Vauva 2,5kk, esikoinen tottakai. ;) Mitä teen väärin kun hädin tuskin saan syötyä päivän aikana?

  • Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";28372944]No ei kait se vauva opi olemaan yksin, jos koko ajan joku on pitämässä seuraa. Anna kitistä aikansa sitterissä tai lattialla, kyllä se siitä rauhottuu.[/QUOTE]

:headwall:
 
Mulla vissiin olleet helpot vauvat, kun olen saanut tehdyksi vaikka mitä proggiksia siinä samalla? Mulla ollut periaatteena se, että kunhan vauvan perustarpeet on tyydytetty niin ei hänellä ole syytä olla harmissaan mistään ja voimme ihan hyvin vaan olla vierekkäin - minä tehden omia juttujani.
No on ollut sitten helppoja vauvoja joo. Ei todellakaan ole kaikilla tuollaista. Joillakin on ja kiva niin, mutta kannattaa muistaa että kaikkien vauvat ei oo samaa mieltä kuin sinä että sitä vain köllötellään vierekkäin tehden omia juttuja.
 
"kesis"
eiköhän tuo normaalia ole.meillä likka nukkui 5h/yö ja päivällä 10-20min päikkärit 1-2krt päivässä. soseita tosin aloin antamaan jo 2kk iässä maistella ja vastikkeen sekaan laitettiin vellijauhetta etä olisi täytvämpää ja että nukkuisi edes sen 5h. toimi meillä. nyt joku ärähtää mutta se on vain voi,voi-laitoin myös likan usein sänkyyn kun likka oli ihan väsynyt mutta ei vain nukkunut...homma meni ihan kiukutteluksi ja kitinäksi...huusi ja kiukutteli siellä sitten 30min ja nukahti.....nyt tyttö 4v, terve kuin pukki, ei ylipainoinen,liikkuu paljon ja ei nuku edelleenkään...
 
"joku"
[QUOTE="vieras";28372535]Mahtavaa että noin tarkkaa rytmiä pidät noin pienellä.. Meilläkin ekat 4kk nukkui lapsi hyvin etenkin yöllä (yöunet n 22-8,heräs kerran syömään,ei ikinä valvonu yöllä),päivällä yleensä n4-5h unia yleensä kolmessa erässä. Vaan kun ikää tuli 5kk niin.. Nyt 10-kuisena herää edelleen 3-5kertaa yössä,nukkuu päikkärit tasan sillon kun itseään huvittaa (esim tänään nukkui ekat unet normaalia aiemmin,lyhyemmän aikaa ja sitten valvoikin 7 tuntia ennen ku suostu nukahtaa...)
Mutta siis,herätätkö tosiaan vauvan kesken unien vai nukkuuko oikeasti joka päivä samaan aikaan yhtä pitkään?? Entäs syöminen,jos imetät niin katotko senkin kellosta että syö yhtä pitkään joka kerta?[/QUOTE]

Kyllä tosiaan herätän, mutta usein herää kyllä ihan itsestään. Joskus menee rytmi sekaisin (esim. kun mennään kylään kauemmas) ja heti poika nukkuu huonommin. Syömiset yritän ajoittaa niin että syö mahdollisimman paljon jokaisen hereilläolon aikana, muuten yöstä ei tulisi mitään. Ja vähän väliä aterioihin niin syö paremmin.

Tämä tosiaan jo toka vauva, esikoinen nukkui 6kk iässä 12 h putkeen joka yö, ja niin nukkuu vieläkin 4-vuotiaana. Joten jotain hyötyä niistä tarkoista rytmeistä oli ;)
 
Mie pystyn melkein yhden käden sormilla laskemaan ne kerrat ku olen tehnyt ruokaa tämän 4 kk aikana. Yleensä silloinkin hyvä, jos kerkeän edes potut kuorimaan, nekin voi joutua tekemään useassa erässä. Alussa sain syötyä pikaisen aamupalankin vasta 11 aikoihin, nykyään pyrin syöttämään lapsen aamulla niin, että hän jää sitten vielä nukkumaan ja mie pääsen hipsimään keittiöön syömään ja ehkä kerkiän tehdä jotain siivouksiakin siellä. Mie osittain imetän, joten pääsen suihkuun silloin ku mies antaa ruuan lapselle. Alussa, ennen kuin aloimme antamaan korviketta suurempia määriä kolme kertaa päivässä, pääsin suihkuunkin ehkä 2 kertaa viikossa ja syömisestä ei meinannut tulla mitään. Yhdellä kädellä söin, kun imetin samalla. Mies meillä hoitaa edelleen pyykkäykset talonyhtiön pyykkituvalla, pääosin kaupassa käynnit, ruuanlaitot ja siivoukset. Joskus pyykkämme omia vaatteita tuossa omalla koneella ja ne mie saan yleensä hoideltua.

Meidän pikkuinen jaksaa joskus jonkin aikaa sitterissä ilman huomion antamista, että kerkiän käydä lämmittämässä ruokaa tai tehdä jotain pikku hommia. Viime viikolla aattelin, että kerkiäisin tehdä riisimuromakeisiä, kun neiti olisi sitterissä siinä lähellä ja sainkin melkein sekoitettua ainekset ennen kuin pikkuinen alkoi hermostua. Loppujen lopuksi täytin muffinsivuuat siinä lattialla sitterin vieressä. Haluaisin leipoa jotain, mutta silloin pitäisi olla mies kotona, jos vauva ei jaksakaan olla sitterissä tai lattialla ilman, että huomioin häntä koko aikaa.

Meilläkään lapsi ei nuku pitkiä päikkäreitä, max puoli tuntia kerralla, paitsi silloin ku ollaan vaunuttelemassa.
 
"vieras"
[QUOTE="a p";28372433]Ilmeisesti tilanne on kuitenkin ihan normaali?
Mies on työmatkalla viikon tällä erää. En pysty lasta pitämään pitkiä aikoja seisaallaan sylissä selkäkivun vuoksi ja kantoliinaa en omista. Rintareppu on, mutta lapsi ei tykännyt olla siinä. :/ Kyllä tämä ruuanlaitto just ja just onnistuu toisinaan, mutta tarkkaan täytyy suunnitella, milloin olisi hyvä aika kokata. Jos lapsi nukkuu, hän todennäköisesti herää kesken ruuanlaiton ja vaatii ruokaa tms. Siis, koska ei nuku pitkiä aikoja. Jos hän on hereillä ja syötetty, eikä väsynyt, ruuanlaitto onnistuu parhaiten juurikin niin, että sitteriin ja kovaa pulputusta.
Harmittaa kovasti, etten voi harrastaa mitään, mistä pitäisin. Nytkin vauva nukkuu jo yöunillaan kiltisti, mutta minä olen liian väsynyt tekemään mitään. Syön huonosti koska kaikki se aika, mitä vauvan silmistä pystyy poissa olemaan, menee kotihommiin yms. Kahvilla elää tuonne illan puolelle jolloinka saa ehkä rauhassa syödä ruokansa ja sitten tässä iltamyöhällä tulee syötyä mitä sattuu nälkäänsä. :/[/QUOTE]

Sellaista se on kun saa vauvan. Yritäppäs kestää.

"Harmittaa kovasti, etten voi harrastaa mitään, mistä pitäisin."
Voi voi....
 
"Hmm"
Apua!! Teijän monen arjet kuulostaa mun korviin ihan kamalalta. En tiedä miten ite jaksaisin noin. Mulla on 3,5kk vauva
Joka viihtyy loistavasti sitterissä, koliikkikeinussa,sohvalla,leikkimatolla,kantorepussa ja liinassa. Ehdin tehdä jos jonkinmoisia
Ruokia ja leivon melkein joka päivä+pidän blogia leipomisistani. Käyn suihkussa 2krt päivässä ja usein myös iltaisin saunassa. Sillon vauva on joko sitterissä mukana tai nukkuu. Yöllä nukkuu 23-10/11. Päivällä 11-14 ja 15.30-17.30/18.00 sekä yhdet pienet unet vielä ennen yöunia. Imetän vauvaa, joten olen kyllä todella kiinni hänessä päivät, kun syö usein. Mutta ei haittaa. :)
Erittäin paljon jaksamista teille kaikille vauvojen kanssa!
 
jooooooh
Hei, mun elämähän on ihan normaalia.
Meilä vauva 5kk ja nukkuu kyllä päiväunia 2krt/pvä, ihan pitkät päikkärit, mutta käytännössä olen kokoajan valmiustilassa kun haluaa tarkistella äidin/tissin saatavuutta myös kesken päiväunien...
Niin ja meillä on myös kolme isompaa vasta. Olen varmaan se kotiäiti joka pätee kiireellidyydellään ;)
 
Hmmu
Yhdessä vaiheessa ihmettelin miksi vauvaa aina alkaa kitisemään
Kolmen jälkeen, kunnes tajusin tuon että hänhän haluaa silloin nukkua
Eikä kitise turhasta. Voi olla myös että et vielä täysin tunne vauvaasi ja tiedä kaikkia hänen tapojaan?
Alussa n. Eka kuukausi meidänkin vauva oli vaan sylissä ei viihtynyt muualla. Totutin sitterit yms pikkuhiljaa. Kokeileppa sitteri telkan eteen siksi aikaa kun teet ruokaa! Tiedän että moni on sitä mieltä että tv ei ole lastenhoitaja mutta jos muu ei auta kokeile tätä. Monella toiminut.
 
"vieras"
Yhdessä vaiheessa ihmettelin miksi vauvaa aina alkaa kitisemään
Kolmen jälkeen, kunnes tajusin tuon että hänhän haluaa silloin nukkua
Eikä kitise turhasta. Voi olla myös että et vielä täysin tunne vauvaasi ja tiedä kaikkia hänen tapojaan?
Alussa n. Eka kuukausi meidänkin vauva oli vaan sylissä ei viihtynyt muualla. Totutin sitterit yms pikkuhiljaa. Kokeileppa sitteri telkan eteen siksi aikaa kun teet ruokaa! Tiedän että moni on sitä mieltä että tv ei ole lastenhoitaja mutta jos muu ei auta kokeile tätä. Monella toiminut.
Voi please, älä nyt oikeasti neuvo laittamaan pari kuukautista telkkarin eteen!
Lapsi koukuttuu tv:n katsomiseen jo vauvana, hyi kamala.
Television katsominen ei ole edes isommalle lapselle kovin hyväksi, nopeat liikkeet vaikuttavat aivoihin .

Tv ei todellakaan ole lastenhoitaja. Laita mielummin musiikkia soimaan, tai soita lastenhoitaja.
 
Hmm...
[QUOTE="vieras";28373790]Voi please, älä nyt oikeasti neuvo laittamaan pari kuukautista telkkarin eteen!
Lapsi koukuttuu tv:n katsomiseen jo vauvana, hyi kamala.
Television katsominen ei ole edes isommalle lapselle kovin hyväksi, nopeat liikkeet vaikuttavat aivoihin .

Tv ei todellakaan ole lastenhoitaja. Laita mielummin musiikkia soimaan, tai soita lastenhoitaja.[/QUOTE]

Tuo asenne taitaa olla yksi suuri syy siihen, miten juuri esikoiset ovat niin mahdottoman vaikeita. Kaikki kun on heidän kohdallaan vaarallista tai tuhoisaa tai muuten vain kiellettyä ja merkki huonosta vanhemmuudesta.

Itse uskon, että syömään ehtiminen on myös priorisointikysymys. Nykyään minä syön paremmin kuin esikoisen aikana, kun on vauvan lisäksi myös taapero ruokittavana.
 
"vieras"
Meillä on sitten vissiin superhelppo vauva. Ikää nyt 5kk ja päivärytmiä ei kyllä juurikaan ole. Suht samoja aikoja aamulla kyllä heräilee ja yöunille käy. Ja nukkuu 3 päikkärit. Mutta siitä ei tiedä tarkemmin, että mihin aikoihin tai kuinka kauan. Aika vaikea se on pirteää lasta saada nukkumaan väkisin tiettyyn aikaan tai vastaavasti valvottaa väsynyttä, kun ei vielä ole oikea aika nukkua.. Suunnilleen osaa kyllä sanoa miten päivät menee, mutta ei ihan minuutilleen kyllä.

On alusta asti viihtynyt itsekseen sitterissä tai lattialla. Ehkä vaikuttaa se, että isä on osallistunut paljon lapsen arkeen, silloin kun ei töissä ole. Ei ole sitten niin äitin perään vaan isi kelpaa yhtä hyvin. Päiväunia nukkuu sen 2-4 tuntia päivässä yleensä ja siinä ehtii sitten omia juttuja tekemään. Syön yleensä jotain valmista silloin kun vauva on hereillä. Nostan vaan hänet keittiöön ja siinä tuo sitten lelulla leikkii sen aikaa ja välillä toki juttelen hänelle. Hyvin ehtisi jotain käsitöitäkin samalla tekemään jos sellaista harrastaisi. Unilta ei herätellä muuta kuin joskus aamuisin, jos meinaa liian pitkään nukkua, kuten tänä aamuna. Tai jos ne alkuillan päikkärit meinaa venyä. Helposti aina nukahtaa yöunille ja päikkäreille, pullo suuhun vaan ja siihen se nukahtaa. Ja suht alusta asti olen aina välillä käynyt yksin jossain, vaikka kaupungilla. On tottunut sitten siihenkin, ettei äiti ihan aina paikalla ole, vaikka toki yleensä olenkin.

Enkä tiedä olisko kuin fiksua luoda ihan tarkka päivärytmi, kun se menee sekaisin sitten kun minä palaan töihin. Miehen kanssa molemmilla on todella epäsäännölliset työajat. Suht samaan aikaan varmaan viedään tarhaan, mutta eri aikoja haetaan pois ja sitä myöten ollaan kotonakin eri aikaan jne. Toki sitä jotain säännöllisyyttä on päivisin meillä, tietyllä aterialla tarjotaan kiinteitä ja suht samaan aikaan se iltapuuro. Tiedän että tuo on todella helppo tapaus, harvoin edes turhia kitisee, joskus väsymystään tai toki jos nälkä on. Ihan rauhassa saa kuitenkin esim. vessassa käydä tms. vaikka olis hereilläkin.
 
"vieras"
Tuo asenne taitaa olla yksi suuri syy siihen, miten juuri esikoiset ovat niin mahdottoman vaikeita. Kaikki kun on heidän kohdallaan vaarallista tai tuhoisaa tai muuten vain kiellettyä ja merkki huonosta vanhemmuudesta.

Itse uskon, että syömään ehtiminen on myös priorisointikysymys. Nykyään minä syön paremmin kuin esikoisen aikana, kun on vauvan lisäksi myös taapero ruokittavana.
Varmaan jokainen kykenee keksimään jonkun muun tavan, että ehtii itse syömään, kuin sen, että laitetaan parikuukautinen telkkarin eteen.

Miksei voi syödä silloin kun vauva nukkuu? Onko ne kotityöt tärkeämpää kuin oma ravinto?
 
"tiukkis"
[QUOTE="vieras";28373913]Meillä on sitten vissiin superhelppo vauva. Ikää nyt 5kk ja päivärytmiä ei kyllä juurikaan ole. Suht samoja aikoja aamulla kyllä heräilee ja yöunille käy. Ja nukkuu 3 päikkärit. Mutta siitä ei tiedä tarkemmin, että mihin aikoihin tai kuinka kauan. Aika vaikea se on pirteää lasta saada nukkumaan väkisin tiettyyn aikaan tai vastaavasti valvottaa väsynyttä, kun ei vielä ole oikea aika nukkua.. Suunnilleen osaa kyllä sanoa miten päivät menee, mutta ei ihan minuutilleen kyllä.

On alusta asti viihtynyt itsekseen sitterissä tai lattialla. Ehkä vaikuttaa se, että isä on osallistunut paljon lapsen arkeen, silloin kun ei töissä ole. Ei ole sitten niin äitin perään vaan isi kelpaa yhtä hyvin. Päiväunia nukkuu sen 2-4 tuntia päivässä yleensä ja siinä ehtii sitten omia juttuja tekemään. Syön yleensä jotain valmista silloin kun vauva on hereillä. Nostan vaan hänet keittiöön ja siinä tuo sitten lelulla leikkii sen aikaa ja välillä toki juttelen hänelle. Hyvin ehtisi jotain käsitöitäkin samalla tekemään jos sellaista harrastaisi. Unilta ei herätellä muuta kuin joskus aamuisin, jos meinaa liian pitkään nukkua, kuten tänä aamuna. Tai jos ne alkuillan päikkärit meinaa venyä. Helposti aina nukahtaa yöunille ja päikkäreille, pullo suuhun vaan ja siihen se nukahtaa. Ja suht alusta asti olen aina välillä käynyt yksin jossain, vaikka kaupungilla. On tottunut sitten siihenkin, ettei äiti ihan aina paikalla ole, vaikka toki yleensä olenkin.

Enkä tiedä olisko kuin fiksua luoda ihan tarkka päivärytmi, kun se menee sekaisin sitten kun minä palaan töihin. Miehen kanssa molemmilla on todella epäsäännölliset työajat. Suht samaan aikaan varmaan viedään tarhaan, mutta eri aikoja haetaan pois ja sitä myöten ollaan kotonakin eri aikaan jne. Toki sitä jotain säännöllisyyttä on päivisin meillä, tietyllä aterialla tarjotaan kiinteitä ja suht samaan aikaan se iltapuuro. Tiedän että tuo on todella helppo tapaus, harvoin edes turhia kitisee, joskus väsymystään tai toki jos nälkä on. Ihan rauhassa saa kuitenkin esim. vessassa käydä tms. vaikka olis hereilläkin.[/QUOTE]

Tarkat rutiinit ovat vauvanhoidon a ja o!
Myös lapsi kokee olonsa turvalliseksi, kun tottuu rutiineihin. Myös isommat lapset tykkäävät rutiineistä, joten suosittelen!
 
"..."
No aika vaikealta kuulostaa kyllä..... :/

Ihan aluksi minä yrittäisin pidentää syöttövälejä, niin se elämä siinä samalla vähän rytmittyy. Vauvan ei tarvi syödä kahden tunnin välein (ei tarvi kivittää), 3,5h - 4h on sopiva syöttöväli. Yritä pikkuhiljaa hilata syöttövälejä pidemmiksi ja säännöllisemmiksi. Minulla ainakin kaikilla kolmella lapsella tämä on tuonut sen rytmin elämään. Joka syötöllä syöntiä vähän pidempään ja enemmän samalla kun tietoisesti yrittää pidentää niitä syöttövälejä. Jos vauva nukahtaa rinnalla, kutittelua jalkapohjista jne. että herää - ja lisää ruokaa vaan päälle että on ihan ähky -> tietää että ei tule nälkä ihan heti. Samoin se, että rinnalle ei nukahdeta niin että siitä suoraan sänkyyn, vaan sänkyyn mennään aina hereillä nukahtamaan. Tiheän imun kausia toki tulee, ja iltatankkauksia etenkin noin pienen kanssa. Mutta meillä tämä on auttanut. Lapsi on tyytyväisempi ja rytmi muodostuu hiljalleen. Toiset lastenlääkärit pitävät myös liian tiheää syömistä osasyynä joidenkin vauvojen vatsakipuihin. Eli syöntikerrat harvemmiksi mutta kerralla maha aivan täyteen.

Eikä telkkaria lapsenvahdiksi missään nimessä, apua!!!! :O Mielummin vaikka hetken kitinä sitterissä.
 
"vieras"
[QUOTE="tiukkis";28373931]Tarkat rutiinit ovat vauvanhoidon a ja o!
Myös lapsi kokee olonsa turvalliseksi, kun tottuu rutiineihin. Myös isommat lapset tykkäävät rutiineistä, joten suosittelen![/QUOTE]

Kuten sanoin, en ala väsynyttä vauvaa valvottamaan, jos se meinaa jo nukahtaa siihen pullon ääreen. Tai nälässä pitämään, jos toisella onkin jo nälkä. Joskus kun se sama määrä ruokaa pitää kauemmin kylläisenä kuin toisella kertaa. Ja pitäis vissiin käskeä miestäkin luuhaamaan joinain päivinä muualla jos jo aikaisemmin pääsee töistä. Ettei vaan tule sotkemaan sitä päivärytmiä. Joskus kun pääsee jo ennen yhtä ja joskus vasta viiden jälkeen. Eli ei meillä aikuisetkaan syö aina samaan aikaan. Ja kuten sanoin, ne tietyt rutiinit kyllä toistuu päivittäin, mutta ei minuutilleen eikä ihan just tunnilleenkaan välttämättä. Jos nyt aikataulutetaan ihan minuutilleen kaikki, niin lapsihan menee ihan sekaisin sitten kun palaan töihin ja ei olekaan enää niin paljon niitä rutiineja ja tarkkoja kellonaikoja. Ja kuten sanoin, hyvin on tyytyväinen vauva, vaikka saa nukkua päivällä silloin kun nukuttaa ja ruokaa silloin kun on nälkä. Nytkin meinaa heräillä ekoilta päikkäreiltä, pitäs varmaan väkisin nukuttaa takaisin, kun ei ole nukkunut kuin 30min..
 
