Uusi suhde liian nopeasti?

[QUOTE="mies";28229246] Taas alkaa tuo ärtynyt puhetapa...

Olen palstalla koska suomalaisen naisen sielunelämä on morbidilla tavalla kiinnostava ja pidän väittelemisestä. Mutta toisaalta se, mitä luen täällä, on usein hyvin kamalaa tekstiä eikä ollenkaan sellaista, jonka itse liitän naiseen, ainakaan naisiin, joista itse olen kiinnostunut. Ehkä siinä on jonkinlaista shokkiarvoa. Jota sitten yritän kannanotoillani pureskella ja tutkia, myös kyseenalaistaa. Täällä olevien tarinoiden ja kommenttien rankkuus ja synkeys siis järkyttävät, säälittävät ja mietityttävät suuresti yhtä aikaa. Samalla vertaan näitä juttuja aiempiin kokemuksiin ja esim. ulkomaalaisiin naisiin, joista olen viime vuosina alkanut pitää ehkä enemmän osaltaan varmaan siksi, että he tuntuvat ymmärtävän minua paremmin. Heillä ei esim. ole tuollaisia pelkotiloja kuten "jos se on liian hyvä, se on varmaan narsu" koska heillä on keskimäärin varauksettomampi, iloisempi ja valoisampi suhtautuminen elämään ja kanssaihmisiin, josta itse suuresti pidän, mutta jota tosi tosi harvoin tapaan täällä.

Yritän siis jotenkin parantaa ymmärrystä itseni ja meikäläisten naisten välillä. Tosin välillä tuntuu, että olemme niin kaukana toisistamme, että tämä on vaikeaa. Yritän tavoittaa niitä tekijöitä, jotka ovat onnistuneen ymmärtämisen esteenä.

Minulla on asiat reilassa ja hieno nainen on katsottuna, kiitos vain. En tosin seurustele tällä hetkellä, seurustelen vain harvoin koska useimmat naiset eivät herätä minussa niin isoja tunteita, ulkomaalaiset enemmän.[/QUOTE]

Mene nyt jo ihmeessa sen ulkomaalaisen naisen helmoihin talta palstalta itkemasta. Taalla on vain suomalaisia naisia.

 

[QUOTE="vieras";28229263]Mene nyt jo ihmeessa sen ulkomaalaisen naisen helmoihin talta palstalta itkemasta. Taalla on vain suomalaisia naisia.[/QUOTE]

En voi siksi kun asun vielä Suomessa. Ja yritän saada suomalaiset naiset, ellei nyt muuttumaan niin ainakin miettimään arvojaan, asenteitaan ja toimintaansa (koska itse en itseäni niistä tunnista). Se on epärealistista, tiedän. Mutta kun itsekin olen suomalainen syntyjäni, ja jos minä pystyn suomalaisena ajattelemaan näin (kiitos etenkin vuosien lukeneisuuden ja pohdinnan), uskon että muutosta voisi tapahtua. Eli minulla on oma lehmä ojassa, mutta toisaalta olen uskomuksessa, että monet kannattamani asiat ja ajatusmallit olisivat myös "oikeasti" hyväksi ihmiselle ja parisuhteellekin.

Esim.: hyvyyteen ja rakkauteen uskominen ja toivo olisi paljon parempi kuin synkeys, pelokkuus ja masennus, tästä kai moni on samaa mieltä. Kuitenkin palsta heittää silmilleni ketju toisensa perään synkeitä, pelokkaita, ärtyneitä, jne. tekstejä, joiden puheenvuorot ovat harvoin toisia vahvistavia ja sydämellisiä. Ilon ja onnen uutiset ja ilmaisut ovat harvassa, samoin aito tukeminen ja vahvistaminen.

Tilanne on tavallaan turhauttava. Haluaisin että nämä ihmiset voisivat paremmin siten kuin itse ymmärrän, koska ymmärrykseni ei ole ihan tuulesta temmattua. Tietyllä tapaa haluan ehkä opastaa näitä ihmisiä, mutten tuomiten vaan pyrkien ymmärtämään ja haastaen keskustelemaan ja pohtimaan.

