Vauva onkin tyttö, ja oon pettynyt.

Ole onnellinen pojasta! Itsellä tyttö ja poika, ja välillä toivon et toi tyttö ois poika.

 

No ehkä tuon ymmärtäs joltain viiden tytön äidiltä mut ni kyllä sä pian pääset yli. Vauva se varmaan tärkeintä oli.

 

[QUOTE="vieras";28539982]Eihän se pois olekaan, mutta tuntuu vain hölmöltä kuunnella noita yhyy väärä sukupuoli-kitinöitä, kun vois olla pahemminkin. Mutta joo, tietysti pettymys sukupuolesta on myös sallittu tunne, kunhan nyt vain työstät sitä ja pääset sen yli. Saat ihanan pikkutytön, onnea![/QUOTE]
Kiitos, onnitteluista! Mutta ei mua kyllä tällä hetkellä kiinnosta yhtään, miltä jostain mulle vieraasta lapsettomasta tuntuu, lukea mun vuodatusta. Mua vituttaa ja piste. Pääsen kyllä asian kanssa sinuiksi, kunhan muutaman päivän asiaa funtsin. Nyt päällimmäinen tunne on vitutus, ja sille en mitään mahda. Kiitos ja anteeksi.

 

Voi harmi. Toivottavasti elämä opettaa.

oikeesti täällä on kyllä välillä ihan hassua porukkaa. Jos joku toivoo toista ja saakin erilaista niin heti puukkoa selkään. Eihän tuohon voi äitinä vaikuttaa, se on pettymys mikä tulee ja menee. Onhan se pettymys saada sairas vauva tms. sairaus mihin ei voi itse vaikuttamaan. Silloin onkin eri ääni kellossa opettamassa elämään.

Voi voi, tämäkin aihe on selvästi tabu mikä saa vihaiset väkijoukut talikot kourassa hakee roviolle. harmi.

 

Eikö sitä sais vaihettua poikaan synnärillä myöhemmin? Kannattaa ainakin kysyä.

Saa tietysti. Vauvojen nimilaput vaihtuvat muutenkin usein.

 

Aina saa toivoa, mutta järkikin sanoo että se voi olla kumpi vaan. Onko ap muita lapsia?

 

[QUOTE="vieras";28540022]Aina saa toivoa, mutta järkikin sanoo että se voi olla kumpi vaan. Onko ap muita lapsia?[/QUOTE]

Ei oo muita ennestään.

 

Uskaltaako synnärillä nukkua hetkeäkään, kun joku hullu jo suunnittelee tekevänsä vaihdokit? Meille poika tulossa.

 

kuule sä sentään oot raskaana ja saat lapsia kun niin moni ei ole ja saa koskaan omaa lasta. ihme valittaja olet!

Minä en ymmärrä sitä, ettei saisi olla pettynyt lapsen sukupuoleen sen selvittyä. Lisäksi se, että ap pettyi tulevan vauvan sukupuoleen, ei ole pois lapsettomilta. Minua ainakin ärsyttää tässä ketjussakin jo useamman lapsettoman valitus ap:lle. Vaikea uskoa, etteivät lapsettomat valittaisi myös välillä jostain turhasta. Kyllä ihminen saa valittaa, vaikka jollakin olisi asiat vielä huonommin.

 

Uskaltaako synnärillä nukkua hetkeäkään, kun joku hullu jo suunnittelee tekevänsä vaihdokit? Meille poika tulossa.

Elä pelkää, sun geenejäs en tosiaankaan oo kärkkymäs.

 

Varmaankin pystyt aikaa myöten tämän hyväksymään ja lapsen synnyttyä, vauvais on oma yksilönsä, jota rakastatat hänenä, et tyttönä tai poikana.

Mutta älä kuitenkaan kerro tälle lapselle, että hänestä olisi toivottu poikaa. Itse olen tätä asiaa monet kerrat kuullut, miten isäni olisi halunnut pojan, mutta toinen tyttö sieltä tuli. Tätä väärää sukupuoltani olen sitten yrittänyt paikkailla pienen ikäni.

 

minä toivoin koko ajan tosi kovasti poikaa, ja niin mieskin. Synnytyksen jälkeen meinasin haluta lähteä kotiin ilman koko vauvaa! mies ehkä kesti paremmin ns pettymyksen ja hoiti vauvaa osastolla ja alkuun kotonakin mun kanssa, mun puolesta. Ja kun kaikki sen oikeesti tietää, vaikka mies mitä sanois, niin ainakin se yksi poika saatava.
Tyttö tuli hiljalleen rakkaaksi minullekin ja onneksi saimme sitten 2 poikaa.

 

Minä en ymmärrä sitä, ettei saisi olla pettynyt lapsen sukupuoleen sen selvittyä. Lisäksi se, että ap pettyi tulevan vauvan sukupuoleen, ei ole pois lapsettomilta. Minua ainakin ärsyttää tässä ketjussakin jo useamman lapsettoman valitus ap:lle. Vaikea uskoa, etteivät lapsettomat valittaisi myös välillä jostain turhasta. Kyllä ihminen saa valittaa, vaikka jollakin olisi asiat vielä huonommin.

