Siis tää lapsentahtisuus ja vauvan itku... rehellisesti, miten te muka ehditte aina vastaamaan heti vauvan itkuun?

[tiiviliini]

Mulla on kolmen viikon ikäinen vauva ja vaikka on esikoinen eli itellä on vaan omat ruuat ja vessakäynnit ja suihkut ja pyykit ja siivous vauvan lisäksi hoidettavana, niin eihän tuo mitenkään onnistu että joka itkuun kykenee välittömästi vastaamaan!

Ok, kyllä mä erityisesti kunnon paniikki-itkuun vastaan niin nopsaan kuin vain mahdollista (eli en jää ripustamaan pyykkejä ensin mutta jos olen vessassa niin pyllyni pyyhin kyllä) mutta enhän mä millään aina heti ehdi - kyllä se joskus muutaman minuutin saa huudella. Tai suihkussa nyt en aina edes kuule sitä itkua heti.

Juttelin äitini kanssa (viisi lasta kahdeksassa vuodessa) ja hän sanoi että ei sitä vauvan pillin mukaan tanssittu enää kahden ensimmäisen lapsen jälkeen. Ja silti perheeni nuorimmat ovat kaikkein tasapainoisimpia ja rauhallisimpia ja sympaattisimpia sisaruksistani.

Minusta on julmaa "antaa lapsen itkeä itkunsa", mutta toisaalta ei ole ihme että äidit väsyvät jos ikinä ei ehdi itse syödä tai peseytyä ja joka homma jää kesken kun vauva määrää koko elämän tahdin.

 

[vieras]

No ei kai se lapsen tahtisuus tarkoita sitä, että ihan joka ainoasta narahduksesta juostaan vauvan luo?

 

[niinpä]

Ekan kanssa sitä yritti aina olla heti vastaamassa itkuun, mutta toisen kanssa huomasi, ettei se vaan ole mahdollista. Itse olen rauhoittanut mieltäni sillä totuudella, että niin kauan kuin lapsi itkee, hän ainakin on elossa.

 

[Hisu]

Eihän sitä millään ehdikään... täytyy vaan priorisoida tilanteen mukaan. Jompikumpi odottaa, joko isompi lapsi pytyllä tai vauva sitterissään. Kumpikaan ei siitä traumoja saa jos nyt ei kovin pitkään joudu huutelemaan.

 

[vieras]

Mulla vauva kyllä on aika pitkälle määrännyt koko elämän tahdin. Vessassa käydessä vauva on ollut mukana (tai nyt kun vauva on isompi niin ovi on auki, että voin seurata mitä se tekee). Suihkussa oon käynyt vain, kun mies on ollut kotona. Jne.

Esikoisen kanssa vielä pystyy, tuskin enää edes toisen kanssa. Tämä nyt vaan on ollut mun valinta.

 

[mamma]

Parhaani olen yrittänyt. Kannattaa käydä suihkussa silloin kun mies on kotona, by the way...

 

[Tasku Venus]

No ei kai se lapsen tahtisuus tarkoita sitä, että ihan joka ainoasta narahduksesta juostaan vauvan luo?

Eikö? Kyllä sitä heti täällä väitetään huonoksi äidiksi jos et salamana ole vauvan luona kun vähänkin parahtaa.

Mä olen sitten huono äiti ja hyvällä omalla tunnolla. Oikeesti, ei se vauva kärsi vaikka vähän kitiseekin jos olet vaikka ruokaa laittamassa just.

 

[Pessi]

Parhaani olen yrittänyt. Kannattaa käydä suihkussa silloin kun mies on kotona, by the way...

Tai ottaa vauva suihkun lähettyville sitterissään/syöttötuolissa.
Kyllä mä sanoisin että olen vastannut jokaiseen pikku itkuunkin niin nopsaan kuin olen pystynyt. Seuraavan lapsen kanssa se ei tietysti enää niin onnistu.

 

[Kirsikka]

Ajoitus on kova sana tässäkin hommassa. Esim suihkuun ei rynnätä silloin kun tietää et vauva varmimmin haluaa tissiä/pulloa tai kitisee, eikä se vauvakaa ihan ekaan kitinään kyllä kuole.

 

[ap]

No ei kai se lapsen tahtisuus tarkoita sitä, että ihan joka ainoasta narahduksesta juostaan vauvan luo?

Eikö? Kyllä sitä heti täällä väitetään huonoksi äidiksi jos et salamana ole vauvan luona kun vähänkin parahtaa.

Juu, tältä mustakin tuntuu. Vaikka epäilen että niillä jotka ovat tässä kysymyksessä ehdottomimpia ei ole omia lapsia

Ovathan nuo 60-70-luvun lapsetkin ("neljän tunnin välein ruokailu, itkevää lasta ei saa ottaa syliin") ihan ihmisiksi kasvaneet...