 

[QUOTE="mies";28229346]En voi siksi kun asun vielä Suomessa. Ja yritän saada suomalaiset naiset, ellei nyt muuttumaan niin ainakin miettimään arvojaan, asenteitaan ja toimintaansa (koska itse en itseäni niistä tunnista). Se on epärealistista, tiedän. Mutta kun itsekin olen suomalainen syntyjäni, ja jos minä pystyn suomalaisena ajattelemaan näin (kiitos etenkin vuosien lukeneisuuden ja pohdinnan), uskon että muutosta voisi tapahtua. Eli minulla on oma lehmä ojassa, mutta toisaalta olen uskomuksessa, että monet kannattamani asiat ja ajatusmallit olisivat myös "oikeasti" hyväksi ihmiselle ja parisuhteellekin.

Esim.: hyvyyteen ja rakkauteen uskominen ja toivo olisi paljon parempi kuin synkeys, pelokkuus ja masennus, tästä kai moni on samaa mieltä. Kuitenkin palsta heittää silmilleni ketju toisensa perään synkeitä, pelokkaita, ärtyneitä, jne. tekstejä, joiden puheenvuorot ovat harvoin toisia vahvistavia ja sydämellisiä. Ilon ja onnen uutiset ja ilmaisut ovat harvassa, samoin aito tukeminen ja vahvistaminen.

Tilanne on tavallaan turhauttava. Haluaisin että nämä ihmiset voisivat paremmin siten kuin itse ymmärrän, koska ymmärrykseni ei ole ihan tuulesta temmattua. Tietyllä tapaa haluan ehkä opastaa näitä ihmisiä, mutten tuomiten vaan pyrkien ymmärtämään ja haastaen keskustelemaan ja pohtimaan.[/QUOTE]

 

[QUOTE="vieras";28229415]

[/QUOTE]

Tämä lienee jonkinlaista sanomani ironisointia (sinänsä kiintoisaa, kiitos ).

Minusta kuitenkin käytät ironiaa väärässä paikassa, jos ulotat sen koskemaan toiveita olla myönteisempi ja ihmisenä parempi.

Kristinuskossa ajatellaan, että se on Jumalan tahto, että näin kävi. Sosialismissa ajatellaan, että se on muiden tahto tai vika, että näin kävi. Minä kannatan näkemystä, jonka mukaan me itse voimme muokata maailmaamme parempaan suuntaan omalla asennoitumisellamme itseemme ja muihin ihmisiin. Minä näen vapaan ja vahvan naisen naisena, joka näkee tämän oman asenteen tärkeyden suhteessa itseen (arvostaa itseään, ei anna kohdella itseään huonosti) ja muihin (näkee tietyt ihmiset toisia erityisimpinä luonnostaan, mutta kaikki ihmiset arvokkaina) ja saa siitä voimaa (kunnioittaa elämää, nauttii kauneudesta, hetkistä...). Eikä syyttele olosuhteita, historiaa tai kohtaloa siitä, että asiat on näin (paskasti) ja luhistu sen alle.

Tällaista energiaa ja uskoa haluaisin valaa suomalaisnaisiin. Mun pitäis kirjoittaa tästä kirja, teen sen kun vähän "vakavammat" tekstit on valmiita

 

Älä mies vertaa keskustelupalstoilla trollaajia eläviin tuntemiisi naisiin. En ihmettele asennettasi yhtään jos sinulle kaksplussan trolli = suomalainen nainen ja ulkomaalaiset naiset taas ovat joitain oikeita ihmisiä, joihin olet tutustunut ja ihastunut. Asenne on vaan aiheeton, koska tuonkaltainen vertailu on täysin järjetöntä.

Ja jos kuvittelet, että tämä "suomalainen nainen" "oppisi" sinulta jotakin, kun ensin haukut häntä ja kehut niitä ulkomaalaisia, niin on kyllä psykologian ja pedagogiikankin alkeellisimmat alkeet hukassa.

 

Älä mies vertaa keskustelupalstoilla trollaajia eläviin tuntemiisi naisiin. En ihmettele asennettasi yhtään jos sinulle kaksplussan trolli = suomalainen nainen ja ulkomaalaiset naiset taas ovat joitain oikeita ihmisiä, joihin olet tutustunut ja ihastunut. Asenne on vaan aiheeton, koska tuonkaltainen vertailu on täysin järjetöntä.

