Mitä mun pitäis tästä ajatella - mies ja isyysvapaa...

Mummolaan ei saa lasta illaksi kun ovat siihen aikaan lypsyllä. Ja autolla ajamisesta - ainakin esikoisen kanssa ajaminen onnistui ainoastaan yötä vasten kun ei viihdy autossa kuutta tuntia muuten. Sitten jos siinä yksin ajaessa tulee vaikka vessahätä niin eihän lapsia voi yksin autoon jättää vessassa käymisen ajaksi - ei nukkumaan eikä kyllä hereillekään kun esikoinen herää aina kun auto pysähtyy. Ja ottaa kaksi lasta mukaan huoltoasemalle vessareissun ajaksi puolenyön aikaan? Enpä tiedä. Jos on hyviä neuvoja kuinka taittaa tuo 500km niin otetaan ilolla vastaan! Juna ei ole myöskään vaihtoehto, kun kolme junanvaihtoa ja mukana olis kaksi lasta ja rattaat ja tavarat viikoksi...

 

No, jo saa ihminen tekemällä tehtyä elämästään vaikean. rentoudu hyvä ihminen! kuolet kohta sydäriin.

 

Kuka sanoi, että mies ryyppää? Siitä sulka hattuun, että on saleilussaan sen verran tosissaan mukana, ettei juo edes saunakaljaa kuin ehkä kerran kahdessa kuussa

 

No, jo saa ihminen tekemällä tehtyä elämästään vaikean. rentoudu hyvä ihminen! kuolet kohta sydäriin.

voisitko selittää vähän tarkemmin?

 

voisitko selittää vähän tarkemmin?

lueppa kuule kaikki kirjoituksesi tässä ketjussa ihan rauhassa ajatuksella. Ei elämä oo niin vakavaa ja hermostuttavaa mitä kuvittelet.

 

Kuka sanoi, että mies ryyppää? Siitä sulka hattuun, että on saleilussaan sen verran tosissaan mukana, ettei juo edes saunakaljaa kuin ehkä kerran kahdessa kuussa

Viittasin metsästysreissuihin monesti liittyvää ryypiskelyä.

 

lueppa kuule kaikki kirjoituksesi tässä ketjussa ihan rauhassa ajatuksella. Ei elämä oo niin vakavaa ja hermostuttavaa mitä kuvittelet.

Sun mielestä tää meidän tilanne on kaikin puolin ihan ok? Sun mielestä ois ihan ok, jos sulla olis sama tilanne? No, kukin tyylillään sitten vaan. Kai mäkin tässä sitten alan hoitaa töitä, joita mies vaan lupaa ja lupaa ja sanon synnyttämäänkin lähtiessä, että kyl mä voin ajaa niin nuku sävaan takapenkillä.

 

Aja yöllä. Jos vessattaa niin auto parkkiin jonnekin puskaan ja käyt siellä. Vesipullo ja käsidesiä mukaan niin saat kädetki pestyä. Jos lapsi tai lapset herää niin sitten edetään tilanteen ehdoilla, vaikka huoltsikalle syömään ja matka jatkuu, useimmiten kyllä nukahtavat uudelleen kun on hyvä olla.

 

[QUOTE="vieras";28384456]Viittasin metsästysreissuihin monesti liittyvää ryypiskelyä. [/QUOTE]
Tiedän, mutta ei tuo noillakaan reissuilla juo

 

Sun mielestä tää meidän tilanne on kaikin puolin ihan ok? Sun mielestä ois ihan ok, jos sulla olis sama tilanne? No, kukin tyylillään sitten vaan. Kai mäkin tässä sitten alan hoitaa töitä, joita mies vaan lupaa ja lupaa ja sanon synnyttämäänkin lähtiessä, että kyl mä voin ajaa niin nuku sävaan takapenkillä.

Et kommentoinut minulle, mutta kyllä olen samaa mieltä tuon kanssa kenelle vastasit. Teet asiat vaikeaksi ihan tekemällä.

