On kamalan sääli tuttavaperheen vauvaa - vanhempien välinpitämättömyys

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ankeaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

Ankeaa

Vieras
En viitsi kirjoittaa kauhean tarkkoja yksityiskohtia tähän, mutta mietin vaan, kannattaisiko (pitäisikö? voisiko?) tuon perheen vanhemmille sanoa hienovaraisesti tai vaikka ihan suoraan, että voisivat hoitaa ja huomioida vauvaansa paremmin. Vauvan perustarpeista kyllä huolehditaan, eli vaipat vaihdetaan ruuat annetaan, laitetaan nukkumaan - mutta muuten vauva lähinnä istuu sitterissä itsekseen, hänen kanssaan ei seurustella eikä laiteta edes lattialle, kukaan ei edes anna mitään leluja sinne sitteriin. Edes perheen muut lapset eivät juttele ja höpöttele vauvalle, joten vaikuttaa siltä kuin eivät olisi saaneet edes sellaista mallia. Olen nähnyt vanhempien pitävän vauvaa sylissä vain viedessään häntä vaipanvaihtoon tai nukkumaan. Vauva on korvikeruokinnalla, ja syöttäminenkin tapahtuu sitterissä.

Toki en asu heillä 24h, mutta näin on ollut aina, kun olen käynyt siellä, joskus pitkiäkin aikoja. Vauva saattaa kitistä ja hiljaa itkeskelläkin siinä sitterissä, mutta ääni on niin hiljainen, että se on kai sitten helppo jättää huomioimatta. En edes tajua, miksi eivät ota vauvaan kontaktia, ihan normaalin vauvan tavoin se hymyilee ja itse ottaa kontaktia, kun siihen menee juttelemaan sille. Ja yleensä kai ihmiset tykkäävät vauvojen kanssa seurustella.

En siis harkitse mitään ilmoituksien tekemistä, jos joku sitä nyt kuvittelee - tai aikoo ehdottaa. Mutta mietin, olisiko tungettelevaa jotenkin sanoa asiasta vauvan vanhemmille. Omiin silmiin tuo vaikuttaa siltä, kuin eivät oikein pitäisi vauvasta, mutta en tiedä voisiko niin kurjasti olla. Ja ei ole esikoinen kyseessä. Vauvaa tuli kovin sääli, kun näin tuollaista kohtelua - ja kun ei ollut kyse vain yhdestä kerrasta.
 
Kyllä lapsen kanssa seurustelu on ihan yhtä tärkeää, kuin muukin huolto. Joten kyllä suosittelisin sitä ilmoituksen tekemistä, jos vauva istuu yksin nurkassa.
 
:( ei kyllä kiva, ja noista vierailuista varmasti jää paha mieli itselle teki vaikka mitä. itse varmasti yrittäisin keskustella tyyliin että vauvat kehittyvät nopeammin kun heitä pyörittelee sylissä ja että koska vauvat itse eivät pääse liikkumaan niin olisi kovin tärkeää että heitä siihen auttaisi (siis tyyliin faktaa/perustelua ja sitten nappaisit sen vauvan sieltä sitteristä ja näyttäisit miten pitäis tai voisi tehdä??)

mutta vaikeita tilanteita. itse olin jokin aika sitten kylässä paikassa jossa oli omien lasten lisäksi hoidossa perheen sukulaislapset (2 ja 4 veet) ja teki pahaa heidän puolesta kun omia lapsia huomioitiin joo mutta nuo hoitolapset oli minusta ihan heitteillä. parivuotiaalla oli nälkä ja hän kyseli makkaraa ja leipää, hän sai tiuskaisun ja keksin käteen, isompi oli ja touhuili ihan yksin ja oli tosi kiitollinen kun hänelle juttelin. perheen omat lapset MYÖS samanikäinen oli tosi inhottavia eikä huolineet leikkeihin, eikä antaneet leluja ja puhuivat vaan että TUO :( siis ihan järkkyä käytöstä johon kyllä puutuin minä mutta ei mitenkään perheen vanhemmat :( :( tuntui pahalta jättää nuo lapset kyläpaikkaamme koko päivän jatkuneen kyläilyn jälkeen, enkä siis oikein voinut minäkään tehdä mitään kun perheen vanhemmista ei ongelmaa ollut.
 