Kyllä minä sen tiedän, etteivät ne ole sama asia. Mutta kun mietin omia kokemuksiani, esim. viestimisen tapa on paljon "pehmeämpi" ulkomaalaisilla kuin suomalaisilla naisilla. Esim. tällä palstalla harvoin näkee sanallisia hellyyden osoituksia eli että nainen puhuu "söpösti", mutta en törmää siihen oikeastikaan. Samoin pukeutuminen on jotenkin erilaista, elehtiminen, sanankäyttö sanoisinko naiivimpaa, jne., käytös ulospäinsuuntautuneempaa ja energisempää, jne. Monesti, ei tietenkään joka kerta. Mutta jokin sellainen lämpö on helpommin aistittavissa kun nainen ei ole Suomesta. Romantiikkaa on jotenkin meillä vähemmän, ja tähän on myös historiallisia syitä. Oma äitini oli juuri tällainen perinteinen nainen, joka silti osasi olla moderni - nyt tuntuu että jakaudutaan vähän liikaa joko ura- tai kotinaisiin. Mustavalkoisuutta on liikaa.

Ja kun minua kiinnostavat käytöksen, toiminnan ja ajattelun syyt (mikään kun ei tule täysin tyhjästä tai pakon sanelemana), olen kehitellyt pientä yhteiskuntateoriaa suomalaisesta naisesta. Se on ehkä tyhmää ajanhukkaa toisaalta, mutta toisaalta itselleni tutkijana kiinnostavaa, koska vastaavaa on akateemisesti tehty niin kovin vähän. Kun minulla on välillä vapaa-aikaa enkä juuri nyt seurustele (ehkä kuitenkin hyvin pian, selviää viikon parin sisään ), olen joskus palstalla pohtimassa tätä mallia ja lukemassa/osallistumassa keskusteluihin.

 

Ja jos kuvittelet, että tämä "suomalainen nainen" "oppisi" sinulta jotakin, kun ensin haukut häntä ja kehut niitä ulkomaalaisia, niin on kyllä psykologian ja pedagogiikankin alkeellisimmat alkeet hukassa.

Kritiikki ei ole haukkumista. Haukkumisessa ei ole mitään rakentavaa. Minä mielestäni useimmiten yritän tarjota jotain rakentavaa tilalle.

Enemmän koen, että suomalainen nainen ei ole tottunut saamaan kritiikkiä, koska suomalaisen naisen pohdintaa harrastetaan niin vähän, heidän asemansa on tavallaan suojattu paketti. Tämä on hyvin epäpedagoginen ja sangen monologinen lähtökohta, joka ei sovi tähän aikaan. Yksinkertaisuus on aina kaksiteräinen miekka. Jos suomalainen nainen on valmispaketti, se on simppeliä, mutta tämä ei silti välttämättä ole itsessään hyvä asia.

 

[QUOTE="mies";28229556]Kyllä minä sen tiedän, etteivät ne ole sama asia. Mutta kun mietin omia kokemuksiani, esim. viestimisen tapa on paljon "pehmeämpi" ulkomaalaisilla kuin suomalaisilla naisilla. Esim. tällä palstalla harvoin näkee sanallisia hellyyden osoituksia eli että nainen puhuu "söpösti", mutta en törmää siihen oikeastikaan. Samoin pukeutuminen on jotenkin erilaista, elehtiminen, sanankäyttö sanoisinko naiivimpaa, jne., käytös ulospäinsuuntautuneempaa ja energisempää, jne. Monesti, ei tietenkään joka kerta. Mutta jokin sellainen lämpö on helpommin aistittavissa kun nainen ei ole Suomesta. Romantiikkaa on jotenkin meillä vähemmän, ja tähän on myös historiallisia syitä. Oma äitini oli juuri tällainen perinteinen nainen, joka silti osasi olla moderni - nyt tuntuu että jakaudutaan vähän liikaa joko ura- tai kotinaisiin. Mustavalkoisuutta on liikaa.

