Luulen että ero on väistämätön, mutta luulen myös että kituutat niin pitkään kunnes romahdat. Ellette hae ulkopuolista apua (parisuhdeterapia tms), en usko että suhteenne paranee. Voi olla myös että molemmat haluaisivat sisimmässään erota.Mies ei kuulosta kovin ihanalta tapaukselta (ei tunnu välittävän sinusta, ja miksi ihmeessä haastaa riitaa lasten kanssa?), joten miksi roikkuisit hänessä? Lasten takiapa, tietenkin. Mutta itse kuulostat onnettomalta, ja luulen että ainoa tapa tulla onnellisemmaksi on erota. Ei lasten maailma kaadu eroon, voi olla että lapsetkin voisivat paremmin, jos eroatte. Kotonanne on tod.näk.huono tunnelma koko ajan, ja lapset aistivat sen.Älä nyt ainakaan kolmatta lasta tee, ja harkitse vakavasti eroa. Kunhan ette ala taistelemaan lapsista...
Ehdota miehelle: terapia tai ero. Molemmat tiedätte että suhde ei suju. Molemmilla on oikeus olla onnellinen. Yksin tai yhdessä. Sinä olet mielestäni jo antanut periksi ajat sitten, ja jäänyt epätyydyttävään suhteeseen jo heti pettämisen aikoihin. Niinkuin sanoit, et halunnut jäädä lapsen kanssa yksin. Nyt joudut kärsimään väärästä päätöksestä jonka teit( millainen mies pettää puolisen vuotta häiden jälkeen???!!). Näin ainakin itse näen asian. Lasten takia kannattaa sinnitellä joitain vuosia ja katsoa toimiiko suhde, mutta luulen että teillä ne sinnittelyt on jo tehty. Hermosi ovat kireällä koska tilanteenne on mikä on, varmasti jaksaisit lasten kanssa paremmin, kuin asiat olisivat selkeämpiä; jos pääset eroon huonosta parisuhteesta, tulee jossain vaiheessa tilaa onnellisuudelle ja yksin varmaan jaksaisit paremmin, etkä voisi myöskään syyttää toista pahasta olostasi.Eli kirjoituksesi perusteella suosittelisin eroamista, ei kuulosta että suhteessa olisi enää mitään pelastettavaa, ja mies ei vaikuta sinuun rakastuneelta.Ja tiedätkö; huono parisuhde voi aiheuttaa masennusta;joten voit olla jopa masentunut!Menisitkö puhumaan jollekin ulkopuoliselle murheistasi? Se voisi auttaa...
Tsemppiä tulevaisuudelle!Yritä tehdä jotain päätöksiä.