Kyllä tuntuu todella pahalta ajatella, että vauva joutuu ihan yksin istuskelemaan ja olemaan. Lapsi lopettaa kontaktin ottamisen mikäli ei sitä saa. Sitten lapsi vain passivoituu ja on vaan. :(
 
Itse en hirveästi lepertele vauvalle vieraiden aikana, muuna aikana kylläkin. Enkä myöskään pidä ihmisistä jotka tulevat kylään meille "leikkimään oman lapsensa kanssa". Ei minunkaan lapsuudessani vieraiden aikana juuri omia lapsia huomioitu. Ehkä se on vaan sisään rakennettua. En vaan voi sille mitään mutta mielestäni omalle lapselle vieraiden aikana lepertely ja hassuttelu on hirveän teennäisen oloista. Kyllä siinä vuorokaudessa on aikaa ihan sen lapsenkin kanssa seurustella muutoinkin, toivottavasti myös muilla :)
 
Käytkö miten usein kylässä? Jos meillä käy kavereita vähän aikaa kylässä, yritän silloin seurustella vieraiden kkanssa, seurustelen sit vauvan kanssa kun vieraat on lähteny. En toki anna vauvan itkeä, mut saattaa makoilla itsekseen pitkäänkin, jos viihtyy.
 
Varmaan kysyisin, että "kuinka paljon X on tossa sitterissä päivässä?" Ja kuultuani, että "Ai jaa? Viihtyykö se siinä? Meidän vauva halusi olla tosi paljon sylissä aina, enpä oo kuullut vauvasta joka viihtyisi noin paljon itsekseen" ja sit saattaisin kertoa hetken päästä (en syytteenä) vauvasta, joka joutui laitokseen ja oli siellä niin paljon yksikseen, että masentui eikä ottanut enää juuri kontaktia. Toivoisin sitten että se ajatus siitä lähtee.
 
No en toki mitenkään päivittäin ole käynyt, mutta jos olen siellä vaikka 4-5 tuntia eikä tuona aikana vauva ole lainkaan vaikka sylissä tai vaikka äiti ei sano hänelle sanaakaan, niin kyllä se vähän oudolta tuntuu. En itsekään mitään lorutuokioita omalle vauvalleni pidä silloin, kun meillä on vieraita, mutta kuitenkin juttelen välillä tai sanon jotain. Tai pidän ainakin sylissä/kantorepussa, jolloin vauva ei välttämättä sitä huvitusta kaipaakaan. Toki nyt oma vauvani on isompi ja leikkii jo itsekseen lattialla, eli ihan koko aikaa ei sylissä tarvitse pitääkään. Minusta itse asiassa sekin oli juuri ikävää, ettei tuo vauva ollut edes lattialle. Tietysti sitteristä varman on erilaisia mielipiteitä, ja vaikka meillä itsellämmekin on sitteri ollut käytössä, niin suhtaudun siihen vähän kriittisesti, jos pitkiä aikoja käyttää.

En osaa oikein selittää selkeästi, mutta jotenkin tuosta on tullut minulle tosi outo vaikutelma. Eihän toki perhekerhoissakaan aina äidit vauvoilleen kauheasti juttele, jos kahvittelevat muiden kanssa, mutta on siinä joku pieni ero - esim. saatetaan kuitenkin silitellä, pitää sylissä, ottaa vaikka ilmeillä kontaktia vauvaan tai sanoa siinä juttelun lomassa jotain. Tuolla tuttavaperheessä se vauva tuntui vaan olevan jotenkin sivussa.

Perheen toiset lapset ottavat kyllä kontaktia vieraisiin, muttei hänkään kyllä sille vauvalle höpöttänyt mitään. Sekin ihmetytti, koska meillä esikoinen käy aina välillä hassuttelemassa vauvalle ja tykkää jutella vauvalle. Ja näille muille lapsille vanhemmat kyllä juttelivat.
 