Ja kun minua kiinnostavat käytöksen, toiminnan ja ajattelun syyt (mikään kun ei tule täysin tyhjästä tai pakon sanelemana), olen kehitellyt pientä yhteiskuntateoriaa suomalaisesta naisesta. Se on ehkä tyhmää ajanhukkaa toisaalta, mutta toisaalta itselleni tutkijana kiinnostavaa, koska vastaavaa on akateemisesti tehty niin kovin vähän. Kun minulla on välillä vapaa-aikaa enkä juuri nyt seurustele (ehkä kuitenkin hyvin pian, selviää viikon parin sisään ), olen joskus palstalla pohtimassa tätä mallia ja lukemassa/osallistumassa keskusteluihin.[/QUOTE]

Oih. Sinä olet kyllä todella viisas. Kerro lisää <3 *hih*

 

Mustavalkoisuus kärjistyy palstalla, ja ehkä tässä ajassakin. Ei ole muutenkaan mitenkään ihmeellistä, että täällä ei juuri söpöillä. Suomalaiset naiset söpöilee niiden ihastustensa kanssa.

Kyllä minustakin suomalaiselle kulttuurille tekisi hyvää ottaa mallia muista kulttuureista, mutta minusta on aika huvittavaa, että sinä kritisoit naisia, kun miehet ovat kaikissa noissa ikäviksi luokittelemissasi asioissa selkeitä mestareita (jos tästä nyt joku kilpailu tehtäsiin). Sinä sanot sitten, että suomalaiset naiset ovat liian "miehiä", kun todellisuudessa ongelma on koko suomalaisessa kulttuurissa, eikä suomalaisessa naisessa.

Eikä se ongelma ole niin iso kuin kuvittelet. Sinä seuraat sitä pintasilausta, et sitä mitä oikeasti kotona puolison ja ystävien kesken tapahtuu. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu sellainen virallisuus ulkoilmoilla. Oudompien nähden ei hirveästi höpistä tai tunteita näytetä. Tämä voi olla mielestäsi huono piirre, mutta se ei vielä tarkoita sitä, etteikö ne samat ihmiset ole kuitenkin aidoissa ihmissuhteissa lämpimiä, mukavia ja positiivisia ihmisiä.

Kylmät talvet ja tasa-arvo ovat opettaneet suomalaisen naisen myös pärjäämään ja tekemään töitä. Jostain syystä monille ulkomaalaisia naisia ihannoiville miehille tämä on liikaa. Nainen ei ole nainen, ellei häntä pidä kuin kukkaa kämmenellä. Noh, newsflash, saa suomalaistakin naista pitää kuin kukkaa kämmenellä - aina välillä. Ihminen on kuitenkin kokonaisuus ja Suomessa parisuhde on yleensä tasa-arvoinen, eikä niin että mies on isällinen vaimostaan "huolehtija". Kyllä minäkin puraisisin ukolta pään irti jos sieltä tulisi jotain alentuvaa "älä sinä vaivaa pientä sievää päätäsi näillä asioilla", mutta olen hyvinkin kuin kehräävä kissanpentu kun minulle osoitetaan hellyyttä ja minua arvostetaan.

 

[QUOTE="mies";28229592]Kritiikki ei ole haukkumista. Haukkumisessa ei ole mitään rakentavaa. Minä mielestäni useimmiten yritän tarjota jotain rakentavaa tilalle.

Enemmän koen, että suomalainen nainen ei ole tottunut saamaan kritiikkiä, koska suomalaisen naisen pohdintaa harrastetaan niin vähän, heidän asemansa on tavallaan suojattu paketti. Tämä on hyvin epäpedagoginen ja sangen monologinen lähtökohta, joka ei sovi tähän aikaan. Yksinkertaisuus on aina kaksiteräinen miekka. Jos suomalainen nainen on valmispaketti, se on simppeliä, mutta tämä ei silti välttämättä ole itsessään hyvä asia.[/QUOTE]

 

[QUOTE="mies";28229592]Kritiikki ei ole haukkumista. Haukkumisessa ei ole mitään rakentavaa. Minä mielestäni useimmiten yritän tarjota jotain rakentavaa tilalle.

