Miten reagoisitte, jos lapsenne toisi samaa sukupuolta olevan tyttö- tai poikaystävän kotiin näytille?

Mä olen surullinen näistä kommenteista, joissa lapselle ollaan näyttämässä ovea sen takia, että hän on vanhempien mielestä rakastunut väärään ihmiseen. Näköjään jotkut laittaa ehdot rakkaudelle jopa omaa lasta kohtaan. Minulle on ihan sama missä muodossa rakkaus lasten elämään tulee, toivon että sitä tulee heidän elämään ja se kohtelee heitä lempeästi.

 

Olisin valtavan onnellinen lapsen puolesta, ja siitä että olen onnistunut yhdessä tärkeimmistä asioista kasvattamisen kannalta. Haluan, että lapsestani kasvaa määrätietoinen, itsevarma ja itseään kunnioittava persoona, joka uskaltaa olla oma itsensä. Myös seksuaalisella tasolla.

Pullakahvit tarjoaisin ihan varmasti

 

[QUOTE="Vieras";28222271]Olisin pettynyt, vihainen ja surullinen. Koittaisin kuitenkin olla näyttämättä sitä lapselle. Toivoisin että olisi vain jokin vaihe joka menisi ohitse nopeasti.[/QUOTE]

Vaiheen kestävyys riippuisi siitä, milloin saisit tolkutettua itsellesi, että rakkauden kohteen sukupuolella ei ole väliä.

 

En sen kumemmin kuin eri sukupuolta olevaan.

 

Tyttäreni on jo vuosia sitten kertonut tykkäävänsä myös tytöistä. Huomasi sen rakastuttuaan yhteen ystäväänsä seiskaluokalla. Huomasin itsekkin tilanteen ja sydänsurut olivat tytöllä suuret kun ei rakkaudeleen sitten vastakaikua saanutkaan. Ilmeisesti ensimmäinen tytön kunnon rakastuminen, edelleen välillä itkusilmässä tätä tyttöä muistelee..

No sen jälkeen on seurustellut kerran pojan kanssa ja kerran tytön kanssa. Molemmat seurustelut ovat olleet aika lyhyitä kuten tuossa iässä usein ovat.
Minulle asia ei koskaan ole ollut ongelma. Kun tyttö kertoi asiasta olinkin jo aavistellut asiaa joten yllätys se ei ollut. Enemmän kauhistelisin sitä jos yrittäisi sitkeästi kaapissa elää, koska ei silloin voisi olla onnellinen. Nämä asiat eivät ole päätös-asioita. Sen huomasi silloinkin kun tyttö ystäväänsä rakastui, se oli totisinta totta.

Nyt tilanne onkin sitten melko erikoinen. Tyttö nimittäin kertoi, että on tutustunut henkilöön, ihastunutkin ja sen kyllä huomaa heidän puhuessa puhelimessa. Tyttö on yhtä kujerrusta ja kikatusta, selvästi ihastunut siis. No, tämä henkilö on ns.transmies. Eli siis sukupuoleltaan naiseksi syntynyt, mutta ilmeisesti sukupuolen vaihdos prosessia on liikkeelle laittamassa. Hän on juuri täysi-ikäiseksi tullut ja nyt viimein alkanut viemään asioita eteenpäin. Puhuin hänen kanssaan puhelimessakin. Oikein mukavan oloinen ja kypsän tuntuinen ihminen. Hetki meni sulatellessa asiaa äitinä, mutta todellakin vain hetki.

Olen iloinen siitä, että lapseni on taas löytänyt ihastuksen, ehkä jopa rakkauden elämäänsä

 

Hei, "äisky", kuulostat todella sympaattiselta ihmiseltä tyttäresi saa olla ylpeä kaltaisestasi äidistä.