 

Aja yöllä. Jos vessattaa niin auto parkkiin jonnekin puskaan ja käyt siellä. Vesipullo ja käsidesiä mukaan niin saat kädetki pestyä. Jos lapsi tai lapset herää niin sitten edetään tilanteen ehdoilla, vaikka huoltsikalle syömään ja matka jatkuu, useimmiten kyllä nukahtavat uudelleen kun on hyvä olla.

Kesällä olenkin toteuttanut, kun ei ole kylmää ja pimeää Ei ala itseäkään väsyttämään niin helpolla.

 

sanon synnyttämäänkin lähtiessä, että kyl mä voin ajaa niin nuku sävaan takapenkillä.

sua tuskin huvittaa tää tieto, mutta omassa synnytyksessä passitin miehen nukkuu salin sängylle ku ote puhisin keinutuolissa

Mutta teidän tilanne ei oo ok. Sun miehen pitäis olla aikuinen ja tajuta antaa apuaan ja pitää lupauksensa. sun pitäis saada vähän puhtia, taidat nähdä tän maailman kovin mahdottomana ja vaikeana just nyt :hug:

 

[QUOTE="vieras";28384483]Et kommentoinut minulle, mutta kyllä olen samaa mieltä tuon kanssa kenelle vastasit. Teet asiat vaikeaksi ihan tekemällä.[/QUOTE]

miten te hoitaisitte tämän asian sitten tekemättä siitä vaikeaa?

 

Soitas nyt niille miehen vanhemmille ja sano, että jos he eivät ota koiraa sinne muutamaksi kuukaudeksi niin tilaat koiralle ajan piikille. Mies ei saa edes tuon vertaa omaa lemmikkiään hoidetuksi, joten sinun se pitää tehdä. Sen lisäksi tilaa siivooja muutamaksi tunniksi, samoin voisit kysyä, mistä saisit remontti-reiskan kokoamaan huonekaluja. Miehesi varmasti mielellään maksaa ne laskut.

Ihan oikeassti, sinä näännytät itsesi tuolla menolla. Nyt olet miehellesi äiti eikä hän kohtele sinua kuten puolisoa vaan kuten äitiä kohdellaan.

 

sua tuskin huvittaa tää tieto, mutta omassa synnytyksessä passitin miehen nukkuu salin sängylle ku ote puhisin keinutuolissa

Mutta teidän tilanne ei oo ok. Sun miehen pitäis olla aikuinen ja tajuta antaa apuaan ja pitää lupauksensa. sun pitäis saada vähän puhtia, taidat nähdä tän maailman kovin mahdottomana ja vaikeana just nyt :hug:

ehkä synnytys helpottas osaltaan tätä oloa? Alkaa näkyä arjessakin unettomuus ja hormonimäärien kasvu. Saa nähä mitä mies tuumaa kotiin tullessaan kun en ole jaksanut tehdä tänään muuta kuin hoitaa lapsen ja koiran... Enkä aiokaan. Mun on pakko levätä, kun musta tuntuu, etten enää jaksa edes hengittää :'( Mutta ei näköjään kukaan saa enempää kuin jaksaa. Juuri kun olin luovuttamassa, koira nukahti ja lapsi, joka ei koskaan nuku päikkäreitä yli tuntia, on nyt nukkunut jo kaksi ja puoli

 

No kyllä sinä ihan oikeasti teet elämästäsi vähän turhan hankalaa, jos et yhdestä automatkasta selviä kahden lapsen kanssa.

Mitenköhän sä selviäisit, jos sun pitäis tehdä samanlainen matka kuin mullaon, jotta minä pääsen vierailemaan lapsuudenkodissani Suomessa.

Minä tulen 2-3 kertaa vuodessa tällä hetkellä kolmen lapsen (nyt 1v2kk, 3,5v ja 6v) kanssa käymään Suomessa. Mies tulee joskus jompaankumpaan suuntaan meidän kanssa yhdessä, mutta yleensä olemme reissussa sen verran pitkään, että vähintään toiseen suuntaan teen matkan lasten kanssa yksin.