Enemmän koen, että suomalainen nainen ei ole tottunut saamaan kritiikkiä, koska suomalaisen naisen pohdintaa harrastetaan niin vähän, heidän asemansa on tavallaan suojattu paketti. Tämä on hyvin epäpedagoginen ja sangen monologinen lähtökohta, joka ei sovi tähän aikaan. Yksinkertaisuus on aina kaksiteräinen miekka. Jos suomalainen nainen on valmispaketti, se on simppeliä, mutta tämä ei silti välttämättä ole itsessään hyvä asia.[/QUOTE]

Kyllä se kritiikki on haukkumista silloin kun yleistät meidät kaikki yksilöt täällä sellaiseksi omaksi ikäväksi mielikuvaksesi suomalaisesta naisesta ja sanot päälle sitten millaisia meidän pitäisi olla. Minusta tämä on aika kaukana rakentavasta kritiikistä. Kritiikin esittämiselle pitäisi aina myös olla joku pohja ja syy, muuten se on vaan nimenomaan haukkumista. Usein vielä mollaat jotain tiettyä kirjoittajaa alleviivaamalla, kuinka tämä on oikein "oiva malliesimerkki siitä kamalasta, vastenmielisestä, suomalaisesta naisesta". Et voi tosissasi kuvitella, että tällainen lähestymistapa saisi positiivisen vastaanoton.

Onko oikeasti mahdotonta pohtia ihan vain ihmisyyttä sen sijaan kuinka epätäydellisiä naiset ovat (ilmeisesti miehiin verrattuina tai sitten naisilla on yksin vastuu olla jotakin tiettyä, kun taas mies saa olla mitä haluaa) ja yleensäkin minkälaiset kulttuurilliset seikat vaikuttavat mihinkin. Miksi joka kerta täytyy tuoda esille se sinun yleistämäsi suomalaisen naisen irvikuva ja liimata päälle se korokkeelle nostettu ulkomaalainen nainen, johon kaikkien suomalaisten tulisi pyrkiä - ilmeisesti sinua miellyttääkseen?

Aina silloin tällöin muutama viesti sinulta on keskustelua ja sen jälkeen lähtee taas lapasesta. Etkä itse ota minkäänlaista kritiikkiä vastaan, vaan koet sen heti henkilöön menemisenä ja haukkumisena.

 

[QUOTE="vieras";28229599]Oih. Sinä olet kyllä todella viisas. Kerro lisää <3 *hih*[/QUOTE]

Juuri tämän tyyppisiä reaktioita kaipailen Kun ne vaan tulisivat aidosti eikä feikkinä. Ei moni mies, käsi sydämellä, halua toista "äijää" vaan naiseksi tunnistettavan naisen.

Mutta, ei "pehmeän" naisen tarvitse olla älyltään bimbo tai nyrkin ja hellan välissä, tämä on jälleen yksi mustavalkoisuus. Vaan samassa ihmisessä, miehessä tai naisessa, voi olla tätä tunteikkuutta _ja_ samalla vakavasti otettavuutta. Meidän kulttuurin naiskuvaan valitettavasti kuuluu yksinkertaistaa ja vetää mutkat suoriksi liian herkästi. Pehmeä ihminenkin voi omistaa oman tahdon ja itsekunnioituksen eikä olla heittopussi. Tätä "ylirationaalinen" suominaisethos ei ymmärrä. Ihminen ei ole looginen kokonaisuus, eikä tarvitse ollakaan. Enemmän sydäntä, vähemmän päätä.

 

Kiitos Millenia, kun jaksat <3 Minä en jaksaisi. Tuo on kyllä aika loputon suo. Ihan kuten sanoit, "mies" ei osaa ottaa kritiikkiä vastaan, eikä myöskään näe itsessään koskaan mitään vikaa. Ja koskaan hän ei ole väärässä. Aina on sen sijaan läsnä tuo itsetyytyväisyys ja ylemmyyden tunto: hän yrittää opastaa ja opettaa meitä sivistymättömiä ja hieman typeriä suomalaisia naisia, joita on mukava katsella sieltä yläilmoista.

