Ite asusteltiin hiihtokeskuksen lähellä niin siellä oli helsingistä, tampereelta ja oulusta porukka samaan aikaan lappilaisten kanssa lomailemassa. Noihin nuoriin silloin tutustui niin kertoivat olevansa hiihtolomalla.Mä oon sua vanhempi muistaakseni muutaman vuoden ja mulla on kans semmonen käry nuoruus-/lapsuusvuosilta, että tupaten täynnä oli kaikki paikat, mutta siitä ei ole muistikuvaa, oliko sillon kaikilla samaan aikaan.
Mutta oletettavasti näin oli...
Mullla huollettaa taloudellinen tilanne vaikka uskon kyllä että pärjättäisiin, vaikka paljon tiukempaa olisi kyllä. Tuo arki ei taas huolleta kun nyt jo hoidan kaikki täysin yksin.juu, harvemmin eroaminen varmaan helppoa on
viimeinen lauseesi sopii tännekin
tiedä sitten mikä pidättelee
kai se tulevaisuus jotenkin pelottaakin jos "yksin" olisi ja arkea pyörittäisi
mutta nyt mä poistun suihkuun
palailen taas
juu, joskus oli noinMä oon sua vanhempi muistaakseni muutaman vuoden ja mulla on kans semmonen käry nuoruus-/lapsuusvuosilta, että tupaten täynnä oli kaikki paikat, mutta siitä ei ole muistikuvaa, oliko sillon kaikilla samaan aikaan.
Mutta oletettavasti näin oli...
Mä erosin ja mua helpotti... Päätin, että jos en oikeasti ole onnellinen ja vastapuoli on ihan perseestä, minä en sitä tarvitse päälleni ja että eiköhän se mullakin ole oikeus onneen.juu, harvemmin eroaminen varmaan helppoa on
viimeinen lauseesi sopii tännekin
tiedä sitten mikä pidättelee
kai se tulevaisuus jotenkin pelottaakin jos "yksin" olisi ja arkea pyörittäisi
mutta nyt mä poistun suihkuun
palailen taas
Juu, olet varmaan oikeassa ja kyllä varmaan oli vilskettä!Ite asusteltiin hiihtokeskuksen lähellä niin siellä oli helsingistä, tampereelta ja oulusta porukka samaan aikaan lappilaisten kanssa lomailemassa. Noihin nuoriin silloin tutustui niin kertoivat olevansa hiihtolomalla.
On mullakin niin sanotusti "perse auki" ja suurin osa omaisuudesta meni myyntiin ja silti jäi vielä niin paljon velkaa, että nykyinen omaisuus on melkein kokonaan kiinnitetty ja kovat on lyhennykset.Mullla huollettaa taloudellinen tilanne vaikka uskon kyllä että pärjättäisiin, vaikka paljon tiukempaa olisi kyllä. Tuo arki ei taas huolleta kun nyt jo hoidan kaikki täysin yksin.
*järkyttäväntaipuisatangohali* Ja pus:vampire:
Ei varmaan kukaan oo kaivannu...
Briiffaus ois kiva yliväsylle TB:lle. puhti totaalipois.
Ite olen kanssa eronnut ja silti kannustaisin pareja jatkamaan yhdessä jos ei ole mitään todella pahoja ongelmia suhteessa. Kuitenkin noita riitoja ja huonoja jaksoja tulee suhteessa ja ne voi kestää vuosia, mutt aniistä voi keskustella jos on sellainen kumppani jonka kanssa voi asioista keskustella! Tietenki eri sitten jos ei voida mistään puhua taikka sopia niin se hankaloittaa vain enemmän tilannetta.Mä erosin ja mua helpotti... Päätin, että jos en oikeasti ole onnellinen ja vastapuoli on ihan perseestä, minä en sitä tarvitse päälleni ja että eiköhän se mullakin ole oikeus onneen.
Ja kyllähän se pelotti ja pelottaa edelleen olla yksinhuoltaja ja käytännössä yksin vastuussa lapsista... Yksi harha-askelma, kolari yms. ja kaikki on minun vastuullani. Ruvennut enemmän ajattelemaan mm. omaa terveyttänsä ja elämäntapoja.
