Vierailut vastasyntyneen perheen kotiin - vieraat tulevat liian aikaisin?

Isovanhemmat myös loukkaantuivat käsienpesu-ohjeistuksesta. Meillä kaikki pesee aina kätensä kun tullaan ulkoa sisälle. Esikoisen kanssa ei vielä pyörinyt sisarusten tuomia viruksia. Haluttiin pitää kiinni tavasta, joka on mielestäni itsestään selvä: kun vauvaperheeseen mennään kylään pestään kädet VARSINKIN JOS AIKOO KOSKEA VAUVAAN.

 

[QUOTE="Hups";28548567]Te, joilla on noin ihanan sensitiiviset isovanhemmat ette voi ymmärtää! Itsellä hirmuinen pesimisrauhan tarve tuossa vaiheessa. Kaikki hajut ja äänet, jotka ei kuulu kotiin oli liikaa. Kyllä: haistoin ekaa kertaa vieraiden hajuvedet tyyliin "sukkapuikolla nenään".

Vauva kirkui jo laitoksella vatsakipuja. Itse valuin verta, hikeä, kyyneleitä ja maitoa. Silloin ei ole hyvä hetki tulla kylään.
Kaikki ihmiset eivät käyttäydy hellän rauhallisesti ja perhettä huomioiden. Olen päästänyt isovanhemmat jo sairaalaan, mutta vain siksi, että "niin on tapana". Lapsivuodeaikaa tulisi kunnioittaa, vaikka muut siitä olisikin eri mieltä.[/QUOTE]


Miten sen kukin ottaa...mulle taas ei ollu hankalaakaan päästää äitiä käymään siinä kunnossa. Muita sitte ei kehannutkaan. Mut äiti oli jo musta kaiken nähny ja mut tehny.

 

Minäkin halusin rauhaa ja ilmoitin appivanhemmille, että ilmoitamme, kun saavat tulla. Minulla meni raskausaikana sukset ristiin heidän kanssaan (sitä edeltävät 10 v mielestäni hyvät välit) enkä sen vuoksi jaksanut sitten tavata ihan loppuraskaudesta heitä enkä heti vauvan synnyttyä.

Me kävimme ekan neuvolareissun yhteydessä vauvan ollessa 6pv ikäinen appivanhempien luona pikapikaa kahvilla.

Sen jälkeen he saivat tulla käymään meillä ja siitä pikkuhiljaa sitten muitakin ystäviä ja sukulaisia. Appivanhemmat piti päästää ensimmäisenä, kun oli kyse ensimmäisestä lapsenlapsesta.

Minua harmittaa elämässä moni asia, mutta se ei harmita, että tein kaikille selväksi, ettei meille tulla ennen kuin annan luvan. Vaikka appivanhemmat pahastuivat asiasta todella paljon ja siitä on seurannut ties mitä anopin hysteerisiä kohtauksia, niin olen tyytyväinen, että pidin pääni. Sain imetyksen käyntiin ja kohtalaisen hyvin onnistumaankin siinä, kun sain kaikki päivät viettää vauvan kanssa pesien ja imettäen.

Tsemppiä sinulle! Sinulla on oikeus tehdä niin kuin sinusta parhaalta tuntuu. Kyllä ne sukulaiset ja ystävät ehtii sen vauvan näkemään myöhemminkin !

 

Mä olen nyt jo tehnyt selväksi, että sairaalaan ei tule ketään muita kuin mies ja esikoinen. Ja yks ystävätär, jos sattuu olemaan maassa ja kaupungissa silloin.

Molemman puolen isovanhemmat asuvat kyllä 500 km:n päässä, joten eivät muutenkaan ole ekoina oven takana. Lisäksi ajattelin tehdä isovanhempien numeroille soitonsiirron miehen puhelimeen muutamaksi päiväksi. Mä en vaan jaksa.

Mun mutsi on ihan kukkuupöö enkä ole muutenkaan hänen kanssaan kuin pakolliset tekemisissä ja anoppi on kyllä ihana, mutta puhelinkäyttäytyminen ja muu on vähän hakusessa. En halua siinä alkuhässäkässä jutella höpölöpöjä turhaan. Mies voi sit vastailla näihin. Sillä kestää pinnakin noita paremmin.