Onko sulla akaatti lapsia?

 

minä toivoin koko ajan tosi kovasti poikaa, ja niin mieskin. Synnytyksen jälkeen meinasin haluta lähteä kotiin ilman koko vauvaa! mies ehkä kesti paremmin ns pettymyksen ja hoiti vauvaa osastolla ja alkuun kotonakin mun kanssa, mun puolesta. Ja kun kaikki sen oikeesti tietää, vaikka mies mitä sanois, niin ainakin se yksi poika saatava.
Tyttö tuli hiljalleen rakkaaksi minullekin ja onneksi saimme sitten 2 poikaa.

Entäs jos niitä poikia ei olisi tullut?

 

[QUOTE="Kirnauskis";28540060]Varmaankin pystyt aikaa myöten tämän hyväksymään ja lapsen synnyttyä, vauvais on oma yksilönsä, jota rakastatat hänenä, et tyttönä tai poikana.

Mutta älä kuitenkaan kerro tälle lapselle, että hänestä olisi toivottu poikaa. Itse olen tätä asiaa monet kerrat kuullut, miten isäni olisi halunnut pojan, mutta toinen tyttö sieltä tuli. Tätä väärää sukupuoltani olen sitten yrittänyt paikkailla pienen ikäni.[/QUOTE]

Vaikka oon TÄLLÄ HETKELLÄ pettyny, en mä hullu oo. Tulis mieleenkään, kertoa lapselle jotain tommoista!

 

[QUOTE="hmmh";28540066]Onko sulla akaatti lapsia?[/QUOTE]

Ei ole. Itse olen aina haaveillut poikalapsesta ja jos joskus lapsen saan, niin aion selvittää lapsen sukupuolen jo raskausaikana ja jos ei ole poika, niin se voi mahdollisesti olla silloin pettymys se lapsen sukupuoli ainakin hetken aikaa. Mielestäni on ihan normaalia jos hetkellisesti pettyy lapsen sukupuoleen.

 

Kyllä varmaan ap:kin pääsee asian ylitse, mutta mielestäni on ihan luonnollista jos tällä hetkellä ap:sta tuntuu pettyneeltä olo.

 

[QUOTE="Kirnauskis";28540060]Varmaankin pystyt aikaa myöten tämän hyväksymään ja lapsen synnyttyä, vauvais on oma yksilönsä, jota rakastatat hänenä, et tyttönä tai poikana.

Mutta älä kuitenkaan kerro tälle lapselle, että hänestä olisi toivottu poikaa. Itse olen tätä asiaa monet kerrat kuullut, miten isäni olisi halunnut pojan, mutta toinen tyttö sieltä tuli. Tätä väärää sukupuoltani olen sitten yrittänyt paikkailla pienen ikäni.[/QUOTE]

Munkin isä joskus mietti että jos olis tullu poika olis voinu olla enemmän apua talon töis. En ole yrittänyt "paikkailla" silti mitään, minulle on vaan itsestäänselvää että ihan samaan pystyy tyttö ja poika, ei ole eroa.

 

Mikä tytöstä tekee pettymyksen tai miksi olisit niin kovasti halunnut juuri pojan?

 

Voisin ottaa vauvas mutta mulla on jo lapsiluku täysi, enemmistö tyttöjä =)

 

Voi ei! Mitä, jos tyttö muistuttaa äitiään?...

 

Mikä tytöstä tekee pettymyksen tai miksi olisit niin kovasti halunnut juuri pojan?

Onko näihin asioihin nyt mitään järjellisiä "syitä"? Kunhan nyt olisin pojan halunnut, ei siihen sen kummempaa syytä ole.

 

tulossa kolmas poika, tyttöä toivoin. pari päivää pähkäillen eikö se ois vounu olla tyttö? ajatukseen sopeutuu kyllä.

 

No se nyt oli tiedossa, että sieltä voi kumpi vaan tulla, mutta halusin niin kovasti poikaa, ja olin "varma", että poika se on. Oon pettyny, kun ei ollukaan poika. Tänään sain tietää,

No, jos sulle ei kelpaa tyttövauva, niin mä voin kyllä ihan mielelläni adoptoida sen ihanan pienen tyttövauvan.

 

Joskus tällaisetkin tunteet kuuluvat siihen matkaan kohti äitiyttä. Aika tylyjä vastauksia olet saanut, vaikka ihan luonnollista tuollainen pettymyskin voi olla. Mutta kyllä siitä yli pääsee, ja joskus myöhemmin tämänhetkiset tunteet voivat tuntua tosi vierailta ja absurdeilta. On hienoa, että olet myöntänyt tunteet ja ajatukset itsellesi! Kielletyt tunteet voivat aiheuttaa ongelmia myöhemmin, mutta sellaiset, jotka on päästänyt ulos suustaan ja joita käsittelee mielessään, menevät kyllä tällaisessa tilanteessa ohi. Joko raskausaikana tai viimeistään vauvan synnyttyä. Jos kovasti vituttaa, niin neuvolapsykologilla tai luottoystävän kanssa voi purkaa asiaa.