En vastaa aina heti vauvan itkuun

  • Viestiketjun aloittaja väsyttää
  • Ensimmäinen viesti
väsyttää
se tarkoittaisi sitä, että en edes söisi. En voisi käydä vessassa enkä kykenisi pukemaan päälleni kun lähdetään ulos. (jossa vaunuissa hytkyessä pysyy hiljaisena luoja kiitos!)

Kolahti se ketju jossa niin ylpeänä ylistettiin, että meillä aina vastataan. Niin helppoa se on sanoa jos ollut perustyytyväinen vauva. Minäkin voin esikoisesta sanoa, että ei itkenyt pikkusena vauvana tuskin koskaan yli 5 sekuntia kun heti otin syliin ja vastasin vauvan hätään.

Mitä voin tehdä, vauva ei hetkeäkään pysy hiljaa itsekseen esim sitterissä, sängyssä tai missään muualla kuin sylissä, yleensä siinäkin pitää hytkyttää ja hytkyttää.
On ihme jos vauva tyytyväisenä nukkuu tunnin päivällä itsekseen ilman syliä!
 
"Muuan"
No, tuskin vauva tuon vertaisista särkyy =)

Mut yhdeksän lapsen kanssa on kyllä tullut syötyä vauva sylissä/tissillä eräskin ateria. Vessassakin olen käynyt vauva sylissä, housujen kanssa on vähän vaikeuksia, mutta kyllä se siitä. Pukiessakin voi lähes koko ajan hytkyttää vaunuja jalalla vaikka kynnyksen yli.

Mut kyl se siitä. Tulee päivä, että vauva ei huuda koko aikaa. Usko pois =)

Voisko joku muu viedä vauvan välillä sinne lenkille, että sinä voisit olla vaan? Pää kestää paremmin jos saa tauon välillä.

Voimia =)
 
"a.p"
[QUOTE="Muuan";28390423]No, tuskin vauva tuon vertaisista särkyy =)

Mut yhdeksän lapsen kanssa on kyllä tullut syötyä vauva sylissä/tissillä eräskin ateria. Vessassakin olen käynyt vauva sylissä, housujen kanssa on vähän vaikeuksia, mutta kyllä se siitä. Pukiessakin voi lähes koko ajan hytkyttää vaunuja jalalla vaikka kynnyksen yli.

Mut kyl se siitä. Tulee päivä, että vauva ei huuda koko aikaa. Usko pois =)

Voisko joku muu viedä vauvan välillä sinne lenkille, että sinä voisit olla vaan? Pää kestää paremmin jos saa tauon välillä.

Voimia =)[/QUOTE]

Joo vauva sylissä syön minäkin, kun en kestä sitä huutoa. Välillä on ruokia joihin tarvii kaksi kättä ja sitten pilkon nopeasti toisen karjuessa pää punaisena.
Vaatteet on puettava niin että vauva on sitterissä, usein jalalla hytkyttely samaan aikaan ei auta. Ruokaa kun valmistan, en voi kuitenkaan vauvaa pitää sylissä ja useinkaan se hytkytys ei tosiaan sitterissä auta, vain syli ja hytkytys hiljentää.
 
"Muuan"
[QUOTE="a.p";28390451]Joo vauva sylissä syön minäkin, kun en kestä sitä huutoa. Välillä on ruokia joihin tarvii kaksi kättä ja sitten pilkon nopeasti toisen karjuessa pää punaisena.
Vaatteet on puettava niin että vauva on sitterissä, usein jalalla hytkyttely samaan aikaan ei auta. Ruokaa kun valmistan, en voi kuitenkaan vauvaa pitää sylissä ja useinkaan se hytkytys ei tosiaan sitterissä auta, vain syli ja hytkytys hiljentää.[/QUOTE]

Joo, kuulostaa tutulta. Oma olo mulla ainakin koheni sillä hytkyttelyllä. Tunsi ainakin tekevänsä jotain.