Ja todella ymmärrän ap:tä siinä, että kaikki isovanhemmat kun eivät ole niitä rauhallisia ja ymmärtäväisiä ja toisille omaa tilaa antavia.
Mun isä esim meni valokuvaamaan veljeni vaimon tissiä lähietäisyydeltä, kun oli esikoistaan imettämässä... No, veljeni puuttui asiaan ja talutti faijan ulos. Ja ukko vaan hämmästyneenä, että kaikesta sitä otetaan nokkiin, kun olis ollut niin hyvä sauma saada sellainen kuva, jolla sitten kiusoitella poikaa teini-iässä :O Ja mutsi (siis mun) vääntää itkua vieressä, että kun ei omia vanhempia kunnioiteta vaikka ollaan kaikkensa antaneita ja plaaplaa... |O

 

juu ei tartte sitte kiikutella niitä kersoja myöhemminkään meille hoitoon eikä itkeä yöväsymyksiään. Hoitaa nyt sitte itse vaan kersansa.

 

minun vanhemmat tulee käymään ku tulevat. varmaanki melkosen pian. kaverit sitä mukaa mitä oma olo antaa myöten. miehen vanhemmat jos saapuu paikalle en vastaa sanoista. eivät ole tervetulleita. eivät ole nähneet lapsenlapsiaan koskaan eikä tule näkemään..

 

Mulle se vauva-arki on ollut ihan normaalia arkea, en mä ole koskaan oikein ymmärtänyt sitä, että pitää hautoa siellä kotona ja tuijottaa vaan sitä vauvaa. Meillä on alusta lähtien alettu elämään normaalia elämää, sen mitä kivuilta on pystynyt.
Esikoinen oli 6 päivää vanha, kun mentiin veljeni synttäreille, jossa oli puolsukua ja muutama muukin ja 3-viikkoisena lapsi oli ekassa koiranäyttelyssä. Kuopus taas oli 4-viikkoinen kun mentiin ekaan koiranäyttelyyn ja suoraan vuoden tärkeimpään tapahtumaan Messukeskukseen.
Myöskin kun kuopuksen kanssa kotiuduin sairaalasta, niin exän äiti minut haki sairaalasta ja kotona odotti tätini, veljeni ja siskoni meitä.

 

Suoraanhan se täytyy sanoa jos ei ensimmäiseen kuukauteen vieraita halua. Tarvittaessa sitten ovet lukkoon jos eivät muuten usko.

Siltikin... Vaikkei isovanhemmat ole siitä huomaavaisimmasta päästä niin ehkä heidät silti voisi päästää vaikka edes kerran katsomaan viikon ikäistä? Siis niin että olette kerenneet kotiutua ja vauva & äiti voivat ok ja isovanhemmat ovat terveitä. Ei heidän tarvitse teille muuttaa eikä heitä erityisesti tarvi kestitä, mies voi hoitaa ne kahvinkeitot ja seurustelunkin. Eiköhän valtaosalle tuoreista isovanhemmista ole kuitenkin tärkeämpää nähdä tuo suvun uusi tulokas kuin saada viimeisen päälle tarjoilut ja kestitsimiset?

 

Kyllä mä ymmärrän ap:ta. Jos joskus vielä sikiäisin niin ehdottomasti saman ratkaisun tekisin. Viimeksikin oma äiti niin kauhisteli sitä, etten talvella vauvan saatuani ollut käynyt toisena päivänä synnytyksestä ulkoilemassa.

 

Ja ihan oikeasti, tuskin kenenkään imetys menee pilalle vain siksi että isovanhemmat käyvät tunnin vierailun sen ensimmäisen kuukauden aikana. Tarvittaessahan voi vaikka sanoa että käyn nyt makkarissa imettämässä tai antaa vaikka pullosta sen vierailun ajan.

Jos perheessä on isompiakin lapsia on aika vaikea "pysäyttää" perheen elämää kokonaan kuukaudeksi, usein se normaali arki tulee kuvioihin heti pian synnäriltä kotiuduttua vaikka äidille pyritäänkin antamaan mahdollisuus toipua synnytyksestä ja saada imetys käyntiin. Harva kuitenkaan pystyy kokonaan sulkemaan ulkomaailmaa pois.

Enkä tosissaan tarkoita että pitää kaikki tutut ja kumminkaimat ottaa siihen passattaviksi, mutta olisi se isovanhemmille silti kiva nähdä vauva noin suht pienenä.

