Väsynyt äiti

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ..
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

..

Vieras
Olen 4 lapsen väsynyt äiti. Teen pitkiä työpäiviä ( kuten monet muutkin) 9-10h. Mies on jatkuvasti töissä,tekee vähintään 15h työpäiviä ja,jos on kotona jatkaa työntekoa. On useasti myös viikkoja työreissussa. Luonnollisesti minulle jää kaikki kotityöt ja lapsien hoito. Tukiverkostoa ei ole. Ja tämä on ollut tiedossa ennen lapsia,mutta ollaan heidät haluttu. Nyt kuitenkin olen ihan uupunut ja kiukuttelen paljon. Miten muut selviätte arjesta??
 
Meillä on 'vain' 2 kaksi lasta, teen lyhyttä päivää, tukijoukkoja lähellä... Olisiko teillä mahdollisuutta pyytää kodinhoitajaa avuksi, tai mll:n kautta apua?
 
No ainakin miehen soisin kyllä tekevän selkeän eron työn ja kotona olemisen välille.

Mun mies on yrittäjä, itsekin olen ollut yrittäjänä ja työtilat kaiken lisäksi kotona. PAKKO oli tehdä selkeä jako.

Tuleeko sitä rahaa loppujen lopuksi yhtään enempää, vaikka koko aikansa töitä tekisi?
Pakosta väsyttää itsenä loppuun ja kaiken lisäksi myös toisen!
Onko työnteko tosiaan kaikkein tärkeintä? Mitä jos velkaa maksettaisiinkin vähän pidemmän aikaa?
Kaikkea EI voi saada yhtäaikaa.

Tämmöisiä kysymyksiä me pohdimme.
 
Minä olen perhepäivähoitaja ja työpäivät on pitkiä ja miehen työ on erittäin vaativa,josa ei virallista työaikaa= aina tavoitettavissa.

Siis jollain muotoa korvaamaton? :D

Voiko korvaamaton olla muuta kuin omalle perheelleen? :confused:
Pyöriikö tämä maailma liikaa siten, että ollaan aina tavoitettavissa?
Miksi oma perhe ei sitten tavoita?
 
Siksi olen pph,että voin olla läsnä omille lapsillenikin. Tämä työ sopii minulle,koska tykkään lapsista. Ei me tästä työmäärästä huolimatta tienata enempää. Eli molemmilla työt sellaiset,että työpäivät pitkiä,eli ns.ylitöistä ei makseta.Minä saan vapaana,joka on ihana asia.Mies ei.. Yhteistä aikaa ei kyllä tai omaakaan aikaa ei ole.
Tällaista kait se elämä on.
 
  • Tykkää
Reactions: Aamuäree
Mitä mes oikein tekee, jos tekee noin paljon töitä eikä sitä koevata rahalla eikä vapailla? Yrittäjät ovat tietenkin oma lukunsa. Miten mies jaksaa tuollaista ja suostuu tuohon? Eikö tuohon pitäisi joku tolkku saada? Kun mies olsi enemmän kotona, pystyisi osallistumaan perhe-elämäänkin
 
Kyllä me tiesimme tämän työmäärän,kun työn otti vastaan. On johtajana,työtä on paljon. Ei siksi,että olisi korvaamaton. Ei tähän muutosta tule. Nyt vaan tuntuu kaikki rankemmalta,kun hoitolapset sairastelleet ja silti hoidossa ja sen seurauksena tietysti omat tulleet kipeiksi. Yöunet vähissä.
 
Voitko ap lähteä viikonlopuksi yksin vaikka kylpylään rentoutumaan ja lepäämään? Mä otan joskus tuollaisia omia viikonloppuja ja painun kaverin tai sukulaisen luokse toiseen kaupunkiin ja taas jaksaa paremmin. Voimia ja jaksamista!
 
