Henkinen väkivalta joka on käsittääkseni jatkunut ja jatkunut ympättynä huonosti toisilleen sopivaan seksuaaliseen maailmaan -> en ennusta kestävää onnea ja rakkautta.
"leena"
[QUOTE="anis";28684766]a) et ole epänormaali. Seksin pitää tuntua hyvältä molemmille. Ala vaatia että ennen kuin "annat" miehellesi, niin sen täytyy "antaa" sinulle. Eli hyväilyjä, esileikkiä, vaivannäköä. Ellei tämä häneltä onnistu, niin ei sinullakaan ole mitään "velvollisuutta" seksiä harrastaa. b) haukkuminen ei lisää seksihaluja, kummallakaan sukupuolella. Tämän voit kertoa ihan suoraan. Sellaiseen ei kenenkään tarvitse suostua. c) ns normaalissa suhteessa ei toinen osapuoli "päästä" toista mihinkään vaikka ottaisi päähänkin. Se on vääränlaista kontrollia ja vallankäyttöä. Vaikuttaa siltä, että sinua manipuloidaan ja alistetaan suhteessasi. Erolla ei kannata uhkailla mutta ottaa vähän omaa etäisyyttä ja aikaa sekä alkaa vaatia kunnioitusta. Ellei mies suostu tulemaan vastaan, niin vaadi terapiaa tai keskustelua kolmannen osapuolen kanssa koska miehen voi olla tässä vaiheessa vaikea jo itsekään enää tajuta, että homma on pielessä. Jos saat vastauksena väkivaltaa, niin ota lapset ja lähde. Sekään ei välttämättä tarkoita pysyvää eroa mutta joku herätys tuohon on miehellesi saatava. Et ole enää lapsi tai tahdoton nukke vaan aikuinen nainen ja äiti.[/QUOTE]
kuuleppa mä kävin pariterapiassa ja yhtälailla se vaikeneva,pakeneva yms osapuoli on syyllinen.. ymmärrätkö että ap:n käytös ruokkii miehen käytöstä,siinä missä miehen käytös ap:n käytöstä.
ymmärrätkö että jos toinen ei ota vastuuta mistään, vaikenee, niin se ahdistaa ja sattuu.. silloin lopulta reagointi voi olla se että haukkuu toista. mut sitäkään ei olis tapahtunu jos tämä haluton olis voinu puhua asiasta.
mies haukkuu koska häntä sattuu ja on joko a.puhunut asiasta ja ap vaan vaikenee kerta toisensa jälkeen(mikä muuten minusta on myös henkistä väkivaltaa) tai sit miehellä on pahaolla,mutta ei uskalla puhua.
oli mikä oli varaa ap aika pariterapiaan.
kato jos ap haluaa ratkaista ongelman niin ap ottaa huomioon sen miltä siitä toisesta tuntuu. jos ap kuuntelee muita haluttomia saako hän siitä ratkaisun avaimet? ei, koska hän on itse se haluttomampi.
kuuleppa mä kävin pariterapiassa ja yhtälailla se vaikeneva,pakeneva yms osapuoli on syyllinen.. ymmärrätkö että ap:n käytös ruokkii miehen käytöstä,siinä missä miehen käytös ap:n käytöstä.
ymmärrätkö että jos toinen ei ota vastuuta mistään, vaikenee, niin se ahdistaa ja sattuu.. silloin lopulta reagointi voi olla se että haukkuu toista. mut sitäkään ei olis tapahtunu jos tämä haluton olis voinu puhua asiasta.
mies haukkuu koska häntä sattuu ja on joko a.puhunut asiasta ja ap vaan vaikenee kerta toisensa jälkeen(mikä muuten minusta on myös henkistä väkivaltaa) tai sit miehellä on pahaolla,mutta ei uskalla puhua.
oli mikä oli varaa ap aika pariterapiaan.
kato jos ap haluaa ratkaista ongelman niin ap ottaa huomioon sen miltä siitä toisesta tuntuu. jos ap kuuntelee muita haluttomia saako hän siitä ratkaisun avaimet? ei, koska hän on itse se haluttomampi.
[QUOTE="Sari";28684927]Miten kommunikointi ratkaisee asian? Jos toinen haluaa joka toinen päivä ja toinen korkeintaan kerran viikossa. Ei ne omat halut siitä mihinkään keskustelemalla muutu.[/QUOTE]
Halut ei ehkä muutukaan, mutta tahtoisin uskoa, että kaksi ihmistä, jotka jakavat elämänsä yhdessä voisivat päästessään samalle aallonpituudelle päästä jonkinlaiseen molempia miellyttävään ratkaisuun? Voisin ymmärtää, että painostava osapuoli kokee torjunnan kielteisenä ja painostettu osapuoli kiristyksen ahdistavana. Siihen liittyy siis tunteita, ei vain seksinhalua ja -haluttomuutta.