Jos se vauva hymyilee niin eikö se tarkoita, että sen kanssa on seurusteltu? Emmä kaikkien vieraitten nähden ala vauvan kanssa hassuttelemaan. Sitten, kun ollaan perheen kesken niin pussailen posket puhki ja keksitään kaikkia hauskoja juttuja. Noi lepertelyt on aika kamalan kuulosta ei sitä kehtaa tehä muitten nähden. Itsekkin laitan sitteriin aika usein, kun vieraita, siitä vauva näkee parhaiten ympärilleen.
 
Kun olet kylässä jossain, niin perheen äidin tai isän pitää varmaan keittää kahvia ja laittaa pöytää valmiiksi, eli hyvä jos lapset eivät siinä vie kaikkea huomiota. Jos meillä on vieraita niin silloin en halua lässyttää lasten kanssa. Kun olen saanut pöydän katettua ja kahvit valmiiksi tarjoat niitä ja huomioin vieraiden viihtyvyydestä. Tämän lisäksi juttelen aikuisvieraiden kanssa, en silloin keskity omiin lapsiini. Voin jossain vaiheessa sylkyttää lapsiani, mutta haluan ensisijaisesti juoda itsekin kahvia ja syödä kakkua. Omat lapseni ovat varmasi saaneet joskus tiuskaisun jos ovat olleet vieraiden aikana liian vaativia. Sitten kun vieraat lähtevät, minulla on kaikki aika lapsilleni.
Ja by the way, mua ällöttää ja ärsyttää ne vanhemmat, jotka esittävät jotain Ohjelmaa aina kylässä tai vieraiden läsnäollessa, eli siis lässyttävät vain lapsilleen. Inhoan myös tapaa, että joku kaveri soittaa minulle, mutta koko puhelinkeskustelu meneekin oman lapsensa kanssa lätisemiseen. Jos Vinku Einari ei ole rauhassa tai on vain huono aika päivästä soittaa, niin sitten voidaan päättää puhelu. Minulla ei ole aikaa olla puhelimessa kuuntelemassa kun Vinku Einarin äiti koko ajan komentelee lastaan ja puhuu tälle. Toki voi jotain sanoa jossain vaiheessa, mutta tarkoitan siis, että EI koko ajan. Sitten voi soittaa vaikka vessasta joskus kun lapsi ei ole läsnä, jos Vinku Einari ei anna äidin puhua.
 
Pitihän se arvata, että palstan ensimmäinen kommentti kannustaa tekemään LS-ilmon, VOI JEESUS!!

Ehkä voisit asiasta yrittää hienovaraisesti mainita, mutta kehottaisin kuitenkin miettimään, tiedätkö varmasti asian oikean laidan!?
Kun heillä ei ole vieraita, etkä sinä ole näkemässä, voi vauva saada paljonki hellyyttä.

Esimerkiksi meillä, kun ollaan kylässä tai meillä on vieraita, jätän vauvan mieheni vastuulle suurimmaksi osaksi enkä kauheasti ota kontaktia vauvaan. Kuitenkin normaaliarjessa vauva on jatkuvasti sylissä, tissillä, otan jatkuvasti kontaktia, höpöttelen, suukottelen, kutittelen, leikittelen, laulan, höpötän hassuja juttuja jne. Ja suurimmaksi osaksi se olen nimenomaan minä, joka päivät ja illat touhuaa vauvan kanssa, ei suinkaan mieheni.

Olen kuitenkin itsekin useaan otteeseen miettinyt, että jääköhän minusta sellainen kuva, että olen jotenkin kylmä/välinpitämätön vauvaa kohtaan. Ainakin sen kuvan kaikki varmasti saa, että mieheni osallistuu paljon todellista enemmän vauvan hoitoon.

Tietysti, jos meillä on esimerkiksi viikonloppuvieraita, he näkevät todellisen suhtautumiseni, mutta sitten nämä satunnaiset kahvittelijat tms. saattavat saada hyvinkin vääristyneen kuvan.
 