Kylpylä viikonloppu olisi ihana ja olen sitä jo puoli vuotta suunnitellut. Aina vaan tulee joku este. Pitäisi saada mieskin lepäämään. Kyllä tämä taas helpottaa,kunhn lapset paranee ja yöt rauhoittuu. Ihanaa kevättä ja kesää kohden. Minäkin pidän kesällä lomaa 3 viikkoa ja mies yrittää saman verran. Kiitos tsempeistä ja jaksamisia kaikille!
 
te tapatte tuolla itsenne. on siinä sitten kiva lapsilla olla... eli jotain ratkaisua odottaisin. tai tulee burnout. molemmille. ja onko se kiva lapsille jos on väsyneet vanhemmat?
 
Menen välillä omille vanhemmille tai anopille tai muille sukulaisille lepäämään, eikö sinulla tosiaan ole ketään joka voisi huolehtia lapsista sillä aikaa, jotta saisit hieman omaa aikaa tai yhteistä aikaa miehesi kanssa....
 
Huomenta!
Nuorin omista lapsistani on 2 v,6v,9v ja 12 v ja hoitolapsia minulla on 3.
Lähimmät sukulaiset asuu 100 km päässä,(ei pitkä matka) Ovat kuitenkun töissä ja heilläkin pieniä lapsia. Tarpeeksi omankin arjen pyörittämisessä.. Kesälomaa ja yhteistä aikaa odotellessa.
 
Eikös 9 v ja varsinkin 12 v ole jo sen verran vanhoja, että osaavat osallistua kotihommiin?Ainakin oma 12 v on osallistunut kotihommiin jo useamman vuoden, ja nykyisin "hoitaa" 1 v siskoaan välillä, että saan itse esim. siivottua tai vaikka käytyä kaupassa pikaisesti.
 
Edellyttääkö se miehen työ oikeasti tuollaisia päiviä ja siis sitä että tekee töitä koko valveillaoloaikansa ilman että siitä saa mitään rahallista korvausta tai vapaita? Tarkoitan olisiko hänen mahdollista organisoida työnsä paremmin, delegoida osan tehtävistä ja vastuusta alaisilleen ja saada näin normaalit työajat itselleen?

Jos tuo ei onnistu ja palkka ei päätä huimaa niin ehkä kannattaisi harkita työpaikan vaihtoa. Jos suurinpiirtein saman palkan voi saada normaalilla työajalla ja kenties vähemmällä vastuulla niin miksi rastaa itsensä noin loppuun.
 
Kyllä niitä töitä on jaettu. Sitä vaan riittää. Nyt ollaan puhuttu,että viikonloppuisin ei tekisi töitä. Niin en ymmärrä vanhempi miksi esim. Koko viikonlopun oksennellur ja ripuloinut lapsi tuodaan maanantaina hoitoon. Asiasta sanotaan vasta,kun lapsi ollaan jätetty ja ovat itse poistumassa. Ei yhtään toipumis aikaa anneta. Ja tarttuuhan se.
 
Kyllä niitä töitä on jaettu. Sitä vaan riittää. Nyt ollaan puhuttu,että viikonloppuisin ei tekisi töitä. Niin en ymmärrä vanhempi miksi esim. Koko viikonlopun oksennellur ja ripuloinut lapsi tuodaan maanantaina hoitoon. Asiasta sanotaan vasta,kun lapsi ollaan jätetty ja ovat itse poistumassa. Ei yhtään toipumis aikaa anneta. Ja tarttuuhan se.


Vanhemmat kokevat samanlaista työn orjuutta, vastuuta, velvollisuutta ja korvaamattomuutta työssään kuin miehesi.
??
 
Aamuäree Ei mieheni koe olevansa korvaamaton työssään,vastuuta kyllä., eikä meillä ole ikinä viety kipeitä lapsia hoitoon. Lapset on kaikista tärkeimmät. Lähinnä yritin kysellä miten muitten töissä käyvien arki sujuu.. Nyt meillä viimeinen lapsista vatsataudissa. Kunhan tämä helpottaa ja saa nukkua,niin arkikin alkaa sujua paremmin. Väsyneenä kaikki kiukuttaa.
 

Similar threads

L
Viestiä
34
Luettu
7K
Aihe vapaa
LopenUupunut
L

Yhteistyössä