Valmiit ruoat on käteviä, ei tartte kokkailla ja kuunnella itkua (ei se vauva siitä säry, mut oma pää särkyy)
Muutenkin, mee ihan kaikessa siitä missä aita on matalin. Sit on taas aikaa siivota ja kokata kun vauva kasvaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja väsyttää;28390367:
se tarkoittaisi sitä, että en edes söisi. En voisi käydä vessassa enkä kykenisi pukemaan päälleni kun lähdetään ulos. (jossa vaunuissa hytkyessä pysyy hiljaisena luoja kiitos!)

Kolahti se ketju jossa niin ylpeänä ylistettiin, että meillä aina vastataan. Niin helppoa se on sanoa jos ollut perustyytyväinen vauva. Minäkin voin esikoisesta sanoa, että ei itkenyt pikkusena vauvana tuskin koskaan yli 5 sekuntia kun heti otin syliin ja vastasin vauvan hätään.

Mitä voin tehdä, vauva ei hetkeäkään pysy hiljaa itsekseen esim sitterissä, sängyssä tai missään muualla kuin sylissä, yleensä siinäkin pitää hytkyttää ja hytkyttää.
On ihme jos vauva tyytyväisenä nukkuu tunnin päivällä itsekseen ilman syliä!
mulla on ollu tuollainen vauva. Kantoliinan avulla sain tehtyä oleelliset asiat.
 
rv36
Alkuperäinen kirjoittaja väsyttää;28390367:
se tarkoittaisi sitä, että en edes söisi. En voisi käydä vessassa enkä kykenisi pukemaan päälleni kun lähdetään ulos. (jossa vaunuissa hytkyessä pysyy hiljaisena luoja kiitos!)

Kolahti se ketju jossa niin ylpeänä ylistettiin, että meillä aina vastataan. Niin helppoa se on sanoa jos ollut perustyytyväinen vauva. Minäkin voin esikoisesta sanoa, että ei itkenyt pikkusena vauvana tuskin koskaan yli 5 sekuntia kun heti otin syliin ja vastasin vauvan hätään.

Mitä voin tehdä, vauva ei hetkeäkään pysy hiljaa itsekseen esim sitterissä, sängyssä tai missään muualla kuin sylissä, yleensä siinäkin pitää hytkyttää ja hytkyttää.
On ihme jos vauva tyytyväisenä nukkuu tunnin päivällä itsekseen ilman syliä!

Anteeksi tyhmyyteni, mutta neuvotaanko neuvolassa, että pitää olla kärppänä paikalla jos lapsi aloittaa itkun? Itsellä viel lapsi mahassa, joten nämä asiat vähän hakusessa ja edessä..
 
"a.p"
[QUOTE="Muuan";28390469]Joo, kuulostaa tutulta. Oma olo mulla ainakin koheni sillä hytkyttelyllä. Tunsi ainakin tekevänsä jotain.

Valmiit ruoat on käteviä, ei tartte kokkailla ja kuunnella itkua (ei se vauva siitä säry, mut oma pää särkyy)
Muutenkin, mee ihan kaikessa siitä missä aita on matalin. Sit on taas aikaa siivota ja kokata kun vauva kasvaa.[/QUOTE]

Joo juuri mietin, että voisi huomenna mennä ostamaan kaupasta kasan jotain valmisruokia ja tehdä esikoiselle vaikka pakkaseen jotain terveellisempiä ruoka-annoksia kun mieskin auttamassa. Ei tarvitsisi ku lämmittää ruoka vauva kädessä.
Sydän ei kestä sitä itkua. Tulee ihan kamala syyllisyys jos vauva itkee minuutinkin yksin, mutta joskus on pakko esim pukea. :(
 
Anteeksi tyhmyyteni, mutta neuvotaanko neuvolassa, että pitää olla kärppänä paikalla jos lapsi aloittaa itkun? Itsellä viel lapsi mahassa, joten nämä asiat vähän hakusessa ja edessä..
psykologisesta näkökulmasta katsottuna vauvan ei saisi antaa itkeä muutamaa sekuntia kauempaa. Ensikuukausina on tärkeää että vauvan itkuun vastataan pääosin ripeästi.
 