Oma poika kertoi seurustelevansa pojan kanssa ja kyllä yllätyin, kun aiemmin hänellä oli ollut vain tyttöystäviä. Pisin seurustelusuhde kesti pari vuotta. Alkujärkytyksestä toivuttuani asiasta ei ole ollut mitään ongelmaa, mies sopeutui muitta mutkitta. Pojan poikaystävä on aivan ihana nuori mies ja meille hyvin rakas. Tottakai me haluamme, että lapsemme ovat onnellisia.

 

Ihan sitä mieltä että tärkeintä on että on joku jota rakastaa, ei se mitä merkkiä se on.

Miten reagoisit, jos lapsesi päättäisikin pysyä sinkkuna?

 

Enpä usko että toisi tuosta vaan, ilman että näistä asioista olisi rukäteen puhuttu ja olisin jo tietoinen lapseni suuntautumisesta. Lapseni kyllä tietävät ettei mulla ole mitään homoja eikä lesboja vastaan, eikä sitäkään vastaan jos heillä olisi samaa sukupuolta oleva tyttö- tai poikaystävä.

Suhtautuisin kuin eri sukupuoltakin olevaan seurustelukumppaniin.

 

[QUOTE="vieras";28222826]Miten reagoisit, jos lapsesi päättäisikin pysyä sinkkuna?[/QUOTE]

Tai alkaisi nunnaksi/munkiksi?
Tai kertoisi säästävänsä seksin avioliitoon?

Olisko nekin ok jos lapsi itse olisi onnellinen?

 

toivottaisin tervetuleeksi perheeseen. mies ei ottaisi yhtä kevyesti.

 

Hmm, riippuisi varmasti pitkälti siitä minkälainen henkilö sieltä tulisi. Vanhimmalta en välttämättä hirveästi yllättyisi mutta mitään sen suuntaista ei ole tullut kuitenkaan näköpiiriin. Keskimmäisen kohdalla varmaankin olettaisin sen kuuluvan hänen kapinaansa ja menevän ohi. Tätä juttua on tullut häneltä joskus, en usko hetkeäkään että kavereidensa kanssa heillä koskaan mitään lesbosuhteita on ollut. Nuorimmasta en voisi koskaan kuvitellakaan, se olisi sellainen rätti vasten kasvoja että pidän sitä täysin mahdottomana.

Vastaan, että riippuisi kokonaan siitä toisesta osapuolesta. En tule hyväksymään tyttärieni seurustelua sen enempää vanhojen miesten kuin naistenkaan kanssa, enkä rikollisten, enkä rasistien...

Vaikket voi lastesi puolesta päättää heidän seurustelukumppaniaan, ei ole väärin yrittää vaikuttaa. Aina parempi olla yksin, kuin huonoissa suhteissa.

 

toivottaisin tervetuleeksi perheeseen. mies ei ottaisi yhtä kevyesti.

Vaikka yhdessä katsotte homopornoa? Ehkä miehesi ei osaisi piilottaa erektionsa.

 

Lainaan vähän muokaten tuolta alusta.

Olisin suruissani, että olemme menneet kasvatuksessa mönkään ja pahasti, koska sellainen suhde olisi täysin vastoin Jumalan tahtoa. Ihmisellä voi olla vaikka mitä mielitekoa, mutta niitä ei ole tarkoitus toteuttaa.

Rukoilisin, että hän joskus palaisi Jumalan luo ja voisi taas olla vapaa ja oma itsensä.

 

[QUOTE="uskovainen";28223175]Lainaan vähän muokaten tuolta alusta.

Olisin suruissani, että olemme menneet kasvatuksessa mönkään ja pahasti, koska sellainen suhde olisi täysin vastoin Jumalan tahtoa. Ihmisellä voi olla vaikka mitä mielitekoa, mutta niitä ei ole tarkoitus toteuttaa.

Rukoilisin, että hän joskus palaisi Jumalan luo ja voisi taas olla vapaa ja oma itsensä.[/QUOTE]

Rukoilisin, että hän joskus palaisi Jumalan luo ja voisi taas olla vapaa ja oma itsensä = menisi takaisin kaappiin, ettei äidin ja isän tarvitse hävetä. Viis siitä vaikka lapsi kärsii.