Painostava osapuoli saattaa tyytyä pienempään aktimäärään saatuaan varmuuden, että toinen osapuoli haluaa häntä yhä, se voi olla kytköksissä itsetuntoon, parisuhteen kokonaistilaan tms. Nämä saadaan selville vain komkunikoimalla, ja usein solmukohtiin tarvitaan tulkki pariskunnan välille. Painostettu osapuolikin saattaa saada osan intohimosta takaisin, jos seksiin palaa spontaanius, eikä se ole pakotettua. Oletan, että moni ongelma juontaa juurensa siihen, ettei pariskunta keskustele samalla tasolla.
Halut ei ehkä muutukaan, mutta tahtoisin uskoa, että kaksi ihmistä, jotka jakavat elämänsä yhdessä voisivat päästessään samalle aallonpituudelle päästä jonkinlaiseen molempia miellyttävään ratkaisuun? Voisin ymmärtää, että painostava osapuoli kokee torjunnan kielteisenä ja painostettu osapuoli kiristyksen ahdistavana. Siihen liittyy siis tunteita, ei vain seksinhalua ja -haluttomuutta.
Painostava osapuoli saattaa tyytyä pienempään aktimäärään saatuaan varmuuden, että toinen osapuoli haluaa häntä yhä, se voi olla kytköksissä itsetuntoon, parisuhteen kokonaistilaan tms. Nämä saadaan selville vain komkunikoimalla, ja usein solmukohtiin tarvitaan tulkki pariskunnan välille. Painostettu osapuolikin saattaa saada osan intohimosta takaisin, jos seksiin palaa spontaanius, eikä se ole pakotettua. Oletan, että moni ongelma juontaa juurensa siihen, ettei pariskunta keskustele samalla tasolla.
"leena"
niin siis tarkoitat henkisellä väkivallalla varmaan ap:n haluttomuutta ja sitä ettei voi keskustella asiasta?
[QUOTE="Sari";28684952]Alkuhuuman laannuttua palataan normaaliolotilaan ja -haluihin. Ikävä tilanne, jos siinä vaiheessa huomataan, ettei halut olekaan tasapainossa. Siihen ei kuitenkaan itse voi juurikaan vaikuttaa. Halukas ei saa halujaan vähenemään terapeutille puhuessaan, eikä vähähaluisempi taas saa halujaan yhtään sen paremmin lisääntymään.[/QUOTE]
Mihin ne halut alkuhuuman jälkeen katoavat? Minulla ei ainakaan ole kadonnut tässä vajaan 20-vuoden aikana mihinkään. Ja miten ne halut voi kadota kokonaan, siis täysin siihen tilaan, että toinen kokee olevansa pelkästään antava osapuoli ja itse ei haluaisi lainkaan, vaikka "alkuhuumassa" halusi päivittäin tai ehkä useita kertoja päivässä?
Jos ei nauti seksistä niin olisi hyvä kertoa se kumppanille. Minä ymmärrän suoraan, että ei halua seksiä -> ei halua paljoa enää muutakaan parisuhteesta. Minun kohdallani se olisi ehkäpä parisuhteen loppu.
Mihin ne halut alkuhuuman jälkeen katoavat? Minulla ei ainakaan ole kadonnut tässä vajaan 20-vuoden aikana mihinkään. Ja miten ne halut voi kadota kokonaan, siis täysin siihen tilaan, että toinen kokee olevansa pelkästään antava osapuoli ja itse ei haluaisi lainkaan, vaikka "alkuhuumassa" halusi päivittäin tai ehkä useita kertoja päivässä?
Jos ei nauti seksistä niin olisi hyvä kertoa se kumppanille. Minä ymmärrän suoraan, että ei halua seksiä -> ei halua paljoa enää muutakaan parisuhteesta. Minun kohdallani se olisi ehkäpä parisuhteen loppu.
"Sari"
[QUOTE="leena";28684971]kuuleppa mä kävin pariterapiassa ja yhtälailla se vaikeneva,pakeneva yms osapuoli on syyllinen.. ymmärrätkö että ap:n käytös ruokkii miehen käytöstä,siinä missä miehen käytös ap:n käytöstä.
[/QUOTE]
Ap:han ei ollut vaikeneva osapuoli, vaan on yrittänyt keskustella miehen kanssa asiasta ja kertonut oman kantansa. Kaiken huipuksi ap on vielä 'antanut' miehelle usein painostuksen alaisena, vaikkei mieli ole tehnytkään.
[/QUOTE]
Ap:han ei ollut vaikeneva osapuoli, vaan on yrittänyt keskustella miehen kanssa asiasta ja kertonut oman kantansa. Kaiken huipuksi ap on vielä 'antanut' miehelle usein painostuksen alaisena, vaikkei mieli ole tehnytkään.
[QUOTE="leena";28684974]niin siis tarkoitat henkisellä väkivallalla varmaan ap:n haluttomuutta ja sitä ettei voi keskustella asiasta?[/QUOTE]
Todellakin. Tuo noidankehä tuosta ei puhumalla ratkea, en usko ainakaan.
Todellakin. Tuo noidankehä tuosta ei puhumalla ratkea, en usko ainakaan.
"Sari"
Kiristyksen ja painostuken seurauksena halut voivat kadota kokonaan, ainakin sitä kiristäjää kohtaan (= henkinen väkivalta). Luepa niitä tutkimuksia, niin tiedät, että on muunlaisiakin ihmisiä olemassa kuin vain sinä itse.