"Muuan"
Anteeksi tyhmyyteni, mutta neuvotaanko neuvolassa, että pitää olla kärppänä paikalla jos lapsi aloittaa itkun? Itsellä viel lapsi mahassa, joten nämä asiat vähän hakusessa ja edessä..

En tiedä neuvotaanko sitä neuvolassa, mutta johan sen järkikin sanoo että pientä vauvaa ei itketetä turhaa.
Vauva ei koskaan kiukuttele, tai itke vanhemman kiusaksi. Vauva ilmaisee itkullaan jotain tarvetta, nälkää, kuivaa vaippaa, läheisyyttä yms yms. Tai kipua.
Kaikki nämä tarpeet tulee hoitaa mahdollisimman pian.

Jos vauvan annetaan itkeä itsekseen, itkuisuus ensin lisääntyy. Vauva varmistelee, että hoitoa on kuitenkin lopulta saatavilla ja sillä on turvaton olo. Jos vauvan tarpeisiin vastataan huonosti aina vaan, itku vähenee taas. Vauva muuttuu apaattiseksi ja hän saa pysyviä vaurioita.

Vauvan itkuun on siis hyvä vastata aina mahdollisimman pian.
Aloittajan tilanne on tietenkin mahdoton. Noin paljon itkevää vauvaa ei vain voi hoitaa niin ettei hän itkisi jonkin verran.

Toinen asia on sitten se, että paljon itkevän vauvan itkuun on olemassa jokin syy. Jos syy löytyy (allergia, refluksi, lihasten kireys esim.) sitä voidaan mahdollisesti hoitaa ja vauvan olo helpottuu.
 
[QUOTE="a.p";28390505]Noniin, eli vauva vaurioituu jokatapauksessa... syyllisyys senkus kasvaa.[/QUOTE]

on eri asia itkeekö vauva yksin vaunuissa tai sitterissä kuin se että hän itkee sylissäsi. Jotkyt vauvat itkee eikä sille voi mitään mutta itkeminen sylissä on vauvan näkökulmasta eri asia kuin itkeminen yksin. Itku itsessään ei vaurioita lasta vaan se saako hän siihen aikuiselta lohtua vai joutuuko kihtaamaan sen yksin. Siksi neuvoisin välttämään mahd paljon tilanteita joissa joutuu jättää vauvan yksin itkemään. Toki niitä joskys tulee kaikille mutta että niitä ois majd harvoin ja mahd lyhyen aikaa kerralla.
 
"a.p"
on eri asia itkeekö vauva yksin vaunuissa tai sitterissä kuin se että hän itkee sylissäsi. Jotkyt vauvat itkee eikä sille voi mitään mutta itkeminen sylissä on vauvan näkökulmasta eri asia kuin itkeminen yksin. Itku itsessään ei vaurioita lasta vaan se saako hän siihen aikuiselta lohtua vai joutuuko kihtaamaan sen yksin. Siksi neuvoisin välttämään mahd paljon tilanteita joissa joutuu jättää vauvan yksin itkemään. Toki niitä joskys tulee kaikille mutta että niitä ois majd harvoin ja mahd lyhyen aikaa kerralla.
Siis saan kyllä vauvan hiljaiseksi kun otan syliin ja viimeistään jos hytkytän. Mitenköhän muuten on tuon yksin itkemisen laita, kun puhelen "ei ole kulta hätää äiti tulee" ja vastaavaa jos en heti pysty syliin nostamaan. Tunteeko vauva silti olevansa ihan yksin? :(
 
rv36
psykologisesta näkökulmasta katsottuna vauvan ei saisi antaa itkeä muutamaa sekuntia kauempaa. Ensikuukausina on tärkeää että vauvan itkuun vastataan pääosin ripeästi.
Ok, kiitos! En tosiaan juuri tiedä vauvoista, mutta toivottavasti matka (ja neuvola) opettaa. Muistelen kuulleeni joiltain "vanhankansan" äideiltä ihan päinvastaista, mutta näinhn se n ett tiede opettaa aina uutta ja vanhat uskomukset saa jäädä.
 