 

[QUOTE="uskovainen";28223175]Lainaan vähän muokaten tuolta alusta.

Olisin suruissani, että olemme menneet kasvatuksessa mönkään ja pahasti, koska sellainen suhde olisi täysin vastoin Jumalan tahtoa. Ihmisellä voi olla vaikka mitä mielitekoa, mutta niitä ei ole tarkoitus toteuttaa.

Rukoilisin, että hän joskus palaisi Jumalan luo ja voisi taas olla vapaa ja oma itsensä.[/QUOTE]

Ja sinä tiedät mitä Jumalaa tahtoo? Hänhän häpeää kaltaisiasi aaseja jotka tuomitsevat ja otavat itselleen vallan jota heille ei ole annettu. Et ymmärrä Jumalan rakkaudesta mitään, sinä pahan vallassa elävä. Rukoilen puolestasi, että avaat sydämesi oikealle rakkaudella ja uskolle ja jätät tuon harhan.

 

Ottaisin vastaan niin kuin kenet tahansa vieraan eli ystävällisesti ja toivoisin kaikea hyvää heille

 

[QUOTE="uskovainen";28223175]Olisin suruissani, että olemme menneet kasvatuksessa mönkään ja pahasti, koska sellainen suhde olisi täysin vastoin Jumalan tahtoa. Ihmisellä voi olla vaikka mitä mielitekoa, mutta niitä ei ole tarkoitus toteuttaa.

Rukoilisin, että hän joskus palaisi Jumalan luo ja voisi taas olla vapaa ja oma itsensä.[/QUOTE]

Entäpä jos olisit iloinen lapsesi puolesta siitä, että hän on löytänyt tasapainon luontonsa ja uskonsa kanssa? Hän on ymmärtänyt, että Raamatun jakeet, jotka hätäisesti tulkittuina tuntuvat tuomitsevan homoseksuaalisuuden, oikeasti tuomitsevatkin vihollisten häpäisemisen ja spontaanin seksuaalisen hurjastelun. Hän on ymmärtänyt olevansa Luojansa luoma ja rakastettu itsenään, homoseksuaalisena ihmisenä. Etkö silloin rukoilisi samanlaista ymmärrystä itsellesikin?

 

[QUOTE="vieras";28223109]Vaikka yhdessä katsotte homopornoa? Ehkä miehesi ei osaisi piilottaa erektionsa.[/QUOTE]no en minäkään lesbo ole vaikka lesbopornoa katson.

 

Samoin toimisin kuin likan poikaystävän kohdalla. Hänet otetaan avosylin vastaan.

 

[QUOTE="vieras";28223225]Rukoilisin, että hän joskus palaisi Jumalan luo ja voisi taas olla vapaa ja oma itsensä = menisi takaisin kaappiin, ettei äidin ja isän tarvitse hävetä. Viis siitä vaikka lapsi kärsii.[/QUOTE]

Tulipa paljon vastauksia, mutta vastataan nyt vaikka tähän ekaan. Ei kysymys ole mistään häpeästä (voin toki puhua vain omasta puolestani..), vaan siitä, että jos ihmisellä ei ole rauha Jumalan kanssa, niin ihminen kärsii ja kuka haluaisi oman lapsensa kärsivän. Omat lapseni tulevat tuntemaan Raamattua sen verran, että tietävät homosuhteiden olevan täysin Jumalan tahdon vastaisia. En todellakaan näe tässä mitään kaappiin menemistä tai tulemista. Ihmiset kaikki on luotu heteroiksi, eli se on se oma itse ja hyväksyä itsensä.

 

[QUOTE="uskovainen";28223175]Lainaan vähän muokaten tuolta alusta.