Ensin matkustan n 100km (kahdella) junalla, sitten 3 tunnin lentomatka, sitten n 4 tunnin junamatka (2-3 vaihtoa vähän riippuen mikä juna sopii parhaiten). Sieltä sitten tulevat minun vanhemmat meidät hakemaan ja edessä on vielä n 1,5 tunnin automatka.

Nyt kesällä tehdään taas tämä reissu tällä kokoonpanolla. Ja syksystä lähtien mukana kulkee sitten myös uusin tulokas.

En kyllä kehtaisi väittää, että en yhdestä 500km matkasta selviä kahden lapsen kanssa, kun käytössä on vielä auto.

 

Ihan varmasti ap pärjää yksin heti taaperon ja vastasyntyneen kanssa, ihan kuin kaikki muutkin.
Mutta miksi pitäisi jos siinä olisi se toinen vanhempi jolla olisi mahdollisuus olla kotona vauvan synnyttyä?
Miksi sen äidin pitää mutta isän ei?

Vauvan syntymä on kuitenkin sen verran iso asia elämässä että luulisi siihen voivan sen isänkin ne alkuviikot panostaa, ilman painostusta. Metsälle pääsee kait joka vuosi mutta harva tekee niitä lapsia kerran vuodessa.
Onhan se loma sille miehelle(kin) tärkeää ja tulee varmasti ihan tarpeeseen mutta tässä tapauksessa se mies taitaa enemmän ajatella sitä omaa napaansa muutenkin eikä se kotona oleminen vastasyntyneen ja muun perheen kanssa taida olla muutenkaan ykkösenä listassa. Niin ei ap:n tarvitse esittää mitään kultaista vaimoa joka ymmärtää sen miehen tarpeita, vaan koska se nyt on se mies.

Olosuhteiden pakosta jouduin itsekin molempien lasten kohdalla jäämään 1-2päivän jälkeen yksin kotiin, kun mies ei voinut pitää isyyslomaa. Kyllä pärjäsin mutta mielestäni mun ei olisi tarvinnut pärjätä yksin kerta mulla se mies kuitenkin on.
Ja nyt kun syksyllä syntyy kolmas niin miehen kanssa on nyt sovittu että helvetti saa jäätyä ennen kuin mies peruu isyyslomansa, sillä se aika on perheen ja muut asiat saa silloin odottaa.

 

Ei mies näe siinä mitään turvatonta, vaikka esim. siskoani oli kielletty lenkittämästä heidän koiraa rv 25 jälkeen. Ei ymmärrä, että tuo meidän oma on jo pari kertaa nykäissyt hihnassa niin pahasti, että olen tullut itkien takaisin. Ei vaan tajua, että tilanne on se, että synnytän kohta. Esikoisen kohdalla oli ihan erilainen, en saanut edes kauppakasseja kantaa itse. Nyt sitten käyn kauppareissutkin taaperon kanssa ja tuon vähintään neljä kassillista kerralla. Eikä sano mitään.

Imuroinnistakin olen sanonut, että sattuu, mutta jos mä en imuroi, me hukutaan koirankarvaan. Ei varmaan tarvitse edes mainita, että koiralla on karvanlähtöaika. Mä en tajua, mitä mä teen. Millä saisin sen ymmärtämään, että mä en enää pysty?

Milläkö saat ymmärtämään ettet enää pysty? Sillä että et enää tee niitä asioita. Sano ukolle suoraan että lähtee koiransa kans käveleen jos ei asioihin tuu muutosta. Sun tilanne on paska mutta en kyllä voi ymmärtää miksi nielet tuon kaiken.

 

Ihan tarkennuksena, kun en lapsettomana asiasta tiedä, myönnetäänkö isyysvapaa töistä sen takia, että isä voi pitää omaa lomaa erossa perheestä vai sen takia, että isä voi osallistua kasvaneen perheensä huoltamiseen ja hoitamiseen toisena vanhempana?