 

[QUOTE="mies";28229648]Juuri tämän tyyppisiä reaktioita kaipailen Kun ne vaan tulisivat aidosti eikä feikkinä. Ei moni mies, käsi sydämellä, halua toista "äijää" vaan naiseksi tunnistettavan naisen.

Mutta, ei "pehmeän" naisen tarvitse olla älyltään bimbo tai nyrkin ja hellan välissä, tämä on jälleen yksi mustavalkoisuus. Vaan samassa ihmisessä, miehessä tai naisessa, voi olla tätä tunteikkuutta _ja_ samalla vakavasti otettavuutta. Meidän kulttuurin naiskuvaan valitettavasti kuuluu yksinkertaistaa ja vetää mutkat suoriksi liian herkästi. Pehmeä ihminenkin voi omistaa oman tahdon ja itsekunnioituksen eikä olla heittopussi. Tätä "ylirationaalinen" suominaisethos ei ymmärrä. Ihminen ei ole looginen kokonaisuus, eikä tarvitse ollakaan. Enemmän sydäntä, vähemmän päätä.[/QUOTE]

Hassu! Saako kysyä missä päin asut? *hih*

 

[QUOTE="mies";28229648]Juuri tämän tyyppisiä reaktioita kaipailen Kun ne vaan tulisivat aidosti eikä feikkinä. [/QUOTE]



Sinähän olet opettaja ammatiltasi? Varmaan ihan oikean alan olet valinnut.

 

[QUOTE="mies";28229467]Tämä lienee jonkinlaista sanomani ironisointia (sinänsä kiintoisaa, kiitos ).

Minusta kuitenkin käytät ironiaa väärässä paikassa, jos ulotat sen koskemaan toiveita olla myönteisempi ja ihmisenä parempi.

Kristinuskossa ajatellaan, että se on Jumalan tahto, että näin kävi. Sosialismissa ajatellaan, että se on muiden tahto tai vika, että näin kävi. Minä kannatan näkemystä, jonka mukaan me itse voimme muokata maailmaamme parempaan suuntaan omalla asennoitumisellamme itseemme ja muihin ihmisiin. Minä näen vapaan ja vahvan naisen naisena, joka näkee tämän oman asenteen tärkeyden suhteessa itseen (arvostaa itseään, ei anna kohdella itseään huonosti) ja muihin (näkee tietyt ihmiset toisia erityisimpinä luonnostaan, mutta kaikki ihmiset arvokkaina) ja saa siitä voimaa (kunnioittaa elämää, nauttii kauneudesta, hetkistä...). Eikä syyttele olosuhteita, historiaa tai kohtaloa siitä, että asiat on näin (paskasti) ja luhistu sen alle.

Tällaista energiaa ja uskoa haluaisin valaa suomalaisnaisiin. Mun pitäis kirjoittaa tästä kirja, teen sen kun vähän "vakavammat" tekstit on valmiita [/QUOTE]

Kulta pieni, kirjakaupat ovat pullollaan tamanlaisia kirjoja. Veikkaan, etta paremmin kirjoitettuja kuin sinun tuleva opuksesi. Jata suosiolla kirjoittamatta se.

 

Kyllä se kritiikki on haukkumista silloin kun yleistät meidät kaikki yksilöt täällä sellaiseksi omaksi ikäväksi mielikuvaksesi suomalaisesta naisesta ja sanot päälle sitten millaisia meidän pitäisi olla.

En mielestäni ole toiminut näin. Enemmän olen tyytynyt yleisellä tasolla hämmästelemään palstan meininkiä.

Tarkoitan tuolla pitäisi-puolella sellaista, että ei ihminen voi jaksaa hyvin, jos esim. negatiiviset tunteet ovat hallitsevia. Kuitenkin valtaosa palstan viesteistä on negatiivisia tai ainakin ei-positiivisia. Samoin meidän arjessa näkee paljon naisia naamat kurtussa ja synkät tamineet päällä. Ei kaikki viihdy tässä skenessä kun tietoisuus on lisääntynyt. Parhaiten siinä viihtyvät he, jotka eivät muusta tiedä. Tiedon kasvun ja epätäydellisyyden välinen suhde on suoraan verrannollinen - mutta epätäydellisyyden keskelläkin voi kokea täydellisyyden hetkiä.