 

Kuukausi kuulostaa hirmu pitkältä ajalta. Ymmärrän kyllä, jos ekoina päivinä ei halua passata vieraita, mutta kyllä kk kuulostaa ihan uskomattomalta. Jos teillä on lapsia ennestään, eivät he kyllä jaksa elää kuukautta jotakin pesimisarkea. Koululaisilla käy kavereita ja leikki-ikäinenkin kaipaa äitiään.
Meillä vietettiin koululaisten synttäreitä kun nuorin oli pari viikkonen. Ja normikauppareissut sun muut olen alkanut tehdä sinä päivänä kun olen laitokselta kotiutunut.

 

Ymmärrän sua ap. Itsekin tykkäsin että saa ekan pari viikkoa olla omin päin ennen vieraslaumoja. Jos selvä puhe ei mee perille niin ette vaan avaa ovea.

 

Minä olin esikoisen synnytyksen jäljiltä niin huonossa kunnossa,etten parina ekoina viikkoina jaksanut ottaa vieraita vastaan. Muutenkin hormonit oli pinnassa,ja olo kaikkea muuta kuin vieraanvarainen. Itse en kyllä laske isovanhempia vieraiksi,vaan halusinkin heidät kaikki sairaalaan katsomaan vauvaa,ja samoin olivat kotiutumisen jälkeen tervetulleita. Palvelua nyt kukaan ei odottanut,päinvastoin auttoivat itse tuomalla ruokaa tms.

 

Sanot suoraan, että haluat imettää rauhassa. Siltikin soisin isovanhemmille edes 5minuutin audienssin

 

No me oltiin vauvan kanssa sairaalassa 2 viikkoa, jonka jälkeen päästimme isovanhemmat käymään "pikaisesti". Olivat 4 tuntia, toinen sairaana kovassa flunssassa. Tämän jälkeen vanhemmat lapset olivat sairaina, joten ei ollut heilläkään mitään normaaliarkea.

Kuukausi on mielestäni lyhyt aika ja vauva vielä liian pieni noin pitkiin vierailuihin. Pikaiset vierailut on ok ja meillä on lasten kaverit ja muut pikaisesti saaneet käydä katsomassa vauvaa, mutta leikit ulkona tai lasten omissa huoneissa.

 

Me tehtiin miehen kanssa sopimus, että jos olen esikoisen synnyttyä väsynyt / kipeä niin meille ei tule ketään ennen kuin olen valmis. Olin kuitenkin heti hyvässä kunnossa ja varmaan siksi meillä kävikin vieraita tosi paljon. Onneksi olen P-Karjalasta ja meillä on rotinaperinne, eli vieraat toivat ruokaa, leipomuksia ja lahjoja tullessaan. Mies keitti vain kahvit.
Meillä ei myöskään vauva ollut rinnalla koko aikaa, vaan itseasiassa nukkuin suurimman osan ajasta.

Joo ja miten joku voi olla niin hölmö, että suuttuu käsienpesupyynnöstä?? meillä oli käsidesejä joka huoneessa ja sanottiin kaikille jotka tuli heti eteisessä että käsien pesulle kiitos. Eikä kukaan tullut vähääkään sairaana tai flunssaisena. Kuuluu mielestäni ihan perusjärkeen tämä.

 

[QUOTE="isoäiti";28548914]juu ei tartte sitte kiikutella niitä kersoja myöhemminkään meille hoitoon eikä itkeä yöväsymyksiään. Hoitaa nyt sitte itse vaan kersansa.[/QUOTE]

:O

 

Me tehtiin miehen kanssa sopimus, että jos olen esikoisen synnyttyä väsynyt / kipeä niin meille ei tule ketään ennen kuin olen valmis. Olin kuitenkin heti hyvässä kunnossa ja varmaan siksi meillä kävikin vieraita tosi paljon. Onneksi olen P-Karjalasta ja meillä on rotinaperinne, eli vieraat toivat ruokaa, leipomuksia ja lahjoja tullessaan. Mies keitti vain kahvit.
Meillä ei myöskään vauva ollut rinnalla koko aikaa, vaan itseasiassa nukkuin suurimman osan ajasta.

Joo ja miten joku voi olla niin hölmö, että suuttuu käsienpesupyynnöstä?? meillä oli käsidesejä joka huoneessa ja sanottiin kaikille jotka tuli heti eteisessä että käsien pesulle kiitos. Eikä kukaan tullut vähääkään sairaana tai flunssaisena. Kuuluu mielestäni ihan perusjärkeen tämä.

Käytiin oman miehen kans sama keskustelu äsken D Ilmotin et jos minä en halua tänne ketään niin kukaan ei kans tulekaan.