[QUOTE="Sari";28684979]Ap:han ei ollut vaikeneva osapuoli, vaan on yrittänyt keskustella miehen kanssa asiasta ja kertonut oman kantansa. Kaiken huipuksi ap on vielä 'antanut' miehelle usein painostuksen alaisena, vaikkei mieli ole tehnytkään.[/QUOTE]
Kertonut miehelle kantansa, ettei siis halua seksiä. Typerää tosiaan antaa sitten ollenkaan. Päästäisi miehen mieluummin väljille vesille kalaan.
Itse en ole pihtaamisesta koskaan kärsinyt, mutta minulle on kyllä kerrottu siitä kuinka pahalta se tuntuu kun kumppani ei hetkauta eväänsäkään kun häntä koettaa vietellä. Torjutulla on vähintään yhtä paha olla kuin sillä joka luikkii karkuun sitä "kamalaa" seksiä! Pihtaajina voi olla tosiaan niin nainen kuin mies, mutta sellainen käytös oikein huutaa sille kumppanille sitä että en halua sinua, sinä et tunnu hyvältä, sinä et saa aikaan väristyksiä.
Sitten ihmetellään jos kumppani vaikka hyökkää puutteessa elettyään pettämään. Vaikka oikein ei ole sekään.
Olen myös jutellut haluttomien naisten kanssa, ihmeellisesti sieltä nousee esille teema siitä että asia ei ole tärkeä. Ei ehkä sille haluttomalle mutta entäs sille halukkaalle?
Kertonut miehelle kantansa, ettei siis halua seksiä. Typerää tosiaan antaa sitten ollenkaan. Päästäisi miehen mieluummin väljille vesille kalaan.
Itse en ole pihtaamisesta koskaan kärsinyt, mutta minulle on kyllä kerrottu siitä kuinka pahalta se tuntuu kun kumppani ei hetkauta eväänsäkään kun häntä koettaa vietellä. Torjutulla on vähintään yhtä paha olla kuin sillä joka luikkii karkuun sitä "kamalaa" seksiä! Pihtaajina voi olla tosiaan niin nainen kuin mies, mutta sellainen käytös oikein huutaa sille kumppanille sitä että en halua sinua, sinä et tunnu hyvältä, sinä et saa aikaan väristyksiä.
Sitten ihmetellään jos kumppani vaikka hyökkää puutteessa elettyään pettämään. Vaikka oikein ei ole sekään.
Olen myös jutellut haluttomien naisten kanssa, ihmeellisesti sieltä nousee esille teema siitä että asia ei ole tärkeä. Ei ehkä sille haluttomalle mutta entäs sille halukkaalle?
[QUOTE="Sari";28684988]Kiristyksen ja painostuken seurauksena halut voivat kadota kokonaan, ainakin sitä kiristäjää kohtaan (= henkinen väkivalta). Luepa niitä tutkimuksia, niin tiedät, että on muunlaisiakin ihmisiä olemassa kuin vain sinä itse.[/QUOTE]
Kiristyksestä ja painostuksesta voidaan puhua siinä vaiheessa missä ap ja hänen mies on nyt parhaillaan. Mutta en todellakaan pidä kiristyksenä ja painostuksena sitä että oma puoliso haluaa sinua, haluaa kosketella, rakastella, nussia ja nauttia kanssasi. VIKA on usein siinä joka on haluton, hänhän sen kierteen laittaa käyntiin.
(ellei nyt se halukas ole joku paskiainen muussa elämässä)
Kiristyksestä ja painostuksesta voidaan puhua siinä vaiheessa missä ap ja hänen mies on nyt parhaillaan. Mutta en todellakaan pidä kiristyksenä ja painostuksena sitä että oma puoliso haluaa sinua, haluaa kosketella, rakastella, nussia ja nauttia kanssasi. VIKA on usein siinä joka on haluton, hänhän sen kierteen laittaa käyntiin.
(ellei nyt se halukas ole joku paskiainen muussa elämässä)
[QUOTE="Sari";28684988]Kiristyksen ja painostuken seurauksena halut voivat kadota kokonaan, ainakin sitä kiristäjää kohtaan (= henkinen väkivalta). Luepa niitä tutkimuksia, niin tiedät, että on muunlaisiakin ihmisiä olemassa kuin vain sinä itse.[/QUOTE]
Ymmärrän tuon painostuksen ja sen kautta halujen katoamisen, ei ongelmia.
Onko AP:n kumppani siis painostanut seksiin jo päivästä nolla alkaen? Vai missä vaiheessa ja miksi ne AP:n halut ovat hävinneet, että kumppani on joutunut kyselemään seksiä? Ja pitkällä aika välillä painostamaan seksiä.
Ymmärrän tuon painostuksen ja sen kautta halujen katoamisen, ei ongelmia.
Onko AP:n kumppani siis painostanut seksiin jo päivästä nolla alkaen? Vai missä vaiheessa ja miksi ne AP:n halut ovat hävinneet, että kumppani on joutunut kyselemään seksiä? Ja pitkällä aika välillä painostamaan seksiä.