Olisin suruissani, että olemme menneet kasvatuksessa mönkään ja pahasti, koska sellainen suhde olisi täysin vastoin Jumalan tahtoa. Ihmisellä voi olla vaikka mitä mielitekoa, mutta niitä ei ole tarkoitus toteuttaa.

Rukoilisin, että hän joskus palaisi Jumalan luo ja voisi taas olla vapaa ja oma itsensä.[/QUOTE]

Riippuu miten sen Jumalan sanan katsoo tarkoittavan. Jos vertaa antiikin kreikan raamattuun niin käänös tulkinta on aika paljon eri kuin tuon suomannetun raamatun jonka minäkin olen lukenut.
Ja vaikka olisikin jotain niin (niin kuin haredi isoäitini sanoi) miehen kohdalla saattaakin Jumala varoitella mutta kahden naisen välisestä suhteesta ei mainita.

 

[QUOTE="Milja";28223234]Ja sinä tiedät mitä Jumalaa tahtoo? Hänhän häpeää kaltaisiasi aaseja jotka tuomitsevat ja otavat itselleen vallan jota heille ei ole annettu. Et ymmärrä Jumalan rakkaudesta mitään, sinä pahan vallassa elävä. Rukoilen puolestasi, että avaat sydämesi oikealle rakkaudella ja uskolle ja jätät tuon harhan.[/QUOTE]

Höpö höpö. Ketä lie rukoilet, mutta Jeesus on suurempi. Meillä on Herran sanat ja ne ovat selkeitä. Ne tuomitsevat jokaisen ihmisen, eivät ihmiset toisiaan.

 

veisin saunan taakse tai ainakin soittaisin psykiatrille hoidon aloittamisesta.

 

Olisihan se pieni pettymys mutta osaisin sen peittää hyvin. Varmasti ajan oloon minä asian hyväksyisin ja tykkäisin miniästä siinä missä vävystäkin. Miehelläni sen sijaan olisi kovempi pala purtavaksi mutta luulen että se isänrakkaus jota hän lapsiamme kohtaan tuntee ajaisi pettymyksen edelle

 

Entäpä jos olisit iloinen lapsesi puolesta siitä, että hän on löytänyt tasapainon luontonsa ja uskonsa kanssa? Hän on ymmärtänyt, että Raamatun jakeet, jotka hätäisesti tulkittuina tuntuvat tuomitsevan homoseksuaalisuuden, oikeasti tuomitsevatkin vihollisten häpäisemisen ja spontaanin seksuaalisen hurjastelun. Hän on ymmärtänyt olevansa Luojansa luoma ja rakastettu itsenään, homoseksuaalisena ihmisenä. Etkö silloin rukoilisi samanlaista ymmärrystä itsellesikin?

Luontonsa? Homosuhteethan ovat täysin epäluonnollisia. Uskonsa? Meillä kristinuskossa on sellainen käsite kuin Jumalan Pojan usko, se ei oikein yhdy tällaiseen homoliberaaliin huttuun.

Hätäisyys voisi toki olla vastakohta sille, että miettii päivät pääksytysten kuinka saisi väännettyä Herran selvät sanat vähän epäselvempään muotoon. Aah ehkä historiallisesta kirjallisuudesta, löytyisi tukea omalle näkemykselle. Haloo, ei siinä ole luettavissa mitään muuta, kuin mitä siinä on. Ihan selkeitä sanoja. Sitäpaitsi tämänkin aiheen oikeinymmärtäminen voisi lähteä ihan vaan siitä, että avaa Raamattunsa ja lukee sen ihan kokonaan, ihan alusta alkaen.

Herra Jumala ei luonut mitään homoseksuaaleja, eli ketä lie "luojaa" tarkoitat? Taidat olla niitä, jotka hädin tuskin pystyvät Jeesuksen nimeä tavaamaan, aina puhutaan jostain luojasta ja taivaan isästä, kun on se niin paljon kauniimman kuuloista.