Mutta vielä en ole katunut - sitä en kuitenkaan sano, että kaikki tuntemukset olisivat haihtuneet kuin tuhka tuuleen. 18 vuotta on pitkä aika yhden ihmisen kanssa ja vaikka kuinka tietäisi, että on parempi näin, kyllä sitä silti ajatuksia tulee.
Mutta elämä jatkuu!
ne raha-asiat kyllä aina lutviutuuMullla huollettaa taloudellinen tilanne vaikka uskon kyllä että pärjättäisiin, vaikka paljon tiukempaa olisi kyllä. Tuo arki ei taas huolleta kun nyt jo hoidan kaikki täysin yksin.
Noh, meidän kaikille tuttu tarina, mutta kerrataan nyt ihan vaan piruuttaan - exä hyppäs vieraaseen sänkyyn, mä pistin pihalle ja mistään ei ole voitu asiallisesti keskustella sen jälkeen. Ja tähän mennessä tuntuu hyvältä päätökseltä.Ite olen kanssa eronnut ja silti kannustaisin pareja jatkamaan yhdessä jos ei ole mitään todella pahoja ongelmia suhteessa. Kuitenkin noita riitoja ja huonoja jaksoja tulee suhteessa ja ne voi kestää vuosia, mutt aniistä voi keskustella jos on sellainen kumppani jonka kanssa voi asioista keskustella! Tietenki eri sitten jos ei voida mistään puhua taikka sopia niin se hankaloittaa vain enemmän tilannetta.
:kiss: :kiss: :kiss: :kiss::vampire:
Ei varmaan kukaan oo kaivannu...
Briiffaus ois kiva yliväsylle TB:lle. puhti totaalipois.
:kiss:Alkuperäinen kirjoittaja Miä.;28123537:*järkyttäväntaipuisatangohali* Ja pus
Eiköhän kaikki järjestyis ja pärjäisi kun on pakko vaikka aika lailla tuo pelottaa kyllä, uskon kuitenkin että siihenkin tottuisi aika nopeeta uuteen elämään ja tinkimään tietyistä asioista. Varmasti se olisi sen arvoista. Sinäkin niin ihanan positiivinen vaikka asiat on miten on ehkä minäkin tästä joku kerta uskallanOn mullakin niin sanotusti "perse auki" ja suurin osa omaisuudesta meni myyntiin ja silti jäi vielä niin paljon velkaa, että nykyinen omaisuus on melkein kokonaan kiinnitetty ja kovat on lyhennykset.
Mutta reilu viiskymppisenä pitäis olla velkavapaa ja ei tässä mitään hätiä ole, hyvin on selvitty, vaikka joskus onkin laskut yli eräpäivän ja tili tyhjä, mutta kyllä aina jotenkin selviää.
meillä ei onneksi tuollaista ole eikä tule (vanha suhde päätökseen ensin on mun periaate) mutta muuten ei vaan tunnu enää hyvältäNoh, meidän kaikille tuttu tarina, mutta kerrataan nyt ihan vaan piruuttaan - exä hyppäs vieraaseen sänkyyn, mä pistin pihalle ja mistään ei ole voitu asiallisesti keskustella sen jälkeen. Ja tähän mennessä tuntuu hyvältä päätökseltä.
Kyllä asiat yleensä tuppaa järjestymään.Eiköhän kaikki järjestyis ja pärjäisi kun on pakko vaikka aika lailla tuo pelottaa kyllä, uskon kuitenkin että siihenkin tottuisi aika nopeeta uuteen elämään ja tinkimään tietyistä asioista. Varmasti se olisi sen arvoista. Sinäkin niin ihanan positiivinen vaikka asiat on miten on ehkä minäkin tästä joku kerta uskallan
Jokseenkin tuttu tarina Katkeruus sitten syntyy kun ei anna sitä "yhtä" hairahdusta anteeksi ja panee pihalle.. MUtte minun mielestä erotaan liian helposti varsinkin nuoren pariskunna jotka vain muutaman vuoden olleet naimisissa. Jokaiseen suhteeseen kuuluu se tietty kiertokulku joka lakaa sittä ensi-ihastumisesta ensimmäisiin riitoihin jossa luodaan se suhteen pohja, sitten menee jokunen vuosi mukavasti ylöspäin ja tulee se hetki kun molemmat kaipaa hieman vapautta ja omaa-aikaa. tässä vaiheesa tulee paljon eroja vaikka tämäkin vain kuuluu siihen normaaliin parisuhteeseen ja näistäkin pääsee ajan kanssa yli, mutta se vaatii sen että on se keskustelutaito siinä suhteessa.Noh, meidän kaikille tuttu tarina, mutta kerrataan nyt ihan vaan piruuttaan - exä hyppäs vieraaseen sänkyyn, mä pistin pihalle ja mistään ei ole voitu asiallisesti keskustella sen jälkeen. Ja tähän mennessä tuntuu hyvältä päätökseltä.
:kiss: :heart::kiss: :kiss: :kiss: :kiss:
ei sitä tarvitse riitojakaan olla ja silti voi mennä huonosti tai tuntua huonoltaIte olen kanssa eronnut ja silti kannustaisin pareja jatkamaan yhdessä jos ei ole mitään todella pahoja ongelmia suhteessa. Kuitenkin noita riitoja ja huonoja jaksoja tulee suhteessa ja ne voi kestää vuosia, mutt aniistä voi keskustella jos on sellainen kumppani jonka kanssa voi asioista keskustella! Tietenki eri sitten jos ei voida mistään puhua taikka sopia niin se hankaloittaa vain enemmän tilannetta.
Tuo on hyvä periaate, mutta mun entiseni ei sitä tuntunut haluavan noudattaa.meillä ei onneksi tuollaista ole eikä tule (vanha suhde päätökseen ensin on mun periaate) mutta muuten ei vaan tunnu enää hyvältä
enkä usko että sitä mikään pystyy enää korjaamaan : /
ja kuitenkin on 3 alakouluikäistä niin nietityttää tietenkin
sulla sinänsä helpompaa kun lapsesi isompia eikä aina tarvi aikuisen seuraa mutta toki ikä tuo sitten muita murheita
mutta nyt häippäsen hetkeksi
Tuohan ei puhua pukahda mitään yleensäkään ei puhuta mistään mitään. Oonhan mä yrittäny mutta yksin ei ole kauheen kiva puhuaIte olen kanssa eronnut ja silti kannustaisin pareja jatkamaan yhdessä jos ei ole mitään todella pahoja ongelmia suhteessa. Kuitenkin noita riitoja ja huonoja jaksoja tulee suhteessa ja ne voi kestää vuosia, mutt aniistä voi keskustella jos on sellainen kumppani jonka kanssa voi asioista keskustella! Tietenki eri sitten jos ei voida mistään puhua taikka sopia niin se hankaloittaa vain enemmän tilannetta.
Minä en vaan kykene antamaan tuollaista hairahdusta anteeksi. Olkoot sitten, että olen vanhanaikainen, mutta mulla menee pettäminen yli kaikkien sfäärejen ja vielä kun sitä ei täysin itse myönnä, vaan vasta sitten, kun on jäänyt kiinni.Jokseenkin tuttu tarina Katkeruus sitten syntyy kun ei anna sitä "yhtä" hairahdusta anteeksi ja panee pihalle.. MUtte minun mielestä erotaan liian helposti varsinkin nuoren pariskunna jotka vain muutaman vuoden olleet naimisissa. Jokaiseen suhteeseen kuuluu se tietty kiertokulku joka lakaa sittä ensi-ihastumisesta ensimmäisiin riitoihin jossa luodaan se suhteen pohja, sitten menee jokunen vuosi mukavasti ylöspäin ja tulee se hetki kun molemmat kaipaa hieman vapautta ja omaa-aikaa. tässä vaiheesa tulee paljon eroja vaikka tämäkin vain kuuluu siihen normaaliin parisuhteeseen ja näistäkin pääsee ajan kanssa yli, mutta se vaatii sen että on se keskustelutaito siinä suhteessa.