"leena"
Parisuhteen seksuaalisuus on molempien vastuulla
Läheisyys, intiimiys ja seksuaalielämä ovat asioita, jotka ovat parisuhteessa molempien kumppaneiden vastuulla. Kummankin puolison tulee panostaa seksuaalisuhteen toimivuuteen, huolehtia sen ylläpidosta ja ilmaista sen tärkeyttä. Ennen kaikkea tulee ilmaista omia tarpeitaan ja uskaltaa pyytää montakin kertaa toiselta sitä, mikä itsestä tuntuu hyvältä.
Vanha totuus siitä, että onnellisen suhteen peruskivi on hyvien asioiden tekeminen, pitää tutkimusten mukaan paikkaansa. Jos kumpikaan ei aktiivisesti yritä korjata asioita ja jatkuvia riitatilanteita tai kireää ilmapiiriä, ei tilanne muutu itsestään. Seksuaalisuus on herkkä alue, johon parisuhteen toimimattomuus ensimmäisenä heijastuu.
Seksuaalisen kanssakäymisen kautta kysytään monia asioita; tulenko hyväksytyksi, huomatuksi, rakastetuksi, olenko sinulle tärkeä ja ainutlaatuinen? Aina ihmiset eivät halua seksiä ja pari voikin miettiä, löytyykö suhteessa muita tapoja vastata näihin kysymyksiin. Henkilökohtaiset eroavuudet vaativat osapuolilta halua, kompromisseja, joustavuutta ja keinoja ratkaista eroavuudet positiivisella tavalla. Molempien tulee voida kokea, että juuri minä itse pystyn säätelemään minulle sopivaa läheisyyttä, intiimiyttä ja seksuaalielämää.
Toimivassa seksuaalisuhteessa huonot ajat vaihtelevat onnellisempien aikojen kanssa, kumppanit kokevat olevansa toistensa ystäviä ja kohtelevat toisiaan kuin ystävää. Kun parisuhteen kokee riittävän turvallisena, kumpikin uskaltaa ilmaista itseään, omia tarpeitaan, tunteitaan ja seksuaalisuuttaan sekä arkipäiväisessä yhdessäolossa että intiimissä läheisyydessä. Jos jompikumpi ei tunne olevansa turvassa parisuhteessaan, joko henkisesti tai fyysisesti, joko itsestä tai suhteesta johtuvista syistä, estyy sekä tunteiden ilmaisu että kontaktiin tulo.
Seksuaalisuus antaa parisuhteelle lujuutta ja kestävyyttä. Riittävän hyvä seksuaalisuhde on parisuhteen ytimessä ja lujittaa sitä. Tyydyttävimmillään se auttaa rentoutumaan ja kokemaan läheisyyttä, joka synnyttää intiimiyttä ja auttaa näin luomaan kiintymystä puolisoiden välille. Jokainen meistä haluaa olla pidetty, rakastettu ja haluttu parisuhteessaan. Hyvä ja riittävän toimiva seksuaalisuhde lujittaa myös uskollisuutta, vapauttaa ja tuo suhteeseen luovuutta. Puolisot kokevat näin suhteen syvemmin tyydyttäväksi.
Toimiva seksuaalisuus edellyttää ajan viettämistä yhdessä
Elämästä, parisuhteesta ja seksistä on nyky-yhteiskunnassa tullut suoritus, joka aiheuttaa paineita. Ahdistumme ja väsymme. Sen takia meidän voi olla vaikea nähdä parisuhdetta paikkana, jossa voimme latautua. Suhteessa suoriudutaan kuin projektissa ja vaatimukset hyvään vanhemmuuteen, kumppanuuteen ja seksipartnerina olemiseen kasvavat. Kuitenkin parisuhteen toimiva seksuaalisuus edellyttää, että pari viettää riittävän pitkän ajan yhdessä, esimerkiksi päivän tai viikonlopun. Silloin tunteet toista kohtaan ehtivät nousta pintaan arjen tohinan alta.
Ole läsnä, tässä ja nyt, itsellesi ja toiselle. Ei vain rakastellessa vaan myös arjen hetkissä päivän mittaan. Ajattele, että parisuhteen parhaat hetket ovat saari keskellä jokea. Saareen kumpikin tietää voivansa uida silloin tällöin levähtämään toinen toistensa sylissä.
Läsnä oleminen tarkoittaa, etteivät ajatuksesi ja tunteesi ole muualla. Se antaa voimaa, rauhaa, levollisuutta ja turvallisuutta. Suorittaminen, tehokkuus ja vaatimukset estävät aidon läsnäolon ja erottavat meidät itsestämme ja kumppanistamme. Läheisessä intiimissä suhteessa pitää saada jakaa omia ajatuksia, mielikuvia, tunteita ja tarpeita. Siinä on oltava mahdollisuus kokea, että seksuaalinen käyttäytymisemme on luvallista ja hyväksyttyä. Jos huomio menee siihen, kuinka usein rakastellaan, vie se pohjan nautinnolta ja seksuaalinen halu ja tunteet kaikkoavat ja tyytymättömyys lisääntyy.
Parisuhteen ydinkysymys on, miten lähelle toisen voi päästää ja miten kaukana hänet voi pitää. Jos tämä raja ylittyy, kokee ihminen ahdistusta. Joku lähtee pois tilanteesta, joku toinen ei enää kykenekään jatkamaan ja kokee epäonnistuvansa. Tällöin pelko epäonnistumisesta voi jäädä kytemään.
Läheisyyden ja etäisyyden säätely on kaikkien parisuhteiden keskeinen haaste ja kuuluu niin kutsuttuihin ikuisiin ongelmiin. Vaikka ikuisia ongelmia ei voidakaan ratkaista, parin tulisi pystyä saamaan niistä aikaan keskustelua ja oppia elämään niiden kanssa. Muutoin joudutaan lukkiutuneeseen tilanteeseen, jolla ratkaisemattomana on tuhoisia seurauksia suhteelle. Tilanne aiheuttaa monenlaista ahdistusta ja pettymystä molemmille.
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/toimivasta_seksuaalisuudesta2/odotukset_ja_tarpeet/
Läheisyys, intiimiys ja seksuaalielämä ovat asioita, jotka ovat parisuhteessa molempien kumppaneiden vastuulla. Kummankin puolison tulee panostaa seksuaalisuhteen toimivuuteen, huolehtia sen ylläpidosta ja ilmaista sen tärkeyttä. Ennen kaikkea tulee ilmaista omia tarpeitaan ja uskaltaa pyytää montakin kertaa toiselta sitä, mikä itsestä tuntuu hyvältä.
Vanha totuus siitä, että onnellisen suhteen peruskivi on hyvien asioiden tekeminen, pitää tutkimusten mukaan paikkaansa. Jos kumpikaan ei aktiivisesti yritä korjata asioita ja jatkuvia riitatilanteita tai kireää ilmapiiriä, ei tilanne muutu itsestään. Seksuaalisuus on herkkä alue, johon parisuhteen toimimattomuus ensimmäisenä heijastuu.
Seksuaalisen kanssakäymisen kautta kysytään monia asioita; tulenko hyväksytyksi, huomatuksi, rakastetuksi, olenko sinulle tärkeä ja ainutlaatuinen? Aina ihmiset eivät halua seksiä ja pari voikin miettiä, löytyykö suhteessa muita tapoja vastata näihin kysymyksiin. Henkilökohtaiset eroavuudet vaativat osapuolilta halua, kompromisseja, joustavuutta ja keinoja ratkaista eroavuudet positiivisella tavalla. Molempien tulee voida kokea, että juuri minä itse pystyn säätelemään minulle sopivaa läheisyyttä, intiimiyttä ja seksuaalielämää.
Toimivassa seksuaalisuhteessa huonot ajat vaihtelevat onnellisempien aikojen kanssa, kumppanit kokevat olevansa toistensa ystäviä ja kohtelevat toisiaan kuin ystävää. Kun parisuhteen kokee riittävän turvallisena, kumpikin uskaltaa ilmaista itseään, omia tarpeitaan, tunteitaan ja seksuaalisuuttaan sekä arkipäiväisessä yhdessäolossa että intiimissä läheisyydessä. Jos jompikumpi ei tunne olevansa turvassa parisuhteessaan, joko henkisesti tai fyysisesti, joko itsestä tai suhteesta johtuvista syistä, estyy sekä tunteiden ilmaisu että kontaktiin tulo.
Seksuaalisuus antaa parisuhteelle lujuutta ja kestävyyttä. Riittävän hyvä seksuaalisuhde on parisuhteen ytimessä ja lujittaa sitä. Tyydyttävimmillään se auttaa rentoutumaan ja kokemaan läheisyyttä, joka synnyttää intiimiyttä ja auttaa näin luomaan kiintymystä puolisoiden välille. Jokainen meistä haluaa olla pidetty, rakastettu ja haluttu parisuhteessaan. Hyvä ja riittävän toimiva seksuaalisuhde lujittaa myös uskollisuutta, vapauttaa ja tuo suhteeseen luovuutta. Puolisot kokevat näin suhteen syvemmin tyydyttäväksi.
Toimiva seksuaalisuus edellyttää ajan viettämistä yhdessä
Elämästä, parisuhteesta ja seksistä on nyky-yhteiskunnassa tullut suoritus, joka aiheuttaa paineita. Ahdistumme ja väsymme. Sen takia meidän voi olla vaikea nähdä parisuhdetta paikkana, jossa voimme latautua. Suhteessa suoriudutaan kuin projektissa ja vaatimukset hyvään vanhemmuuteen, kumppanuuteen ja seksipartnerina olemiseen kasvavat. Kuitenkin parisuhteen toimiva seksuaalisuus edellyttää, että pari viettää riittävän pitkän ajan yhdessä, esimerkiksi päivän tai viikonlopun. Silloin tunteet toista kohtaan ehtivät nousta pintaan arjen tohinan alta.