 

meillä mies on ollut täysin kykenevä kahvin keittoon ja vieraat ymmärtäväisiä, jos on tarves pötkötellä itse soffalla. Vauvaa voi imettää samalla kun juttelee kylässäkävijöiden kanssa. Musta oli ihanaa kun suku ja kaverit kävi piipahtamassa vauvaa kattomassa. Ne kun ei olleet pitkiä visiittejä eikä ketään haitannut vastasynnyttäneen äidin erikoiset vaatevalinnat ja löhöily.

 

Ihana rikkaus on suku joka haluaa jakaa jotain tärkeää meidän perheen kanssa. Yhdessä me makoilimme sängyllä koko suku ja ihailimme uutta tulokasta. Papat, enot, mummot, siskot, serkut, isomummot ja -vaarit ym. kukin vuorollaan... Ja ennenkaikkea kaikki halusivat auttaa meitä, eivät tulleet passattaviksi...

 

Ihana rikkaus on suku joka haluaa jakaa jotain tärkeää meidän perheen kanssa. Yhdessä me makoilimme sängyllä koko suku ja ihailimme uutta tulokasta. Papat, enot, mummot, siskot, serkut, isomummot ja -vaarit ym. kukin vuorollaan... Ja ennenkaikkea kaikki halusivat auttaa meitä, eivät tulleet passattaviksi...

ihmisiä on erilaisia. Toiset haluaa ensin olla rauhassa ja vieraiden ramppaaminen häiritsee ja stressaa vaikkei niille tarvis kahveja keittääkään. Puoli sukua makoilemassa sängyllä mun ja vauvan kanssa... :X

 

Miten se nyt on taas niin vaikeaa ymmärtää kuin sitä omaa tapaansa ja mieltymystään tässäkin asiassa?

 

Tuota ap:n tilannetta on kovin vaikea arvioida. Omien lasteni isovanhemmat ovat varsin helppoja ja mukavia tapauksia, heidät päästin oikein mielelläni katsomaan vauvaa aikaisessa vaiheessa. Toisaalta oma isoäitini eli lasten isoisoäiti käydessään töksäytteli tyyliin " mites sulla on tuommoinen mahanröllykkä jäänyt" (=joo kaikki raskaus kilot eivät lähteneet kuukaudessa, puolessa vuodessa kylläkin). Ristiäisissä suureen ääneen eli kaikkien vieraiden kuullen toitotti antaessammme vauvalle pumpattua maitoa pullosta "eikö sulla ole rinnat sitä varten että voit imettää" jne. Eli ihmiset eivät välttämättä osaa kunniottaa vastasynnyttänyttä ja käyttäytyä asiallisesti. Ei tuollaisia ihmisiä kenenkään kannata kotiinsa päästää vastasyntynyttä katsomaan, vaikka olisikin kyse isovanhemmista.

Tämän sepustuksen pointtina siis se, että ihmisiä ja isovanhempia on moneen junaan. Ei ole olemassa mitään universaalia isovanhemman oiketta nähdä lapsenlapsi ensimäisten viikkojen aikana.

 

Mä tykkäsin, kun sairaalassa kävi vieraita. Se oli kuitenkin vain muutaman tunnin illassa. Sitten, kun esim. isovanhemmat olivat jo nähneet vauvan siellä, niillä ei ollut mikään kiire ängätä meille kotiin. Itse en haluaisi ketään pariksi päiväksi, mutta tunnin piipahtaminen on eri asia. Toisaalta, jos joku ei halua sitäkään, pitäisi muiden ihmisten sitten tätä päätöstä kunnioittaa.

 

[QUOTE="vieras";28549856]Mä tykkäsin, kun sairaalassa kävi vieraita. Se oli kuitenkin vain muutaman tunnin illassa. Sitten, kun esim. isovanhemmat olivat jo nähneet vauvan siellä, niillä ei ollut mikään kiire ängätä meille kotiin. Itse en haluaisi ketään pariksi päiväksi, mutta tunnin piipahtaminen on eri asia. Toisaalta, jos joku ei halua sitäkään, pitäisi muiden ihmisten sitten tätä päätöstä kunnioittaa.[/QUOTE]

täällä oli luojan kiitos sairaalassa sääntö että sinne sai tulla vain lapsen isä ja sisarukset. Esikoinen kun synty niin mulla oli huonekvari jolla ramppas vieraat aamusta iltaan. Työkavereista lähtien :kieh: