miksei lapsi saa nukkua autossa kun käyn kaupassa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "sara"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja isoäiti mölykylästä;24804589:
siksi kun se auto voi vaikka syttyä palamaan.

Tästä syystä lapsia ei jätetä kotiinkaan yksin. Mikäli lapsi ei osaa toimia tulipalon sattuessa, niin häntä ei voi jättää edes 5 minuutiksi yksin. Ei kotiin, eikä autoon. Ikävä esimerkki tulipalossa kuolleesta 6 vuotiaasta löytyy Leppävirralta vuosi sitten.
 
Mä en tajua miten jotkut jättävät esim. vauvojaankin nukkumaan autoon sillä välin, kun itse menevät käymään kaupassa tai jossain muualla. Ensinnäkin vuoden aika on mikä on, joten autossa tulee helposti kylmäkin. Herätessään vauva voi muutenkin säikähtää, kun huomaa olevansa yksin eikä äidin (tai isän) ääntä kuulukaan. Sama isomman lapsen kanssa; kylmyys ja hätä yksinolemisesta voivat todellakin yllättää noin pienen. Lisäksi ei voi koskaan tietää, mitä saattaa sattua. Vaikka on ehkä epätodennäköistä, että kaupan pihalla parkissa oleva auto syttyy yhtäkkiä palamaan, ei sitäkään vaihtoehtoa voi täysin sulkea pois laskuista. Auton varastaminenkin marketin pihalta tietysti on epätodennäköistä, mutta itse olen oppinut, ettei koskaan tiedä, mitä voi tapahtua... Tämän vuoksi pidän oman lapseni kaupassa mukana ihan suosiolla. Ei luulisi olevan suuri vaiva ottaa se lapsi mukaan kauppaan ja herättää hänet, mikäli on sattunut nukahtamaan autoon.

Nelivuotias on vielä niin pieni, että kestää jo hieman yksinäisyyttä, mutta hänen paikkansa ei tod. ole vielä autossa odottelemassa. Voi saada päähänsäkin mitä vain.
 
[QUOTE="vieras";24805445]No voi h..lv..tti tätä jeesustelua/keskustelua, jos ei lasta voi jättää muka pariksi minuutiksi nukkumaan(!) autoon kaupassa käydessä. En keksi yhtäkään syytä miksei - tulipalo, auto lähtee itselleen liikkeelle, vieras kidnappaa, lapsi itse turvavöistä tarzanina hyppää rattiin, käynnistää auton ja lähtee ajelemaan, oikosulku ettei ovia saa auki, verisuoni katkeaa tai aivoinfarkti yllättää kauppareissulla kävijän. Voikohan sitä jättää lapsen leikkimään edes omaan lastenhuoneeseen kotona vai pitääkö haukkana vahtia kokoajan? Miten me -70 luvulla syntyneet ikinä ollaan elossa, kun ei vastaavaa holhousta ollut ollenkaan.[/QUOTE]

Nykysysteemit onkin sen verran erilaiset verrattuna 70-lukuun, että lapset todellakin tarvitsevat enemmän holhoamista ja huolenpitoa tämän kaiken keskellä.
 
[QUOTE="vieras";24804949]No ei. Mutta erityisen fiksu ei ole omasikaan. Mikset vaan vastaa? Miten määrittelette olevan ok ajaa autoilla, jotka saattaa syttyä kesken ajon mutta ei ok jättää lasta hetkeksi odottamaan autoon?

Ihan tuosta fiksuudesta: en ole omaa kantaani puolesta tai vastaan sanonut yhtään missään vaiheessa! Kyseenalaistan vain sen, että miten perustelette valintanne ja miksi koette olevanne oikeutettuja tuomitsemaan ne, jotka valitsevat eri tavalla kuin te itse? Kenen riskianalyysit tässä on oikeammat ja miksi?

Että vastaapa sinäkin, kun olet niin fiksu.[/QUOTE]


Koska auton voi pysäyttää usein nopeasti ja poistaa itsensä ja muut henkilöt kyydistä. Lapsi taas ei välttämättä osaa avata auton ovien lukitusta, tai jos osaakin, voi esim. lähteä yksin hortoilemaan jonnekin.
 
Miksihän autoissa on palovakuutus olemassa jos ne ei syty palaan?

Kyllä ne syttyy, mutta onneksi se ei ole kovin yleistä. Meillä oli juuri koulussa tästä puhetta kun oli ensiapua ja opettaja asiasta palomiesten kanssa keskustellut.
Toki ne autot joskus syttyy palaan, muttei niin räjähdymäisesti kun elokuvissa annetaan ymmärtää.

Luin juuri salli saaren kirjoittaman kirjan traumakokemuksista. Siinä oli kuvattu äitiä joka oli lähdössä kahden lapsensa kanssa kauppaan. Auto ei kännistynyt joten äiti jätti lapset autoon ja meni hakemaan vaunuja. Kun tuli takasin auto oli tulessa. Isompi lapsi oli päässyt pois, pienempi kuoli autoon.

olen itsekin jättäny lapset autoon ja kipittänyt nopeesti bensikselle tai hakeen voi paketin kaupasta. nukkuvaa en ole jättänyt, jos se herää ja panikoi missä olen. mulla on tosin 3 lasta joista vanhin on 7v.

pääsääntöisesti otan lapset mukaan tai pyrin hoitaan asiat niin että voi jäädä kotiin miehen kanssa. kaikkee voi sattua ja tapahtua ja kaikelta niitä pieniä haluis aina suojella. siltikin voi sattua, eikä elämää voi sentakia jättää elämättä että pelkää.
 
[QUOTE="vieras";24804949]No ei. Mutta erityisen fiksu ei ole omasikaan. Mikset vaan vastaa? Miten määrittelette olevan ok ajaa autoilla, jotka saattaa syttyä kesken ajon mutta ei ok jättää lasta hetkeksi odottamaan autoon?

Ihan tuosta fiksuudesta: en ole omaa kantaani puolesta tai vastaan sanonut yhtään missään vaiheessa! Kyseenalaistan vain sen, että miten perustelette valintanne ja miksi koette olevanne oikeutettuja tuomitsemaan ne, jotka valitsevat eri tavalla kuin te itse? Kenen riskianalyysit tässä on oikeammat ja miksi?

Että vastaapa sinäkin, kun olet niin fiksu.[/QUOTE]

Alkuperäiseen kysymykseen vastasin jo aiemmin oman kommenttini. Tähän voin vastata sen, että jos sun mielestä on todellakin aivan sama asia hoitaa päivittäiset kuljetukset ja kauppareissut ym. autolla silloin kun auton käyttö on matkan tai vaivan takia huomattavasti kannattavampaa, ja vastaavasti jättää lapset autoon säilytykseen ja toivoa parasta, ei asiasta ehkä kannata sen enempää keskustella.

Jokainen miettii omalla kohdallaan mikä on tarpeellista, jokainen miettii myös riskit jotka on valmis ottamaan. Jos me lasten kanssa kuljetaan autolla koska se nyt tuppaa olemaan ainoa millä päästään täällä järkevästi liikkumaan, otan tietoisen riskin että matkalla saattaa jotain sattua ja pyrin tietenkin omalla toiminnallani ne riskit minimoimaan.

Lisäksi en halua ottaa riskejä että esim. auto varastetaan tai se palaa tai joka täräyttää sen kylkeen kun lapset ovat yksin autossa enkä mä pysty tilanteeseen mitenkään vaikuttamaan enkä heitä sieltä edes yrittää pelastaa.

Tämä on riskiarvio jonka itse teen joka ikinen kerta kun lähden liikkeelle lasten kanssa, minkä joutuisin tekemään myös kävellen liikkuessa, koska jokuhan saattaa esim. kännissä ajaa päällemme. En kuitenkaan ota turhaan tietoisia riskejä tai tuudittaudu siihen ihanaan utopiaan ettei meille mitään voi sattua, koska tiedän sen olevan vain harvinaisen typerää.

Että pähkinänkuoressa: Jokainen tekee omat päätöksensä ja ottaa omat riskinsä, sitten sopii vain toivoa parasta ettei tarvitse katua itseään kuoliaaksi jos jotain tapahtuu minkä olisi voinut omalla toiminnallaan estää. Se lienee pääasia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja isoäiti mölykylästä;24804633:
olen sitä mieltä, että yksin autoon heitetty lapsi on jätetty heitteille, ja hänestä kuuluisi tehdä lastensuojeluilmoitus

toisaalta asia ei ole näin mustavalkoinen. meillä kauppana tääl korvessa pikkuriikkinen sale jossa isommatkin ostokset tekee kolmessa minuutissa (olen ottanut aikaa). ja kyllä poika on jäänyt autoon nukkumaan siksi aikaa. ei ole mitään järkeä raahata sitä mukana ja herättää hyvin nukkuvaa.

mut en jättäisi missään muualla autoon edes hetkeksi.

toisaala voithan kaatua vaikka kotona ja kuolla eikä siitäkään lapsille paljoa tukea ja turvaa ole. eikös näin käynyt tässä vuoden sisällä isälle ja tyttärelle. oli joku eronnut pari ja isän hoito viikonloppu. jostain syystä isä kuollut ja lapsi oli 2v. ollut pari päivää yksin ja syönyt muroja kaapista.

eli kaikkea sattuu ja tapahtuu.
 
Mun mielestä on hiukan eri asia että jos asuu Helsingissä tai jossain pikkukylässä missä pari tuhatta tai muutama sata asukas, jossa kaikki tuntee toisensa. Isoon kaupunkiin en missään nimessä jättäis, liikenne, hörhöt, yms vaarat tai kaupassa voi olla jonoa kun taas pikkukaupungissa harvoin jonoa, usein muutama tuttu tai tutuntuttu siinä liikkeellä samalla. Pikkukylissä toimii tuo toisista ihmisistä välittäminen paremmin kuin suurissa kaupungeissa joissa ihmiset ei korvaansa lotkauta toisen hädälle, tai ajattelee ettei ole minun asia auttaa, mitäs jätti pentunsa autoon tms.
Itse asun suuressa kaupungissa enkä ikinä jättäisi lastani autoon kauppaan mennessä mutta ymmärrän kyllä että jos takapenkillä on kaksi nukkuvaa lasta ja itse menee ostamaan kyläkaupasta purkin maitoa ja parkkiksella liikkuu tuttuja ja tutuntuttuja, naapureita serkkuja yms. ettei näe tarvetta raahata unenpöpperöisiä lapsia kauppaan maitopurkin tähden.

Vähän kyllä pelottaa tuo auton palon mahdollisuus, vaikka se ei olekaan todennäköistä niin silti se on mahdollista. En pystyisi enää elämään itseni kanssa jos lapseni palaisi auton mukana siksi että olin niin laiska etten jaksanut ottaa mukaan kauppaa.
 
Itse en antaisi lapseni jäädä nukkumaan yksin autoon, ellen sanoisi, että: Jos nukahdat ja heräät yksin, enkä ole lähellä niin minä olen vain käymässä kaupassa ja tulen kohta takaisin. En minä sinua yksin jätä, älä pelkää. :)
Mutta silti menisin vasta kun herää. ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja isoäiti mölykylästä;24804713:
mun tuttava oli parkkeerannut auton kerran tien viereen ja jättänyt vaihteen päälle. auto oli mennyt oikosulkuun käynnistynyt itsestään ja kun vaihde oli päälle, ajoi ojaan

Voi luoja mikä vajakki. Siksi ei laitetakkaan sitä ykköstä silmään vaan kolmonen/nelonen. Aika voimakas startti saa olla jos siitä meinaa auton liikauttaa jos vielä käsijarrukin päällä. ÄLY HOI!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä;24807514:
Ööö... Totanoinnii, kolmosella käynnistyy helpommin mäkistartilla kuin ykkösellä, sen takia juuri laitetaan ykkönen pesään, eikä kolmosta...!

Mulle on joskus joku mies neuvonut että pistetään se vaihde mäen vastaisesti. Eli jos nokka alamäkeen, niin peruutusvaihteelle ja jos ylämäkeen niin ykköselle. En sitte tiedä kuinka oikein tää on. Ja tietty se käsijarru kans.
 
Olipas tämä perin viihdyttävä ketju kaikkine imputuksineen. Tottahan on, että maailmanmeno on muuttunut sitten 70-luvun, mutta on niitä sekopäitä ja huumehemmoja silloinkin ollut. Kuitenkin mielestäni aika tärkeä pointti tässä on se, että millaisen kaupan pihasta kysymys ja minkä aikaa lapsi autossa joutuu olemaan yksin. Itse en jättäisi kaupungissa tai ruuhkaisella parkkiksella lasta autoon edes hetkeksi, pienenkään kaupan pihassa en viittä minuuttia pidemmäksi ajaksi. Oman kylän päiväsaikaan olen jättänyt lapsen (1v9kk) käynnissä olevaan autoon, kun kipaisen pullapussin ja kahvipaketin. Parkkikselle on näköyhteys viereisen kahvilan ikkunasta, joten ei sitä siitä kyllä kukaan varastamassa käy. Myös kassa näkee auton koko ajan. Itse viivyn kaupassa noiden ostoksien kanssa n. 1,5min. Jokusen kerran lapsi on jopa jäänyt hereille autoon jonkun lelun kanssa ropeltamaan. Kerran yksi täti oli siinä ihan selkeästi odottamassa auton vieressä, kun tulin kaupasta mutta lähti kun saavuin paikalle, lapsella ei silloinkaan ollut mitään hätätilaa päällänsä. Täti siis vain varmisteli meinaanko pitkäänkin viipyä, kaiketikkin.

Täyslynkkaushan tästä seuraa, mutta antaa tulla vaan. Kysympä nyt teiltä, varsinkin pikkukylissä kasvaneet, että muistatteko itse olleenne autossa odottamassa vanhempianne? Minä muistan, ja typerin asia mitä tein oli isän silmälasikoteloon piirtäminen. Ehkä meille maalaisemmille lapsille on vain opetettu pikkaisen paremmin ettei autoon saa koskea. Ja minun on ainakin tosi pienenä jo annettu ohjata autoa isän apuna sylistä käsin ettei ole sitten tarvinnut ilman lupia edes miettiä mihinkään koskemista. Aion tämä myös siirtää perintönä eteenpäin, pitää pärjätä itsekseen ja pitää uskoa kun kielletään johonkin koskemasta. Kaikkea pitää kuitenkin saada koittaa valvovan silmän alla, niin oppii jotain hyödyllistä ja ei tarvitse ilman lupia himotella tekevänsä jotain aikuisten juttuja.
 
Mä en uskaltaisi jättää alle kouluikäisiä lapsia yksin autoon. Meillä on itsellä yksi auto syttynyt itsestään palamaan parkkipaikalla ja palanut poroksi muutamassa minuutissa. Palomiehet sanoo että autopalot on yksi yleisimpiä hälytysajojen syitä heillä.
 
Tässä taannoin parkkeerasin autoni kaupan pihaan. Viereisessä autossa oli kaksi poikaa, arvioisin että sellaisen 4v ja vajaa 2v. Isompi oli irti tuolista, pienempi kiinni turvaistuimessa. Iso poika mätki pienempää päähän ja kiskoi huppua pikkuveljensä (oletan näin...) kasvojen päälle samalla kun tämä huutaa pää punaisena. Aikuisia autossa ei ollut... En uskaltanut sen enempää aiheeseen puuttua muuta kuin että heristin isommalle sormea. Kiva siinä pikku veikan on olla lukittuna kiinni penkissä kun toinen kiusaa - pelottavalla tavalla....

Kyllä, lapset varmasti nujakoi kotonakin. Mutta kaippa silloin vanhempi aiheeseen puuttuu ja toinen ei ole sidottunua kiinni...
 
Täällä paikkakunnalla sattui hiljattain sellainen juttu, että isä oli jättänyt 3-vuotiaan lapsen autoon nukkumaan ja mennyt tien toiselle puolelle pankkiautomaatille. Kaikkihan tietää ettei siinä montaa minuuttia mene. No, lapsi oli herännyt, nähnyt isän tien toisella puolella ja lähtenyt autosta ja lähtenyt juoksemaan isänsä luo. Arvaatteko mitä tapahtui?
 
Olipas tämä perin viihdyttävä ketju kaikkine imputuksineen. Tottahan on, että maailmanmeno on muuttunut sitten 70-luvun, mutta on niitä sekopäitä ja huumehemmoja silloinkin ollut. Kuitenkin mielestäni aika tärkeä pointti tässä on se, että millaisen kaupan pihasta kysymys ja minkä aikaa lapsi autossa joutuu olemaan yksin. Itse en jättäisi kaupungissa tai ruuhkaisella parkkiksella lasta autoon edes hetkeksi, pienenkään kaupan pihassa en viittä minuuttia pidemmäksi ajaksi. Oman kylän päiväsaikaan olen jättänyt lapsen (1v9kk) käynnissä olevaan autoon, kun kipaisen pullapussin ja kahvipaketin. Parkkikselle on näköyhteys viereisen kahvilan ikkunasta, joten ei sitä siitä kyllä kukaan varastamassa käy. Myös kassa näkee auton koko ajan. Itse viivyn kaupassa noiden ostoksien kanssa n. 1,5min. Jokusen kerran lapsi on jopa jäänyt hereille autoon jonkun lelun kanssa ropeltamaan. Kerran yksi täti oli siinä ihan selkeästi odottamassa auton vieressä, kun tulin kaupasta mutta lähti kun saavuin paikalle, lapsella ei silloinkaan ollut mitään hätätilaa päällänsä. Täti siis vain varmisteli meinaanko pitkäänkin viipyä, kaiketikkin.

Täyslynkkaushan tästä seuraa, mutta antaa tulla vaan. Kysympä nyt teiltä, varsinkin pikkukylissä kasvaneet, että muistatteko itse olleenne autossa odottamassa vanhempianne? Minä muistan, ja typerin asia mitä tein oli isän silmälasikoteloon piirtäminen. Ehkä meille maalaisemmille lapsille on vain opetettu pikkaisen paremmin ettei autoon saa koskea. Ja minun on ainakin tosi pienenä jo annettu ohjata autoa isän apuna sylistä käsin ettei ole sitten tarvinnut ilman lupia edes miettiä mihinkään koskemista. Aion tämä myös siirtää perintönä eteenpäin, pitää pärjätä itsekseen ja pitää uskoa kun kielletään johonkin koskemasta. Kaikkea pitää kuitenkin saada koittaa valvovan silmän alla, niin oppii jotain hyödyllistä ja ei tarvitse ilman lupia himotella tekevänsä jotain aikuisten juttuja.

Mun mies on pikkukylän kasvatti ja istunut autossa odottamassa kyllä - kun auto lähti liukumaan mäkeä alaspäin ja törmäsi puuhun. Mieheni oli tuolloin 5 vuotias ja auton käsijarrun vaijeri petti (joo, hänen isän moka kun oli ajatuksissaan jättänyt vaihteen vapaalle - mut me kaikki ollaan vaan ihmisiä ja tehdää virheitä). Vaikka hän kuinka on peltoautoilla ajanut 10 kesäisetä saakka ja tehnyt ties mitä - meidän tyttöjä hän ei anna jättää autoon kuin tyylin siksi aikaa että haet pankkiautomaatilta rahaa (suora näköyhteys autoon). Kyse ei ole siis siitä että lapset aiheuttaisivat auton liikkelle lähdön...

Virheistä pitäisi oppia eikä niitä jatkaa eteenpäin? Eikös niin.
 
[QUOTE="rrr";28258899] - meidän tyttöjä hän ei anna jättää autoon kuin tyylin siksi aikaa että haet pankkiautomaatilta rahaa (suora näköyhteys autoon). Kyse ei ole siis siitä että lapset aiheuttaisivat auton liikkelle lähdön...

Virheistä pitäisi oppia eikä niitä jatkaa eteenpäin? Eikös niin.[/QUOTE]

Luepas tuo mitä yllä kirjoitin..
 
Luepas tuo mitä yllä kirjoitin..

Kamala tapaus. Ja esimerkki siitä ihmisen erehtyväisyydestä - kun luullan että tiedetään ja otetaan kaikki huomioon, ja miksi? vain siksi että näin päästään itse karvan helpommalla. Asia etenee karvan nopeammin. Hinta vaan voi olla kallis.

Tai sitten on vaan sattumien summia kuten mieheni kohdalla oli lapsena. Juuri sillä kertaa kun hänen isä unohti laitta vaihteen silmään käsijarrun vaijeri katkeaa. Sanotaan että näin ei voi tapahtua. Voipas. Siinä mielessä on pieni hinta se että tekee vaikka sitten jonkun mielestä ylisuojelevan tempauksen ja poistaa mahdollisuuden tapahtua - eli tässä tapauksessa ottaa lapsen mukaan, vallankin kun pieni on kyseessä
 

Yhteistyössä