Ole läsnä, tässä ja nyt, itsellesi ja toiselle. Ei vain rakastellessa vaan myös arjen hetkissä päivän mittaan. Ajattele, että parisuhteen parhaat hetket ovat saari keskellä jokea. Saareen kumpikin tietää voivansa uida silloin tällöin levähtämään toinen toistensa sylissä.
Läsnä oleminen tarkoittaa, etteivät ajatuksesi ja tunteesi ole muualla. Se antaa voimaa, rauhaa, levollisuutta ja turvallisuutta. Suorittaminen, tehokkuus ja vaatimukset estävät aidon läsnäolon ja erottavat meidät itsestämme ja kumppanistamme. Läheisessä intiimissä suhteessa pitää saada jakaa omia ajatuksia, mielikuvia, tunteita ja tarpeita. Siinä on oltava mahdollisuus kokea, että seksuaalinen käyttäytymisemme on luvallista ja hyväksyttyä. Jos huomio menee siihen, kuinka usein rakastellaan, vie se pohjan nautinnolta ja seksuaalinen halu ja tunteet kaikkoavat ja tyytymättömyys lisääntyy.
Parisuhteen ydinkysymys on, miten lähelle toisen voi päästää ja miten kaukana hänet voi pitää. Jos tämä raja ylittyy, kokee ihminen ahdistusta. Joku lähtee pois tilanteesta, joku toinen ei enää kykenekään jatkamaan ja kokee epäonnistuvansa. Tällöin pelko epäonnistumisesta voi jäädä kytemään.
Läheisyyden ja etäisyyden säätely on kaikkien parisuhteiden keskeinen haaste ja kuuluu niin kutsuttuihin ikuisiin ongelmiin. Vaikka ikuisia ongelmia ei voidakaan ratkaista, parin tulisi pystyä saamaan niistä aikaan keskustelua ja oppia elämään niiden kanssa. Muutoin joudutaan lukkiutuneeseen tilanteeseen, jolla ratkaisemattomana on tuhoisia seurauksia suhteelle. Tilanne aiheuttaa monenlaista ahdistusta ja pettymystä molemmille.
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/toimivasta_seksuaalisuudesta2/odotukset_ja_tarpeet/
"vieras"
Harvinaisen pihalla taas osa ihmisistä, erityisesti seksiexpertti vaimo-rakas ja muutama muu. Jos seksiä on kolme kertaa viikossa, ei kyseessä ole mikään naisen haluttomuus! Sen sijaan jos mies jatkuvasti syyllistää, haukkuu eikä päästä vaimoaan ulos talosta, koska ei ole saanut seksiä on kyseessä seksuaalinen väkivalta.
Ja joo, parisuhteessa kumpikin on vastuussa seksielämän sujumisesta. Mutta tossa ei ole enää kyse mistään normaalista seksielämästä, vaan seksistä väkivallan, uhkailun ja alistamisen välineenä!
Ja ap:lle neuvo: jos mies suostuu, menkää terapiaan. Jos ei niin kerää tavarasi ja lähde. Ei kenenkään tule sietää ton kaltaista väkivaltaa ja toisen pelkoa omassa kodissaan.
Ja joo, parisuhteessa kumpikin on vastuussa seksielämän sujumisesta. Mutta tossa ei ole enää kyse mistään normaalista seksielämästä, vaan seksistä väkivallan, uhkailun ja alistamisen välineenä!
Ja ap:lle neuvo: jos mies suostuu, menkää terapiaan. Jos ei niin kerää tavarasi ja lähde. Ei kenenkään tule sietää ton kaltaista väkivaltaa ja toisen pelkoa omassa kodissaan.
[QUOTE="vieras";28685042]Harvinaisen pihalla taas osa ihmisistä, erityisesti seksiexpertti vaimo-rakas ja muutama muu. Jos seksiä on kolme kertaa viikossa, ei kyseessä ole mikään naisen haluttomuus! Sen sijaan jos mies jatkuvasti syyllistää, haukkuu eikä päästä vaimoaan ulos talosta, koska ei ole saanut seksiä on kyseessä seksuaalinen väkivalta.[/QUOTE]
Allekirjoitan tämän, jos AP kertoo, että näin on ollut aina ja ensimmäisestä sekstailusta lähtien. Mutta epäilen, että näin on ollut aina. Joten itse olet pihalla.
Allekirjoitan tämän, jos AP kertoo, että näin on ollut aina ja ensimmäisestä sekstailusta lähtien. Mutta epäilen, että näin on ollut aina. Joten itse olet pihalla.
....
Minä ja minun mies harrasteltiin alkuhuumassa useinkin 5-7 kertaa päivässä seksiä. Minimi oli se 3 kertaa, ja tuota kesti kuukausia.
Onko minulla/hänellä nyt vuosia myöhemmin siis oikeus vaatia 5 tai ainakin 3 kertaa päivässä seksiä koska niin tehtiin alussakin? Se, että on 4 lasta pyörimässä ympärillä, se ei haittaa. Koska jos lapsettomina ja alkuhuumassa harrasteltiin päivittäin monta kertaa, niin nytkin pitäisi pystyä niin tekemään?