 

[kata]

Eilen tuli todistetuksi miehen unenlahjat :/ Lähin kauppaan, isä ja tyttö jäi nukkumaan. Takasin tullessa kuulin jo hissistä poistuessa, tyttö itkee täysillä. kun menin sisälle isä kuorsaa ja tyttö itkee pää punasena vieressä... Huoh, eli iskä ei sit ainakaa vastaa lapsen itkuun :/

 

[xxx]

Kolmas lapsi ja itkuun vastataan edelleen heti, mielellään jo ennenkuin itku tulee.

ja hyvin onnistuu. Kotityöt tulee silti tehtyä ( ja vaikkei aina kerkeekkään niin ne kyllä odottaa ) ja isommat lapset hoidettua ja huomioitua....


Järjestelykysymys nääs... minä en vauvaa huudata kuin auton turvaistuimessa ja sielläkin mahdollisimman vähän.

 

[Jellonainen]

Kantoliina on oiva ratkaisu jos vauva ei yhtään viihdy yksin kun tekee vaikka kotitöitä. Ja suihkuun kun mies on kotona tai vauva päiväunilla, tai vauva mukaan kylppäriin sitterissä.

 

[vieras]

Minä kyllä pyrin vauvan itkuu vastaamaan heti/nopeasti. Monesti ruoka jähtyy ja tukkakin on likainen. Vauva sylissä/repussa/liinassa pystyy kotityöt hoidella. Kun vauvan viesteihin reagoi nopeasti niin vauva harvoin edes kerkeää itseä ja silloin tyynnyttely on paljon nopeampaa. Kyllähän se vauvakin jossain vaiheessa itkun lopettaa, jos kukaan ei reagoi, mutta tuntee olonsa varmasti hyljätyksi. t: kahden äiti

 

[tuore mamma]

Ei mulla ainakaan tämän esikoisen kohdalla ole ollut sydäntä antaa toisen itkeä. Mitään sellaista hommaa en aloita, jota en pysty jättämään kesken, jos olen kaksin vauvan kanssa. Ei mulle ole sydäntä liioin lähteä itse toiseen huoneeseen ja jättää vauvaa yksin silloin kun vauva on hereillä.

 

[esikoisen äiti]

Ei mulla ollut hirveitä vaikeuksia pystyä tuohon. Ekat muutaman kuukautta meidän vauvalla ei ollut muita itkuja olemassakaan kuin hysteerinen paniikki-itku. Sen saavuttamiseen meni ekasta inahduksesta max. 10 sekuntia. Suihkussa kävin, kun mies oli kotona tai vauva oli sitterissä mukana kylppärissä. Ruokaa laitoin aluksi lähinnä sellaista, jonka tekemisen saattoi keskeyttää helposti tai lämmitin miehen tekemiä ruokia. Minulle tämä sopi parhaiten, vauvan itku oli niin ahdistavan kuuloista, että mieluummin singahdin heti luokse, kuin olisin kuunnellut.

Useamman lapsen kanssa olisi sitten varmaan jo pakko toimia toisin.

 

[Katie]

Kantoliina on oiva ratkaisu jos vauva ei yhtään viihdy yksin kun tekee vaikka kotitöitä. Ja suihkuun kun mies on kotona tai vauva päiväunilla, tai vauva mukaan kylppäriin sitterissä.

Peesi tälle,kannattaa kokeilla.Tiskit/pyykit, jopa imurointi onnistui kun vauva oli liinassa.

 

[vieras]

Ei mulla ollut hirveitä vaikeuksia pystyä tuohon. Ekat muutaman kuukautta meidän vauvalla ei ollut muita itkuja olemassakaan kuin hysteerinen paniikki-itku. Sen saavuttamiseen meni ekasta inahduksesta max. 10 sekuntia. Suihkussa kävin, kun mies oli kotona tai vauva oli sitterissä mukana kylppärissä. Ruokaa laitoin aluksi lähinnä sellaista, jonka tekemisen saattoi keskeyttää helposti tai lämmitin miehen tekemiä ruokia. Minulle tämä sopi parhaiten, vauvan itku oli niin ahdistavan kuuloista, että mieluummin singahdin heti luokse, kuin olisin kuunnellut.

Useamman lapsen kanssa olisi sitten varmaan jo pakko toimia toisin.

Eikös ap juuri kysynyt, että kuinka kahden lapsen kanssa voi toimia täysin lapsentahtisesti?? Ei hänelläkään yhden lapsen kanssa ole ollut ongelmia.

 

[tätinen]

Kolmas lapsi ja itkuun vastataan edelleen heti, mielellään jo ennenkuin itku tulee.

ja hyvin onnistuu. Kotityöt tulee silti tehtyä ( ja vaikkei aina kerkeekkään niin ne kyllä odottaa ) ja isommat lapset hoidettua ja huomioitua....


