kivittäkää vaan mutta...
Minulla on siis rakastaja, ollut jo lähes vuoden. Tähän päädyin, koska aviomieheni ei pystynyt seksiin (sairauden takia). En ollut saanut moneen vuoteen. Vaihtoehto oli joko tämä tai erota. Meillä on pari lasta, pidän miehestäni muuten. Olemme olleet yhdessä yli 15 vuotta.
Oikeasti rakastan häntä enkä haluaisi ketään muuta, mutta seksittömyys teki musta todella kiukkuisen ja ikävän ihmisen. Aiemmin meillä oli tosi hyvä seksielämä ja olin ihan tyytyväinen. Mies eri suostunut oikein keskustelemaan aiheesta tai perehtymään, miten ilman yhdyntääkin voisi olla kivaa. Lääkkeet eivät käy saman sairauden takia, mikä on vienyt erektion.
Rakastajani on vanha tuttuni, oikeastaa ystäväni. Olen tuntenut hänet aika kauan (13 v jos oikein muistan). Hän on aina ollut vähän ihastunut muhun, flirttalllut mun kanssani ja mäkin tykkään hänestä, mutta olen siis aina ollut varattu kun olemme tunteneet. Hän meni naimisiin noin 6-7 v sitten ja heilläkin on lapsi. Ajattelin siis että hän on turvallinen, koska tiedän ettei halua menettää perhettään.
Tilanne alkoi niin, että yhden viime alkusyksyisen illanvieton yhteydessä, jossa olimme kummatkin, päädyttiin samoille jatkoille ja lopun kaiken samaan hotellihuoneeseen ja varmaan arvaatte loput. Olemme tapailleet seksin merkeissä vähintään pari kertaa viikossa, milloin missäkin, kummankin kotonakin (etäpäivinä...), joskus yhden tämän miehen ystävän luona ja joskus hotellissa (harvemmin). Koska kyseessä on kumminkin ystäväni, jonka kanssa olen aiemminkin käynyt esim. leffassa tai teatterissa, niin tapaamme silloin tällöin myös näin. Sitten pimeässä voi olla suukottelua ym. kähmintää.
Seksi sujuu hyvin ja on kiihottavaa, se on aika rajuakin välillä ja kokeilevaa. Tämä mies on aika sm-henkinen ja olen tykännyt kyllä. Olen ollut kotona paljon kivempi vaimo ja äiti (lapsetkin ovat huomanneet).
Nyt viime aikoina tämä rakastaja on alkanut jättää jälkiään minuun, siis fyysisiä. Olen huomauttanut niistä, ettei se käy, ettei käry käy. Rakastaja sanoi eilen että mitä sitten, sittenhän kaikki olisi niin kuin hän haluaa. Kysyin mitä sitten haluaa. Kuulemma olla mun kanssa aina, avoimesti, asua mun kanssa jne. Ja sanoi että on aina ollut rakastunut muhun eikä tämä ole hänen taholtaan koskaan ollut mitään "pelkkää seksiä vanhojen ystävien kesken". Sanoin että rakastan miestäni ja en ole halukas eroamaan. Riitelimme eka kerran. Riita sovittiin kyllä (seksillä) mutta jäi mun päähän kaikumaan.
Nyt mietin, mitä tehdä. Ilmeisesti täytyy lopettaa tämä suhde. Ja pelätä jos kertoo miehelle. Vai kertoa itse??? Ja en ole halukas palaamaan siihen seksittömäänkään tilaan takaisin .
Oikeasti rakastan häntä enkä haluaisi ketään muuta, mutta seksittömyys teki musta todella kiukkuisen ja ikävän ihmisen. Aiemmin meillä oli tosi hyvä seksielämä ja olin ihan tyytyväinen. Mies eri suostunut oikein keskustelemaan aiheesta tai perehtymään, miten ilman yhdyntääkin voisi olla kivaa. Lääkkeet eivät käy saman sairauden takia, mikä on vienyt erektion.
Rakastajani on vanha tuttuni, oikeastaa ystäväni. Olen tuntenut hänet aika kauan (13 v jos oikein muistan). Hän on aina ollut vähän ihastunut muhun, flirttalllut mun kanssani ja mäkin tykkään hänestä, mutta olen siis aina ollut varattu kun olemme tunteneet. Hän meni naimisiin noin 6-7 v sitten ja heilläkin on lapsi. Ajattelin siis että hän on turvallinen, koska tiedän ettei halua menettää perhettään.
Tilanne alkoi niin, että yhden viime alkusyksyisen illanvieton yhteydessä, jossa olimme kummatkin, päädyttiin samoille jatkoille ja lopun kaiken samaan hotellihuoneeseen ja varmaan arvaatte loput. Olemme tapailleet seksin merkeissä vähintään pari kertaa viikossa, milloin missäkin, kummankin kotonakin (etäpäivinä...), joskus yhden tämän miehen ystävän luona ja joskus hotellissa (harvemmin). Koska kyseessä on kumminkin ystäväni, jonka kanssa olen aiemminkin käynyt esim. leffassa tai teatterissa, niin tapaamme silloin tällöin myös näin. Sitten pimeässä voi olla suukottelua ym. kähmintää.
Seksi sujuu hyvin ja on kiihottavaa, se on aika rajuakin välillä ja kokeilevaa. Tämä mies on aika sm-henkinen ja olen tykännyt kyllä. Olen ollut kotona paljon kivempi vaimo ja äiti (lapsetkin ovat huomanneet).
Nyt viime aikoina tämä rakastaja on alkanut jättää jälkiään minuun, siis fyysisiä. Olen huomauttanut niistä, ettei se käy, ettei käry käy. Rakastaja sanoi eilen että mitä sitten, sittenhän kaikki olisi niin kuin hän haluaa. Kysyin mitä sitten haluaa. Kuulemma olla mun kanssa aina, avoimesti, asua mun kanssa jne. Ja sanoi että on aina ollut rakastunut muhun eikä tämä ole hänen taholtaan koskaan ollut mitään "pelkkää seksiä vanhojen ystävien kesken". Sanoin että rakastan miestäni ja en ole halukas eroamaan. Riitelimme eka kerran. Riita sovittiin kyllä (seksillä) mutta jäi mun päähän kaikumaan.
Nyt mietin, mitä tehdä. Ilmeisesti täytyy lopettaa tämä suhde. Ja pelätä jos kertoo miehelle. Vai kertoa itse??? Ja en ole halukas palaamaan siihen seksittömäänkään tilaan takaisin .