Ja jos vauva on hytkytettävää mallia niin suosittelen satsaamaan koliikkikeinuun. Se on sitteri joka toimii parisroilla ja sen saa keinumaan. Itselläni kuopus oli vaikea tapaus,ei viihtynyt sekuntiakaan vaunuissa tai sängyssä ja huusi heti kuin palosireeni, häntä kannoin ekat kuukaudet kantoliinassa ja sillon kun piti tehdä jitain missä kantoliinaa ei voinut käyttää ja jos mies oli töissä tms niin laitoin vauvan koliikkikeinuun ja sen päälle. Se keinutteli vauvaa sen aikaa kun kävin esim suihkussa. Ja valmusruokaa kannattaa hyödyntää. Pikkuvauva-aika on kuitenkin pian ohi ja elämä tasaantuu.
 
"a.p"
Niin nää "vanhankansan äidit" luulee, että vauvan voi kouluttaa olemaan hiljaa niin ettei vastaa vauvan itkuun. Kuulostaa ihan kauheelta ja ihan järjelläkin ajateltuna sairasta tuollainen. Vauvan itkuun ei voi liikaa vastata se on kyllä totta. Joskus on vain tilanne aika mahdoton.
Onneksi kuitenkin suurimman osan ajasta voin kulkea vauva sylissä, vaikka onkin kaikki paikat jo ihan jumissa jatkuvasta hytkytyksestä ja heijaamisesta. :D Se on silti kivempaa kuin vauvalle traumoja ja kuunnella raukan itkua koko päivä.
 
"vieras"
Minkäikäinen? Huutaa siis pää punaisena kaikki päivät? Imetätkö vai saako vastiketta?

Onko iho-oireita, punoitusta iholla ns. "lehahteluja", mitkä voivat näyttää siltä kuin olisi poltettu silitysraudalla lapsen poskia? Tai ummetusta tai ripulia, vihertävää pahanhajuista kakkaa?

Jos näitä ilmenee, voi olla kyse maitoallergiasta.
 
[QUOTE="a.p";28390571]Siis saan kyllä vauvan hiljaiseksi kun otan syliin ja viimeistään jos hytkytän. Mitenköhän muuten on tuon yksin itkemisen laita, kun puhelen "ei ole kulta hätää äiti tulee" ja vastaavaa jos en heti pysty syliin nostamaan. Tunteeko vauva silti olevansa ihan yksin? :([/QUOTE]

ei pieni vauva ymmärrä käsitettä "äiti kohta tulee". Vauva elää koko ajan tätä hetkeä.
 
"a.p"
Ja jos vauva on hytkytettävää mallia niin suosittelen satsaamaan koliikkikeinuun. Se on sitteri joka toimii parisroilla ja sen saa keinumaan. Itselläni kuopus oli vaikea tapaus,ei viihtynyt sekuntiakaan vaunuissa tai sängyssä ja huusi heti kuin palosireeni, häntä kannoin ekat kuukaudet kantoliinassa ja sillon kun piti tehdä jitain missä kantoliinaa ei voinut käyttää ja jos mies oli töissä tms niin laitoin vauvan koliikkikeinuun ja sen päälle. Se keinutteli vauvaa sen aikaa kun kävin esim suihkussa. Ja valmusruokaa kannattaa hyödyntää. Pikkuvauva-aika on kuitenkin pian ohi ja elämä tasaantuu.
Helvetti miksi mä en ostanut sitä keinua kun vielä pohdin synnärillä. Sitten menin sen normisitterin... nyt kyllä ostan sen keinun!
 
"vieras"
Kuulostaapa tutulta. Ensimmäiset puoli vuotta söin ainakin miehen työpäivien aikana lähinnä sormin syötävää ruokaa tai en ainakaan keittoja, koska niitä ei voinut syödä sylissä olevan vauvan yli. Pissillä kävin niin monta kertaa lapsi sylissä että oksat pois. Mun "ruoanlaitto" tarkoitti valmiiksi lautaselle laitetun annoksen mikrottamista tai pakastepizzan paistamista, vaikka sen pakastepizzan paketista saaminenkin olikin vauva sylissä melko haastavaa. Kantoliina oli todella, todella paljon käytössä (mutta juu en virittänyt sitä siksi hetkeksi että otin pizzan paketista).