Järjestelykysymys nääs... minä en vauvaa huudata kuin auton turvaistuimessa ja sielläkin mahdollisimman vähän.

Samat sanat.

 

[piina]

Ei ole yhtä oikeaavastausta, koska lapset ovat niin erilaisia. Meillä on pojat olleet helppoja on helppo ollut vastata heidän kitinään, koska niin harvoin kitisivät ja huusivat vielä harvemmin. Tytöt on olleet kovempia huutamaan. Kuopus oli josyntyessään "hetimullekaikkitänne" heti synnyttyään kiljui tissille ja sama peli jatkuisynnärillä. Kuitenkin kun heti aina annoin tissin, kun toinen rääkyi, niin pikkuhiljaa oppi pyytämään, eikä enään tarvinnut heti rääkyä. Ennakointi on kuitenkin kaiken a ja o. Aina en pysty helposti syöttämään kun pyytää ja välillä menee meilläkin rääkymisen puolelle. Onneksi kuitenkin tällöin voin ruokkia neidin vaikka syödessäni tai vaikka kesken kauppareissun. Väsymys onkin sitten toinen, kun kuitenkin pitää elää 4 muun lapsen rytmeihin soveltaen, ei pinelle ole aina sitä säännöllistä unirauhaa ja yliväsyneenä ei uni tule ja sitten taas huudetaan

 

[ellu]

Ei mulla ollut hirveitä vaikeuksia pystyä tuohon. Ekat muutaman kuukautta meidän vauvalla ei ollut muita itkuja olemassakaan kuin hysteerinen paniikki-itku. Sen saavuttamiseen meni ekasta inahduksesta max. 10 sekuntia. Suihkussa kävin, kun mies oli kotona tai vauva oli sitterissä mukana kylppärissä. Ruokaa laitoin aluksi lähinnä sellaista, jonka tekemisen saattoi keskeyttää helposti tai lämmitin miehen tekemiä ruokia. Minulle tämä sopi parhaiten, vauvan itku oli niin ahdistavan kuuloista, että mieluummin singahdin heti luokse, kuin olisin kuunnellut.

Useamman lapsen kanssa olisi sitten varmaan jo pakko toimia toisin.

Eikös ap juuri kysynyt, että kuinka kahden lapsen kanssa voi toimia täysin lapsentahtisesti?? Ei hänelläkään yhden lapsen kanssa ole ollut ongelmia.

Osaatteko lukea. Kyllä hän puhui esikoisesta. Ja sen vuoksi ihmettelen kovasti, miksi muka ei ehdi. Että vauva joutuu itkemöään minuutteja. Kyllä joskus voi kitistä, mutta ei minuuttitolkulla saa itkettää.

 

[esikoisen äiti]

Eikös ap juuri kysynyt, että kuinka kahden lapsen kanssa voi toimia täysin lapsentahtisesti?? Ei hänelläkään yhden lapsen kanssa ole ollut ongelmia.

Ehkä mulla on joku ymmärrysongelma, mutta mielestäni ap juuri sanoo, että hänellä on esikoinen ja ihmettelee miten ehtisi vastata lapsen itkuun heti. En minä näe tekstissä kysymystä kahdesta lapsesta.

 

[:D]

Ei mulla ainakaan tämän esikoisen kohdalla ole ollut sydäntä antaa toisen itkeä. Mitään sellaista hommaa en aloita, jota en pysty jättämään kesken, jos olen kaksin vauvan kanssa. Ei mulle ole sydäntä liioin lähteä itse toiseen huoneeseen ja jättää vauvaa yksin silloin kun vauva on hereillä.

Ja kyllä huomaa että esikoisen äiti
Ei ole sydäntä jättää toiseen huoneeseen?? Okkeeiii, sä siis kärräät vauvan aina mukanasi kun käyt jossain toisessa huoneessa tekemässä jotain

 

[minä]

Ei mulla ainakaan tämän esikoisen kohdalla ole ollut sydäntä antaa toisen itkeä. Mitään sellaista hommaa en aloita, jota en pysty jättämään kesken, jos olen kaksin vauvan kanssa. Ei mulle ole sydäntä liioin lähteä itse toiseen huoneeseen ja jättää vauvaa yksin silloin kun vauva on hereillä.

Ja kyllä huomaa että esikoisen äiti
Ei ole sydäntä jättää toiseen huoneeseen?? Okkeeiii, sä siis kärräät vauvan aina mukanasi kun käyt jossain toisessa huoneessa tekemässä jotain

No toimin kyllä periaatteesa samoin ja mulla on viides. että hah itselles!!!!

 

[ap]

Mä kyllä lähden jopa pihalle viemään roskia, hakemaan postia ja vaihtamaan muutaman sanan naapurin kanssa kun vauva nukkuu... ja yleensä vauva nukkuu yläkerrassa tai ulkona kun ite vietän aikaa alakerrassa.