Jos haluat vielä 5 kertaa päivässä niin tietenkin olet oikeutettu. AP ei halua seksiä enää lainkaan.
Kuvitteleppa hetki, että sinun kumppanisi ei suostuisi enää seksiin ollenkaan, eikä edes kertoisi syytä siihen.
"minna"
Kyllä Se vaan on ajautunu tähän, koska musta tuntuu että ei ole enää mitää
muuta kuin miehen seksihalut. M olen todellakin puhunu asiasta, että antaisi
mulle hieman tilaaveikä aamusta iltaan lähetyele viestejä että onhan ilalla seksiä ja muuta. Miksi miehellä ei ole velvollisuutta sitten antaa mulle hellyyttä ja läheisyyttä muuten?
Ja olen puhunut niin avoimesti asiasta kun vaan voi, mut ei halua edes kuunnella.
eikä mun mieskään tällainen ollut alussa, nyt ei ole kuin suorittamista. Ja mun
mies ei voi elää puutteessa koska kuitenkin saa. Oon niin paljon yrittäny antaa
ka osallistua, mutta mikään ei riitä. Meidän lapsi joutui synnytyksen jälkeen
jäämään sairaalaan. Jopa silloin jouduin tyydyttää miestäni käsin, vaikka olin
synnyttäny pari päivää sitten. En Sillon tuota tajunnu, mut nyt on silmät auenneet.
Ja olen kyllä puhunut miehelleni myös siitä, että kannattaisiko ottaa ero ja
olisi vapaa harrastaa milloin vain, ei kuulemma halua sitä. Kirjoitan kännykällä. Että jos on virheitä tai epäselvä teksti, johtuu siitä
muuta kuin miehen seksihalut. M olen todellakin puhunu asiasta, että antaisi
mulle hieman tilaaveikä aamusta iltaan lähetyele viestejä että onhan ilalla seksiä ja muuta. Miksi miehellä ei ole velvollisuutta sitten antaa mulle hellyyttä ja läheisyyttä muuten?
Ja olen puhunut niin avoimesti asiasta kun vaan voi, mut ei halua edes kuunnella.
eikä mun mieskään tällainen ollut alussa, nyt ei ole kuin suorittamista. Ja mun
mies ei voi elää puutteessa koska kuitenkin saa. Oon niin paljon yrittäny antaa
ka osallistua, mutta mikään ei riitä. Meidän lapsi joutui synnytyksen jälkeen
jäämään sairaalaan. Jopa silloin jouduin tyydyttää miestäni käsin, vaikka olin
synnyttäny pari päivää sitten. En Sillon tuota tajunnu, mut nyt on silmät auenneet.
Ja olen kyllä puhunut miehelleni myös siitä, että kannattaisiko ottaa ero ja
olisi vapaa harrastaa milloin vain, ei kuulemma halua sitä. Kirjoitan kännykällä. Että jos on virheitä tai epäselvä teksti, johtuu siitä
"minna"
ja sinä yksi, tiedätkö miltä tuntuu kun koko ajan yrität antaa ja olla seksissä mukana
koskaan et riitä? Ikinä ei ole hyvä. En todellakaan hauku miestäni ja huuda etten halua. Olen sanonut että haluttomuus johtuu tästä tilanteesta, pakottamisesta ja jatkuvasta
vaatimisesta. Me ollaan oltu 16-vuotiaasta yhdessä, joten kyllä sitä saattaa hieman
muutoksia tulla elämään.
koskaan et riitä? Ikinä ei ole hyvä. En todellakaan hauku miestäni ja huuda etten halua. Olen sanonut että haluttomuus johtuu tästä tilanteesta, pakottamisesta ja jatkuvasta
vaatimisesta. Me ollaan oltu 16-vuotiaasta yhdessä, joten kyllä sitä saattaa hieman
muutoksia tulla elämään.
[QUOTE="minna";28685163]ja sinä yksi, tiedätkö miltä tuntuu kun koko ajan yrität antaa ja olla seksissä mukana
koskaan et riitä? Ikinä ei ole hyvä. En todellakaan hauku miestäni ja huuda etten halua. Olen sanonut että haluttomuus johtuu tästä tilanteesta, pakottamisesta ja jatkuvasta
vaatimisesta. Me ollaan oltu 16-vuotiaasta yhdessä, joten kyllä sitä saattaa hieman
muutoksia tulla elämään.[/QUOTE]
Älä nyt herranen aika ota itseesi täällä huutelevista.
Itse sinä tiedät miten suhteesi makaa, ei sinun tarvitse tuntea huonoa omatuntoa siitä että olet saanut mittasi täyteen.