Muistan, kun ristiäisiä edeltävänä iltana suihkussa ajattelin, että minähän ***kele käytän shampoota JA hoitoainetta enkä 2in1 tuotetta, vaikka siihen meneekin noin kaksi minuuttia pidempään ja vauva karjui selkä kaarella isänsä sylissä. Tokihan hän oli isänsä sylissä ja turvassa, ja isäkin hoiti vauvaa minkä voi, mutta jos mukula rauhoittuu vain tissi suussa niin isin konstit on rajalliset ja kun minulla kerran on keino rauhoittaa, niin tulihan sitä käytettyä. Ristiäisten jälkeen palasin 2in1-tuotteeseeni vielä muutamaksi kuukaudeksi :D
 
[QUOTE="a.p";28390621]Helvetti miksi mä en ostanut sitä keinua kun vielä pohdin synnärillä. Sitten menin sen normisitterin... nyt kyllä ostan sen keinun![/QUOTE]

munkin kuopuksella oli ensin normi sitteri mutta asioiden tekeminen hytkyttäen koko ajan sitteriä oli äärettömän vaikeaa ja ostin sen koliikkikeinun. Mulla oli kuopuksen syntyessä 3v ja 6v lapset ja joskys oli niillekin pakko antaa syliä ja aikaa ja koliikkikeinu käytännös pelasti meidän perheen arjen. Meillä vaativainen kuopus viihtyi siinä kun se koko ajan keinutti häntä. Koliikkikeinu ja syli olivatkin ainoat missä viihtyi. Vaunut ostin turhaan, kuopus suostui olemaan niissä vasta kun oppi istumaan.
 
"Muuan"
[QUOTE="a.p";28390633]Siis ei tietenkään, ajoin enemmän takaa sitä kun vauva tunnistaa äidin äänen ja ymmärtää siten, että äiti on lähellä. Ettei tunne olevansa niin ksin kuin olisi hiljaisuudessa.[/QUOTE]

Ihan taatusti on vauvalle parempi jos äiti juttelee sen hetken kun vauva on 'yksin' sitterissä. Hän tuntee turvaa äidin äänestä ja lempeästä sävystä.

Tämän ketjun perusteella sanoisi, että sä poet ap turhaa syyllisyyttä. Hoidat vauvasi varmasti juuri niin hyvin kuin ikinä on mahdollista.

Lääkärireissua suosittelisin kuitenkin, jos ette ole jo käynyt. Jollekin allergioihin erikoistuneelle ensiksi ja sitten osteopaatille jos ei ekasta ole apua.

Pidät varmaan jo 'pierudieettiä' eli pavut, herneet, kaalit, hapanleipä ysm pois sun ruokavaliosta?
 
  • Tykkää
Reactions: säpäle
"a.p"
[QUOTE="Muuan";28390664]Ihan taatusti on vauvalle parempi jos äiti juttelee sen hetken kun vauva on 'yksin' sitterissä. Hän tuntee turvaa äidin äänestä ja lempeästä sävystä.

Tämän ketjun perusteella sanoisi, että sä poet ap turhaa syyllisyyttä. Hoidat vauvasi varmasti juuri niin hyvin kuin ikinä on mahdollista.

Lääkärireissua suosittelisin kuitenkin, jos ette ole jo käynyt. Jollekin allergioihin erikoistuneelle ensiksi ja sitten osteopaatille jos ei ekasta ole apua.

Pidät varmaan jo 'pierudieettiä' eli pavut, herneet, kaalit, hapanleipä ysm pois sun ruokavaliosta?[/QUOTE]

Juu olen kokeillut erilaisia ruokia jättää pois, kuten sipuli, kahvi, mansikat, kaalit, ruisleipä, pavut ja vaikka mitä eikä muutoksia.
 

Yhteistyössä