Onko oikeasti mahdotonta pohtia ihan vain ihmisyyttä sen sijaan kuinka epätäydellisiä naiset ovat (ilmeisesti miehiin verrattuina tai sitten naisilla on yksin vastuu olla jotakin tiettyä, kun taas mies saa olla mitä haluaa) ja yleensäkin minkälaiset kulttuurilliset seikat vaikuttavat mihinkin. Miksi joka kerta täytyy tuoda esille se sinun yleistämäsi suomalaisen naisen irvikuva ja liimata päälle se korokkeelle nostettu ulkomaalainen nainen, johon kaikkien suomalaisten tulisi pyrkiä - ilmeisesti sinua miellyttääkseen?

Olkiukkoja. Minusta havaintoni eivät ole stereotyyppisiä. Olen mm. tavannut kasvokkain yli 30 eri suomalaisnaista ja vaihtanut mielipiteitä kirjallisesti n. 200 eri naisen kanssa. Ja tietysti nähnyt ja lukenut vielä paljon useampia. Minusta tämä on keskimääräistä kovempi kokemuspohja pohdinnalle. Ja se, mikä minua etenkin kiehtoo, on, miten paljon enemmän suhteellisesti ulkomaalaiset naiset tykkäävät minusta ja arvostavat. Tämä on yksi kiinnostava havainto.

Aina silloin tällöin muutama viesti sinulta on keskustelua ja sen jälkeen lähtee taas lapasesta. Etkä itse ota minkäänlaista kritiikkiä vastaan, vaan koet sen heti henkilöön menemisenä ja haukkumisena.

Se kieli, mitä täällä käytetään normaalisti, on niin rajua, että miesvaltaisella palstalla monikin käyttäjä olisi jo saanut kirjoituskiellon. Joten en nyt marttyyriksikään tunnustaudu, sori

 

[QUOTE="vieras";28229659]Kiitos Millenia, kun jaksat <3 Minä en jaksaisi. Tuo on kyllä aika loputon suo. Ihan kuten sanoit, "mies" ei osaa ottaa kritiikkiä vastaan, eikä myöskään näe itsessään koskaan mitään vikaa. Ja koskaan hän ei ole väärässä. Aina on sen sijaan läsnä tuo itsetyytyväisyys ja ylemmyyden tunto: hän yrittää opastaa ja opettaa meitä sivistymättömiä ja hieman typeriä suomalaisia naisia, joita on mukava katsella sieltä yläilmoista.[/QUOTE]

Voin kyllä olla väärässä, mutta teoria- ja kokemuspohjani on kyllä laajempi kuin useimmilla ihmisillä aiheesta. Jos näen vakuuttavia argumentteja, toki voin muuttaa mieltäni. Palstalla keskustelu vain useimmiten taantuu henkilöön käyväksi.

 

[QUOTE="vieras";28229692]Kulta pieni, kirjakaupat ovat pullollaan tamanlaisia kirjoja.[/QUOTE]

Annapa yksikin kirja, jossa ruoditaan _kriittisesti_ suomalaisnaisen yhteiskunnallista muutosta esim. Canthista tähän päivään.

 

[QUOTE="vieras";28229683]

Sinähän olet opettaja ammatiltasi? Varmaan ihan oikean alan olet valinnut. [/QUOTE]

En voi kommentoida yksityissyistä ammattiani.

 

[QUOTE="mies";28229771]Annapa yksikin kirja, jossa ruoditaan _kriittisesti_ suomalaisnaisen yhteiskunnallista muutosta esim. Canthista tähän päivään.[/QUOTE]

"Minä kannatan näkemystä, jonka mukaan me itse voimme muokata maailmaamme parempaan suuntaan omalla asennoitumisellamme itseemme ja muihin ihmisiin. Minä näen vapaan ja vahvan naisen naisena, joka näkee tämän oman asenteen tärkeyden suhteessa itseen (arvostaa itseään, ei anna kohdella itseään huonosti) ja muihin (näkee tietyt ihmiset toisia erityisimpinä luonnostaan, mutta kaikki ihmiset arvokkaina) ja saa siitä voimaa (kunnioittaa elämää, nauttii kauneudesta, hetkistä...). Eikä syyttele olosuhteita, historiaa tai kohtaloa siitä, että asiat on näin (paskasti) ja luhistu sen alle.