[QUOTE="vieras";28671849]Vauvan kanssa pitää seurustella, jutella ja olla vuorovaikutuksessa, tottakai! Tee ls-ilmoitus.[/QUOTE]

Jotenkin toivoin, ettei tämä ketju menisi tällaiseksi "ls-ilmoitus vai ei" -keskusteluksi, koska en oikein ole sitä ls-ilmoitus -tyyppiä, jota täällä palstalla aina välillä pyörii. Enkä oikeastaan edes usko, että tuollaisessa tilanteessa ilmoituksista on mitään hyötyä, monestakaan syystä.
 
Jotenkin toivoin, ettei tämä ketju menisi tällaiseksi "ls-ilmoitus vai ei" -keskusteluksi, koska en oikein ole sitä ls-ilmoitus -tyyppiä, jota täällä palstalla aina välillä pyörii. Enkä oikeastaan edes usko, että tuollaisessa tilanteessa ilmoituksista on mitään hyötyä, monestakaan syystä.

Ihminen hyvä, sinä varmasti tiedät vauvan tarpeista ja kehityksestä jotain. Vauva tarvitsee (siis kirjaimellisesti) ihmiskontaktia, vuorovaikutusta ja hoitajaa paljon. Se, että ls-ilmoituksen tekee, voi pelastaa sen lapsen. Jos kaikki ajattelisivat noin kun sinä, että "jotenkin arvasin et tästä tulee tämmänen ls-ilmoitus ketju" niin saisivatko perheet apua koskaan? Soittaisiko edes naapuri sossuun, jos oma ystävä ei edes sitä tee, vaikka näkee läheltä tuon? Olen sosiaalialan opiskelija ja voin kertoa, että meillä on opettajat kokoajan korostaneet, että ls-ilmoitus ei ole mikään paha asia! Se on vain herännyt huoli ja sillä tavoin perheelle voidaan antaa monenlaista apua avohuollosta tai järjestää lastenhoitoapua. Läheskään aina se ei tarkoita huostaanottoa! Täytyy olla todella pahasti asiat, että lapsi otetaan huostaan, mutta siitäkään ei pidä ajatella negatiivisesti, sillä se on lapselle hyväksi ettei tarvitse jatkaa huonossa kodissa asumista.

En ymmärrä mikä idea ja pointti on kirjoittaa tänne näitä kamalia juttuja kun ihmisille tulee paska mieli. Lapsi tarvitsee selkeästi parempaa hoitoa ja tässä on kyse vasta vauvasta, jolle kiintymyssuhde on ÄÄRIMMÄISEN tärkeää. Se voi olla joko turvallinen, turvaton, välttelevä tai ristiriitainen - ja vain tuo turvallinen tukee lapsen kasvua. Aikuisena ihmisenä pyydän, että sen sijaan että kirjoittelet ja voivottelet täällä (tekemättä mitään sitten kuitenkaan lapsen hyväksi) niin ota vastuu ja toimi niin kuin sinun kuuluukin. Kaikkien aikuisten velvollisuus on toimia ja tehdä ilmoitus, jos näkee tuollaista mistä tulee huoli - tosiaan muuta siihen ei kysytä.
 
Jos se vauva hymyilee niin eikö se tarkoita, että sen kanssa on seurusteltu? Emmä kaikkien vieraitten nähden ala vauvan kanssa hassuttelemaan. Sitten, kun ollaan perheen kesken niin pussailen posket puhki ja keksitään kaikkia hauskoja juttuja. Noi lepertelyt on aika kamalan kuulosta ei sitä kehtaa tehä muitten nähden. Itsekkin laitan sitteriin aika usein, kun vieraita, siitä vauva näkee parhaiten ympärilleen.

Mut sä et varmaan tunneiksi jätä sitteriin yksin pukahtamatta yhtään mitään? Toki mäkin vieraat huomioin sillon, mutta ei se sitä meinaa että perheen nuorin lykätään kokonaan pois tieltä ja seurustelun ulkopuolelle.
 