Nyt kun olet saanut jonkinlaisen potkun asiaan, niin ala hoitamaan sitä. Kohtaa mies, yritä sopia terapeutti aika. Jos ei suostu, ala miettimään miten tästä eteenpäin itseksesi alat toimimaan. Ketään ei voi pakottaa muuttumaan, sen on haluttava sitä itse, eikä elämäänsä kannata hukata odottelemalla jos joku kaunis päivä toinen saisi jostain älykkyyttä pussillisen lisää ja tajuaisi millaiseen tilanteeseen on sinut pistänyt vuosia.
koskaan et riitä? Ikinä ei ole hyvä. En todellakaan hauku miestäni ja huuda etten halua. Olen sanonut että haluttomuus johtuu tästä tilanteesta, pakottamisesta ja jatkuvasta
vaatimisesta. Me ollaan oltu 16-vuotiaasta yhdessä, joten kyllä sitä saattaa hieman
muutoksia tulla elämään.[/QUOTE]
Älä nyt herranen aika ota itseesi täällä huutelevista.
Itse sinä tiedät miten suhteesi makaa, ei sinun tarvitse tuntea huonoa omatuntoa siitä että olet saanut mittasi täyteen.
Nyt kun olet saanut jonkinlaisen potkun asiaan, niin ala hoitamaan sitä. Kohtaa mies, yritä sopia terapeutti aika. Jos ei suostu, ala miettimään miten tästä eteenpäin itseksesi alat toimimaan. Ketään ei voi pakottaa muuttumaan, sen on haluttava sitä itse, eikä elämäänsä kannata hukata odottelemalla jos joku kaunis päivä toinen saisi jostain älykkyyttä pussillisen lisää ja tajuaisi millaiseen tilanteeseen on sinut pistänyt vuosia.
"noo"
Musta tuo miehesi käytös kuulostaa huolestuttavalta. Menkää parisuhdeterapiaan, tai etsi ainakin itsellesi terapeutti. Tottakai seksielämä on tärkeää parisuhteen voinnin kannalta, mutta ei tuo nyt terveeltä kuulosta, että mies ei päästä sinua ulos, jos ei ole saanut seksiä jne. Tai että vaatii juuri synnyttäneeltä seksiä... Huhhuh!
[QUOTE="noo";28685181]Musta tuo miehesi käytös kuulostaa huolestuttavalta. Menkää parisuhdeterapiaan, tai etsi ainakin itsellesi terapeutti. Tottakai seksielämä on tärkeää parisuhteen voinnin kannalta, mutta ei tuo nyt terveeltä kuulosta, että mies ei päästä sinua ulos, jos ei ole saanut seksiä jne. Tai että vaatii juuri synnyttäneeltä seksiä... Huhhuh![/QUOTE]
Mihin henkilö jolla ei itsellään ole ongelmia, tarvitsee henk koht terapeuttia? Ei ne miehen ongelmat ratkea sillä että nainen niistä puhuu toiselle.
Mihin henkilö jolla ei itsellään ole ongelmia, tarvitsee henk koht terapeuttia? Ei ne miehen ongelmat ratkea sillä että nainen niistä puhuu toiselle.
[QUOTE="minna";28685151]
Ja olen puhunut niin avoimesti asiasta kun vaan voi, mut ei halua edes kuunnella.
eikä mun mieskään tällainen ollut alussa, nyt ei ole kuin suorittamista.[/quote]
Voiko se enää muuta ollakkaan, jos vain annat, etkä ole halukas.
Ja olen puhunut niin avoimesti asiasta kun vaan voi, mut ei halua edes kuunnella.
eikä mun mieskään tällainen ollut alussa, nyt ei ole kuin suorittamista.[/quote]
Voiko se enää muuta ollakkaan, jos vain annat, etkä ole halukas.
Oletko itse pohtinut eroa? Mikset sinä ota eroa?Ja olen kyllä puhunut miehelleni myös siitä, että kannattaisiko ottaa ero ja
olisi vapaa harrastaa milloin vain, ei kuulemma halua sitä. Kirjoitan kännykällä. Että jos on virheitä tai epäselvä teksti, johtuu siitä
....
Ymmärrän kyllä että ongelmia syntyy jos joku oikeasti on niin tyhmä että olettaa seksimäärän olevan sama vuosien ja vuosien jälkeen kuin mitä se oli suhteen alussa.
Haluan oikeasti uskoa että sinä vain provoilet, koska varmasti olet itsekin sitä mieltä että suhteen alussa sekstaillaan enemmän kuin siinä vaiheessa kun on talo täynnä pieniä lapsia ja alkuhuumakin on ohi. Etkö ole?
Ja veikkaan että ap:kin voi hyvinkin harrastaa seksiä, ehkä jopa jossain vaiheessa alkaa nauttimaan siitä. Mutta silloin miehen täytyy antaa hänelle tilaa. Ja mitä tärkeintä, seksiin pitää kuulua muutakin kuin se miehen in-out -sessio. Siihen pitää kuulua hellyyttä ja kauniita sanoja. Ei sitä että mies haukkuu ja painostaa sänkyyn.
Mutta, kuten sanottu, tiedän paremmin kuin hyvin että on olemassa niitäkin miehiä jotka käyttävät seksiä aseena, saavat "hyvän" syyn olla ilkeitä ja haukkua naista niin paljon kuin jaksaa. Naisen henkisellä hyvinvoinnilla ei ole mitään merkitystä, koska miehen PITÄÄ saada seksiä JOKA päivä. Koska joka toinen päivähän on vissiin aika harvoin?