"Eee"
[QUOTE="vieras";28373049]Meillä vauva oli sitterissä vieressä kun kävin suihkussa kuten myös silloin kun tein ruokaa, ellei ollut sylissä. Mä en kyllä voi käsittää miten yhden lapsen äiti ei ehdi päivän aikana edes syödä???!![/QUOTE]

Meilläkin sitterissa suihkun aikana, muuten enimmäkseen lattialla viltin päällä. Olen molempien muksujen pikkuvauva-aikana hoitanut aina kaikki kotityöt nimenomaan vauvan ollessa hereillä, että vauvan nukkuessa olen sitten voinut tehdä "omia juttujani" rauhassa. Tai kakkosen pikkuvauva-aikana olla esikoisen kanssa, koska hän tarvitsi omaa aikaa äidin kanssa. Molemmat muksut ovat siis olleet kovia nukkumaan pikkuisina.

Se hektisempi osuus oli meillä silloin, kun opeteltiin liikkumista ja täytyi katsoa enemmän perään. Paikoillaan pysyvää oli helppo seurata.

Ei muuta kuin tsemppiä ap:lle!
 
Hmm...
[QUOTE="vieras";28373922]Varmaan jokainen kykenee keksimään jonkun muun tavan, että ehtii itse syömään, kuin sen, että laitetaan parikuukautinen telkkarin eteen.

Miksei voi syödä silloin kun vauva nukkuu? Onko ne kotityöt tärkeämpää kuin oma ravinto?[/QUOTE]

No minun tapauksessani tärkeintä on, että kaikki saavat ravintoa. Ei se taaperon nälkä ole yhtään kivempi juttu kuin vauvankaan. Enkä ole niin marttyyri, että nauttisin itse nälissäni olosta.

Jos tämä joinakin päivinä vaatii sitä, että tapero pelaa padilla tai vauva katsoo tv-uutisia jossakin ruoanlaiton vaiheessa, johon lapsia ei voi ottaa mukaan, sitten on niin.
 
3:n äiti
Mulla on päivällä vähän nukkuva 2,5 kuinen vauva ja pieni taapero kotona. Ehdin syödä, kun syön samaan aikaan kuin taapero. Hirveellä tahdilla vedän ruoat naamaan. Ja siitä pidän kiinni, että syön, muuten en jaksa. Jo imetys kuluttaa. Vauva on useinkin hereillä mun ja taaperon ruoka-aikoihin, joten kätisee ja heiluu sitterissä (samalla keinuttelen jalalla kun syön ite ja avustan taaperoa syömisessä).
Suihkussa käyn taaperon päiväuniaikaan, vauva katselee sitterissä oven ulkopuolella. Huutokaan ei haittaa jos sitä vähän kuuluu. Toki vauvan tarpeisiin pitää vastata mahd . heti. Silloinkun esikoinen syntyi, tuntui etten kerkeä mitään. Nyt organisoin paremmin.
 
"vieras"
Vauva haluaa olla lähellä, pienen vauvan ei kuulu "osata" olla yksin. Osa tietysti viihtyy, mutta kaikki ei, ja se on ihan normaalia :) Ota vauva sitterissä ihan viereen niin että hän näkee sinut, ja juttele vauvalle samalla kun teet kotitöitä. Siiirrä sitteriä aina niin että näkee sinut. Tai ota vauva kantoliinaan tai kantoreppuun, se on monille vauvoille se paikka missä viihtyy parhaiten :) Mun mielestä liina tuntui aluksi vähän kömpelöltä, mutta kun opin sitomaan sen hyvin ja tekemään kotiöitä sellasissa asennoissa että liinassa oleva vauva ei ole tiellä (vähän sivuttain esim. tiskipöytään nähden), niin mä yleensä haluan heti aamusta ottaa vauvan liinaan koska se tuntuu niin ihanalta siinä lähellä :)

Helpota kotityötaakkaa esim. puolivalmisteilla (pakastealtaan wokit hyviä!) tai tekemällä itse ruokaa isoja satseja pakkaseen tai jääkaappiin, niin ain aei tarvitse kokata. Suihkun ajaksi vauvan voi ottaa sitterissä kylppäriin. Pyri siihen että teet kotitöitä ja muita oakollisia juttuja kun vauva on hereillä, jotta saat vauvan nukkuessa pitää ihan vapaata. Ja yhden vauvan kanssa niitä kotitöitä tuskin kamalan paljon on, kun vauva ei juurikaan sotke ja mieskään ei ole kotona sotkemassa :)D)? Jos teette isomman siivouksen sillon kun mieskin on kotona, niin sen jälkeen pärjännee pitkään ihan vaan omien jälkien siivoamisella.