[QUOTE="vieras";28672003]Ihminen hyvä, sinä varmasti tiedät vauvan tarpeista ja kehityksestä jotain. Vauva tarvitsee (siis kirjaimellisesti) ihmiskontaktia, vuorovaikutusta ja hoitajaa paljon. Se, että ls-ilmoituksen tekee, voi pelastaa sen lapsen. Jos kaikki ajattelisivat noin kun sinä, että "jotenkin arvasin et tästä tulee tämmänen ls-ilmoitus ketju" niin saisivatko perheet apua koskaan? Soittaisiko edes naapuri sossuun, jos oma ystävä ei edes sitä tee, vaikka näkee läheltä tuon? Olen sosiaalialan opiskelija ja voin kertoa, että meillä on opettajat kokoajan korostaneet, että ls-ilmoitus ei ole mikään paha asia! Se on vain herännyt huoli ja sillä tavoin perheelle voidaan antaa monenlaista apua avohuollosta tai järjestää lastenhoitoapua. Läheskään aina se ei tarkoita huostaanottoa! Täytyy olla todella pahasti asiat, että lapsi otetaan huostaan, mutta siitäkään ei pidä ajatella negatiivisesti, sillä se on lapselle hyväksi ettei tarvitse jatkaa huonossa kodissa asumista.

En ymmärrä mikä idea ja pointti on kirjoittaa tänne näitä kamalia juttuja kun ihmisille tulee paska mieli. Lapsi tarvitsee selkeästi parempaa hoitoa ja tässä on kyse vasta vauvasta, jolle kiintymyssuhde on ÄÄRIMMÄISEN tärkeää. Se voi olla joko turvallinen, turvaton, välttelevä tai ristiriitainen - ja vain tuo turvallinen tukee lapsen kasvua. Aikuisena ihmisenä pyydän, että sen sijaan että kirjoittelet ja voivottelet täällä (tekemättä mitään sitten kuitenkaan lapsen hyväksi) niin ota vastuu ja toimi niin kuin sinun kuuluukin. Kaikkien aikuisten velvollisuus on toimia ja tehdä ilmoitus, jos näkee tuollaista mistä tulee huoli - tosiaan muuta siihen ei kysytä.[/QUOTE]

Oletko sitä mieltä, että ainoa, mitä voi tehdä on lastensuojeluilmoitus?? Minusta tässä ketjussa tuli tosi hyviä ideoita, millä lailla asian voisi ottaa hienovaraisesti ja kohteliaasti esiin lapsen vanhempien kanssa jutellessa.

Ja mitä sitten taas tulee siihen, että joku kirjoittaa nettiin ja muille tulee lukiessa paha mieli... no, kaipa näille palstoille saa ikäviäkin asioita kirjoitella. ja kai täällä voi pohtia tällaisiakin tilanteita.
 
Sääliminen kieltämättä kuulostaa varsin turhalta, mutta varmasti sopivassa tilanteessa yrittäisin ohjata, näyttäämallia ja/tai keskustella miten minkälaisia tapoja minä olen havainnut hyväksi; esim. että lattialla olo kehittää motoriikkaa tai minusta on mukava jutella lapselle erilaisista asioista jne.
 
Tuli itkumieli aloituksestasi... Itsellä 3kk pallero jota rakastan mielettömästi ja nautin kun saan päivän hymyt ja jokeltelut. MUTTA...

Aloin miettii tuota tilannetta ja esim itse kun sukulaisia oli käymässä ja hössäsin keittiössä sen vuorokauden niin hyvä että tiesin missä vauva menee.. Sylistä syliin tai jos ois ollut sitterissä ja muut ymmyrkäisinä vauvaa ihastellut niin oisin varmaan kädet tiski vedessä hymyillyt. Jälkeen päin mietin vielä harmissani että empä paljoo vauvan kanssa ollut ja tuli ikävä vauvaa.

pointtina siis se että kyläilytilanteessa vauva vois hyvin napottaa pari h sitterissä ilman että itse sanoisin mitään kun häsäisin kahvia ym pöytään. Oisin vaan tyytyväinen että siinä sen aikaa viihtyy. Sitten olisi tilanne omituinen jos kukaan ei puhuisi yhtään mitään vauvalle edes vieraat tai ne kellä kädet vapaana.

toivottavasti tilanne ei ole ollut oikeesti noin kylmä minkä ap:n kuvauksesta saa.. :( kuka normaali ihminen jättäisi aina ja jatkuvasti tuommosen palleron vaille kontaktia.
 

Yhteistyössä