 

[QUOTE="vieras";28384529]Soitas nyt niille miehen vanhemmille ja sano, että jos he eivät ota koiraa sinne muutamaksi kuukaudeksi niin tilaat koiralle ajan piikille. Mies ei saa edes tuon vertaa omaa lemmikkiään hoidetuksi, joten sinun se pitää tehdä. Sen lisäksi tilaa siivooja muutamaksi tunniksi, samoin voisit kysyä, mistä saisit remontti-reiskan kokoamaan huonekaluja. Miehesi varmasti mielellään maksaa ne laskut.

Ihan oikeassti, sinä näännytät itsesi tuolla menolla. Nyt olet miehellesi äiti eikä hän kohtele sinua kuten puolisoa vaan kuten äitiä kohdellaan.[/QUOTE]


Mä taidan sanoa miehelle tänään, että en käytä koiraa enää kertaakaan ennen synnytystä. Ja että nyt saa hoitaa tänään kotityöt sekä lapsen illalla, että minä menen käymään kaupungissa. Ja että kun lapsi saadaan nukkumaan, niin täytyy jutella. Ja jos sali menee sen ohi, niin otan sen selvänä vinkkinä siitä, mikä on tärkeää ja mikä ei.

 

Mä taidan sanoa miehelle tänään, että en käytä koiraa enää kertaakaan ennen synnytystä. Ja että nyt saa hoitaa tänään kotityöt sekä lapsen illalla, että minä menen käymään kaupungissa. Ja että kun lapsi saadaan nukkumaan, niin täytyy jutella. Ja jos sali menee sen ohi, niin otan sen selvänä vinkkinä siitä, mikä on tärkeää ja mikä ei.

Mä todella todella toivon, että se todella teet noin Siis eihän toi tilanne mihinkään muutu, jos ei itse lähde sitä muutoste tekemään. Oon aiemminkin johonkin ketjuun kommentoinut, että mikäs sen miehen on ollessa, jos kaikki vaan tapahtuu ja joutuu korkeintaan vähän nalkutusta kuuntelemaan. Sen kun jatkaa vaan niin kun ennenkin. Miksi kukaan luopuisi 'saavutetuista etuuksista', jos olet tilanteen aina hyväksynyt, niin toki se haluaa uskoa että hyväksyt aina tulevaisuudessakin. Kyllä se on vaan kerrasta ilmoitettava, et peli ei enää vetele ja sit kanssa pysyttävä niiden sanojensa takana. Ei se mies siitä itsekseen muutu, jos ei ole tähän mennessäkään muuttunut.

 

Mä todella todella toivon, että se todella teet noin Siis eihän toi tilanne mihinkään muutu, jos ei itse lähde sitä muutoste tekemään. Oon aiemminkin johonkin ketjuun kommentoinut, että mikäs sen miehen on ollessa, jos kaikki vaan tapahtuu ja joutuu korkeintaan vähän nalkutusta kuuntelemaan. Sen kun jatkaa vaan niin kun ennenkin. Miksi kukaan luopuisi 'saavutetuista etuuksista', jos olet tilanteen aina hyväksynyt, niin toki se haluaa uskoa että hyväksyt aina tulevaisuudessakin. Kyllä se on vaan kerrasta ilmoitettava, et peli ei enää vetele ja sit kanssa pysyttävä niiden sanojensa takana. Ei se mies siitä itsekseen muutu, jos ei ole tähän mennessäkään muuttunut.

Tuntuu sitten kuitenkin vain, että napisen tyhjästä. Kun miehellä kuitenkin stressaava työ ja sitten pitäisi vielä kotonakin jotain jaksaa tehdä? Kun mä olen sillä yrittänyt nyt kotihommat hoitaa, kun olen kotona. Ja siis se olisikin ihan ok, jos olisin täysissä ruumiin voimissa. Mutta nyt alkaa tuntua vähän tukalalta, kun jos synnytys on tällä tai ensi viikolla, niin ei meinaa mitenkään jaksaa enää. Mielelläni minäkin kotityöt ja lapset hoidan, kun se on se mun "työ" tällä hetkellä, mutta nyt tilanne on (väliaikaisesti) se, että mä voin fyysisesti todella huonosti, jos joudun kaikki asiat hoitamaan kuten ennenkin. Siis mulla menee lelujen keräämiseenkin vartti enemmän aikaa kuin ennen, kun en taivu sänkyjen ja sohvien alle, vaan kaikki joudun siirtämään paikaltaan ennen kuin saan lelut pois.