Tällaista energiaa ja uskoa haluaisin valaa suomalaisnaisiin. Mun pitäis kirjoittaa tästä kirja, teen sen kun vähän "vakavammat" tekstit on valmiita".

Missa sina tuossa puhuit Minna Canthista yms. Mita tuossa ylla kirjoitat on kylla aika monen "self help" -kirjan paasisalto. Mutta kun sina kuitenkin alat vankaamaan, etta teet sen joka tapauksessa paremmin, niin siita vaan. Ei kukaan esta.

 

Vastaan alkuperäiseen viestiin. Parhaita juttuja ovat usein ne, jotka tapahtuvat itsestään, yrittämättä. Mielestäni uusi suhde tulee liian pian, jos on kyseessä ns. laastarisuhde. Mutta monestihan ihmiset ovat ehtineet työstää eroa mielessään jo ennen varsinaista eroa, ja ovat hyvinkin pian valmiita uuteen suhteeseen.

Oma mieheni aloitti suhteen kanssani, kun oli virallisesti vielä naimisissa. Siis eropaperit vetämässä toki. Vaikeinta se oli miehen exälle, joka elätteli toiveita vielä yhteen palaamisesta. Mutta yhdessä ollaan oltu yli 10 vuotta, eikä mies koskaan itse kokenut, että suhteemme olisi alkanut liian nopeasti.

 

[QUOTE="vieras";28229789]Missa sina tuossa puhuit Minna Canthista yms. Mita tuossa ylla kirjoitat on kylla aika monen "self help" -kirjan paasisalto. Mutta kun sina kuitenkin alat vankaamaan, etta teet sen joka tapauksessa paremmin, niin siita vaan. Ei kukaan esta.[/QUOTE]

Toki myönnän tuon. Self help -osiot olisivat vain yksi lisä kirjassani, eivät sen pääsisältö

 

[QUOTE="vieras";28229797]Vastaan alkuperäiseen viestiin. Parhaita juttuja ovat usein ne, jotka tapahtuvat itsestään, yrittämättä. Mielestäni uusi suhde tulee liian pian, jos on kyseessä ns. laastarisuhde. Mutta monestihan ihmiset ovat ehtineet työstää eroa mielessään jo ennen varsinaista eroa, ja ovat hyvinkin pian valmiita uuteen suhteeseen.

Oma mieheni aloitti suhteen kanssani, kun oli virallisesti vielä naimisissa. Siis eropaperit vetämässä toki. Vaikeinta se oli miehen exälle, joka elätteli toiveita vielä yhteen palaamisesta. Mutta yhdessä ollaan oltu yli 10 vuotta, eikä mies koskaan itse kokenut, että suhteemme olisi alkanut liian nopeasti.[/QUOTE]

Olen ihan samaa mieltä. Minä esimerkiksi olin työstänyt eroani jo 3 vuotta ennen kuin se todella tapahtui. Löysinkin heti uuden miehen, jonka kanssa olen ollut nyt jo vuosia, enkä päivääkään ole katunut. Ihmiset kauhistelivat nopeaa etenemistäni, mutta ei se ollut niin nopeaa kuin ulospäin näytti. Olin ollut henkisesti eronnut jo vuosia. Uudesta miehestä intuitiolla tiesin, että tässä se on. En siis nähnyt mitään syytä hidastella. Minulla ei tosin ollut tuolloin lapsia eli tietenkin sinun tulee heidät huomioon.

Olennaista on siis se, miksi pohdit, etenetkö liian nopeasti. Jos mietit ympäristön näkökulmasta, mutta itse tiedät näin olevan hyvä, vauhti ei ole liian kova. Jos taas itsestäsikin tuntuu, että "hui kun on nyt kova vauhti", kannattaa hidastaa. Ympäristön odotusten takia ei kannata omaa elämäänsä muuttaa, vaan pitää kuunnella itseään.