistraatissa vihille ja pieni porukka oli mukana. Miehen sormus jopa maksoi enempi kuin omani.. Eiköhän ole parempi olla miehelleen se loppuelämän prinsessa kuin yhden pvän häähumuttelut? :) Toki jos rahaa olisi ollut enempi niin oltais me isommat pileet pidetty tuttaville. Mutta aikoinaan ei velkaa haluttu ottaa yhden pvän takia ja aika extempore tuli se naimisiinmeno villitys.. Toisaalta en kadu ja todellakin saan olla se "prinsessa" aina toisinaan.
 

Yhteistyössä