 

Niin ja ennen kuin kukaan sanoo mitään tuosta lelujen korjaamisesta, niin se oli vain esimerkki. Siis omasta mielestäni on ahdistavaa, kun johonkin niinkin helppoon asiaan menee niin kauan ja se on sitten pois kaikesta muusta.

 

Sä et todellakaan napise turhasta. Mä en kattelisi tollaista miestä hetkeäkään vaan ois kyllä asiat puhuttu läpi kauan ennen lasten hankkimista. Ja siis tosiaan ei sulla ole kuin kaksi vaihtoehtoa: 1.) Hyväksy tilanne tollaisena (ja lakkaa nalkuttamasta, se ei sitä tilannetta muuta ja kaikilla on vaan kurjempaa. 2.) Päätä, että et enää hyväksy ja tee jotain asialle. Ja seiso sen päätöksen takana.

Jos oot sitä mieltä, että et jaksa ja haluaisit tilanteeseen oikeesti muutosta valitse 2. Jos et halua valita kyseistä vaihtoehtoa ei siitä kannata enää valittaakaan. Täällä palastalla sympatian hakeminen ei paranna tilannetta yhtään. Vain sä itse voit siihen yrittää saada muutosta. Ja jos susta taas tuntuu, että valitat turhasta, se on sun mielipiteesi ja valitset vaihtoehdon 1.

 

Et valita turhasta. En katselisi tuollaista sekuntiakaan. En ymmärrä miksi suostut viemään koiraa ulos tunnin välein, en vaan ymmärrä. Koira hoitoon tai ulos kiinni vaikka oven pieleen jos mies ei muuten ymmärrä. Jos tilanne olisi toisin päin voin vannoa ettei mies olisi vienyt sinun koiraasi ylös tunnin välein lapsen kanssa (saati "raskaana")...

Tämä ketju on oikeasti aika järkyttävä ja kertoo paljon "tasa-arvoisesta" yhteiskunnastamme.. Usealle on AP: n miehen reissu ihan ok (ennen koko kuvion paljastumista), mutta sama palsta lynkkaa äidit jotka a) käyvät baarissa yhden kerran vauvan ollessa alle 6kk b) menevät töihin vauvan ollessa alle 1 v. c) lähtevät lomalle ilman lapsia pikkulapsi aikana ym.ym.

Äideille ei sallita mitään, isille sallitaan kaikki (ovathan he nyt niiiin väsyneitä töistä jne). Äidit tekevät itsestään sen ainoan läheisen vanhemman juurikin edellä mainituilla tavoilla ja sitten ihmetellään kun isi ei viihdy kotona, lasten kanssa, vain äiti kelpaa, isi ei saa lapsia nukkumaan /rauhoittumaan, eron sattuessa isit eivät osallistumaan lasten elämään enää kunnolla jne..

Miten kunnon kiintymyssuhde rakentuu lapsien ja isien välille tällä tavalla? Tarkoitan tässä nyt klo tätä "isät voi tehdää mitä lystää'-asennetta?

Jos kyse olisi siitä, että tuleva äiti harrastaa 5x viikossa ja lähtee metsälle lapsen ollessa 6kk, palsta haukkuisi äidin maan rakoon..

Enää en ihmette ystäväperheiden kanssa vietettyjä lomia, joissa isät karkaavat joka välissä jonnekkin.. Ja äidit hoitavat lapset kun isät istuvat keskenään hyvin ansaitulla "tauolla".

KOSKA PITÄÄHÄN ÄIDIN PÄRJÄTÄ, KOSKA MINÄKIN PÄRJÄSIN KUN EI OLLUT MIESTÄ/ISYYS LOMAA tai mies oli isyysloman poikien kanssa reissussa..

Ja kyllä meni hermot ketjuun