Rintarepuissa vauvalla on huono asento, ei ihme ettei viihdy. Kantoreppu (esim. manduca) on ergoniminen sekä vauvalle että kantajalle. Netistä löytyy näistä jutuista enemmän tietoa jos kiinnostaa, esim. kantoliinakanava, babyidea. Liinoja saa edullisesti huuto.netistä.

Syä itse tasaisin väliajoin, epäsäännöllisellä ruualla käy helposti niin että olet väsynyt, kiukkuinen ja lihot (tai lahdut) liikaa... Varaa sellasia ruokia joita voit syödä nopeasti vaikka vauvaa samalla sylissä pitäen (juotavat jogurtit tai maustamatontakin jogurttia voi juoda lasista, banaani, pähkinöitä...) että saat edes jotain energiaa aamupäivälläkin. Ei haittaa jos vauva vähän joutuu itkemään sen ajan että saat itsellesi ruokaa; jotta jaksat pitää huolta toisesta, sun täytyy pitää huolta myös itsestäsi.
 
"a p"
Kiitos! Tässä tuli ihan oikeasti tarpeellisia käytännön vinkkejä. Itsellä kun ei tuo ajatuksenjuoksu ole tällä hetkellä ihan parhaassa vireessä... ;) Tuota ruokailuväliä koitan venyttää nyt hiukan ja tosiaan olen tehnyt "väärin"! Että ne kotihommat tehdään vauvan kanssa ja omia juttuja vauvan nukkuessa, eikä niin, että kallisarvoiset unihetket sitten "raadetaan" kotihommien parissa. Tosin nytkin vauvan mentyä parvekkeelle nukkumaan minun täytyy alkaa lämmittämään taloa (vauvan kanssa polttopuita on hankala kantaa :/ ) ja käyttää koira takapihalla, joten pidetäänhän peukkuja, että unta riittää niin pitkään, että ehdin muutakin! :)

Kyllä se on niin, että kokemus tuo varmuutta. En mielestäni ole mikään stressi-erkki tms, mutta jotenkin en osaa ajatella, että vauvan voi antaa tylsistyäkin. Että häntä ei ehkä ihan joka hetki tarvitse viihdyttää. Ehkä?
 
[QUOTE="vieras";28373630]sehän riippuu toki luonteesta, mutta myös siitä mihin vauva opetetaan...[/QUOTE]

turha puhuakaan opettamisesta tuollasen pikkunyytin kanssa jolla ei oo hajuakaan muusta kun vaistojen varassa olemisesta ja elämisestä. Vai miten sä "opeta" lasta joka jo laitoksella valvoo ja itkee ja valvoo ja itkee ja missään muualla se ei oo hiljaa kun sylissä. Paatko vaan itkemään avuttoman joka ei edes ymmärrä olevansa erillinen äidistä.
 
"vieras"
turha puhuakaan opettamisesta tuollasen pikkunyytin kanssa jolla ei oo hajuakaan muusta kun vaistojen varassa olemisesta ja elämisestä. Vai miten sä "opeta" lasta joka jo laitoksella valvoo ja itkee ja valvoo ja itkee ja missään muualla se ei oo hiljaa kun sylissä. Paatko vaan itkemään avuttoman joka ei edes ymmärrä olevansa erillinen äidistä.
Kyllä voi jättää itkemään joksikin aikaa, ei se vauveli siitä traumatisoidu. Opettaminen on totuttamista tiettyihin asioihin. Vauva oppii, että ei ole mitään hätää olla yksin. Jos koko ajan ottaa syliin kun itkee ja alkaa hyssyttelemään, niin sehän on vauvalle merkki, että jokin on vialla kun joutuu olemaan pois sylistä. Silloin opetetaan hätääntymään. Voi aloitta pienistä ajoista sen yksinoloon totuttelun, ensin vaikka vain 2 minuuttia, sitten 5 minuuttia jne. vauva oppii, että äiti tulee kuitenkin ennen pitkää takaisin. Eri asia on ns. "haastavat" vauvat, mutta voihan tuota tekniikkaa ainakin kokeilla, sehän jopa saattaisi toimia ;)
 

Yhteistyössä