Avo-mies soittelee koko ajan!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Huolestunut"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ei sitä korjausta huonolla kannata aina ottaa. Mulla on vaan tapana korjailla tommoisia selviä näkyviä virheitä (jotka eivät ole esim. nopeasta kirjoituksesta johtuvia), ja niitä pitää toki mullekin korjata, koska siten sitten seuraavalla kerralla tietää ja osaa kirjoittaa oikein.

Itsellänikin on vähän samaa vikaa että pitää päästä sanomaan jos huomaan jonkun olevan väärässä :) Kiitosta vain kuitenkin :P
 
[QUOTE="Huolestunut";28092971]Kiva etten ole ainoa jolle mies soittelee paljon, ehkä toiset sitten vain ovat sellaisia että välittävät toisia enemmän? Minun miehellä se vain tahtoo mennä yli ymmärryksen tuon soittamisen ja viestin laiton kanssa. Mut niin kai se on ettei tälle oikein mitään muuta voi ku yrittää vain puhua.. toisaalta hieman vaikeaa kun toinen ottaa heti pahalla ja rupeaa pitämään mykkäkoulua :)[/QUOTE]

No soitteleeko sittenkin vaikka mykkäkoulua pitää. Sehän voisi olla hyvä tapa vähän kouluttaa.
 
Niin ja ei varmaan oo järkevää vaan yhtäkkiä jättää vastaamatta. Vaan puhua asiasta, ja sanoa, ettet voi olla koko ajan vastailemassa ja ettei edes ole normaalia vaatia sellaista. Voit mun mielestä ihan avoimesti sanoa, että sinua ahdistaa moinen kyttäys.

Puhuisin siis tavalla tai toisella asiasta ja sitten seuraavalla kerralla lähtiessä sanoisin, etten ota puhelinta mukaan. Tai jos ottaisin, niin sanoisin, että nyt on sun vapaa-aika etkä vastaa puhelimeen tms.

Kiitos paljon vastauksestasi :) Mukava saada näin paljon asiallista kommenttia tällaiseen pulmaan. Ehdottomasti keskustelen mieheni kanssa illalla kun hän pääsee töistä ja laitan kaikki faktat pöydälle. Kyllähän tämän nyt luulisi selviävän keskustelun voimalla.. jos ei niin pitää kai ehdottaa terapiaa, hulluksihan tässä muuten tulee :)
 
[QUOTE="Huolestunut";28093014]Itsellänikin on vähän samaa vikaa että pitää päästä sanomaan jos huomaan jonkun olevan väärässä :) Kiitosta vain kuitenkin :P[/QUOTE]

Huoh, no ota toki pahalla sitten...
 
[QUOTE="Huolestunut";28092916]Joo on siis suhteen alusta asti ollut tuollainen.. aluksi ajattelin että ompa söpöä kun pitää niin tiukasti kiinni mutta nyt alkaa huolestuttamaan.[/QUOTE]

Uuuh... Ihmisillä on ihmeellisiä käsityksiä siitä, mikä on ihanaa... :(
 
Mustasukkaisuutta jaehdottomasti turhan hurjaa sellaista. Teillä on siis lapsi? Käyttäytyykö miehes mustasukkaisesti lapsen suhteen, eli kiukutteleeko jos puuhastelet paljon lapsen kanssa etkä huomioi häntä.
Sinuna yrittäisin puhua rauhalliseti miehen kanssa mustasukkaisuudesta, kerrot, että toistuva kysely muista miehistä jne. ei tunnu sinusta hauskalta leikiltä. Tärkeintä kai olisi saada mies käsittämään, että syytä epäilyihin ei ole, mutta jos mies on sairaalloisen mustasukkainen, se voi olla vaikeaa...
Hmm. Keskusteluyhteys olisi hyvä säilyttää, eli ei mykkäkouluja, kiukuttelua tai riitelyä. Ja se ei ole välttämättä helppoa se! Vain keskustelemalla asiat halki voisi asioihin saada jotain tolkkua.
 
Kyllähän se mustasukkaisuutta on. Ja sairaalloiselle mustasukkaisuuden puolelle menee jos noin vahtaa...
Mustasukkaisuuden syy olisi hyvä selvittää, jotta ongelmaa voidaan lähteä parantamaan. Syy saattaa olla huono itsetunto tai onko kenties itse tehnyt jotain väärää, esim. pettänyt?

Niin.. :( Edellisissä suhteissa on hän itse pettänyt ainakin kerran, meidän suhteen aikana ei tietääkseni ole tällaista tapahtunut. Itse en kyllä niin kyttääkkään hänen tekemisiään ja luotan häneen..
 
[QUOTE="Huolestunut";28093065]Joo soittelee se mykkäkoulusta huolimatta jos ei ole itse paikan päällä näkemässä mitä teen.[/QUOTE]

Oletko varma ettei sillä ole mitään säätöä? Jos koittaa samalla peitellä omaa selustaa ja varmistella ettet sinä tee sitä mitä hän..?

Oletko koskaan ollut vastailematta? Mitä tapahtui? Miksi hän olettaa että sinun täytyy vastata silloin kun hän pitää mykkäkoulua?
 
[QUOTE="Huolestunut";28093005] Joku ehdotti kysymään miksi kysyy tuollaista, sitäkin olen kysynyt ja olen saanut vastaukseksi että jos pitää leikistä suuttua niin sittenhän hänellä vasta onkin epäilyt kohdillaan -.-[/QUOTE]

Tuohon sanoisin ihan suoraan, miltä se minusta tuntuu. Eli että se ei ole minusta kiva leikki ja se on nyt viime aikoina toistunut niin usein, että olen alkanut huolestumaan mieheni mielenterveydestä. Jos kysymys TOSIAAN on leikki, silloinhan mies voi jättää sen pois? Jos se taas ei ole leikki, niin miksi hän kokee, että pitää noin itsestäänselvää asiaa monta kertaa tivata?
 
[QUOTE="Nipa";28093050]Mustasukkaisuutta jaehdottomasti turhan hurjaa sellaista. Teillä on siis lapsi? Käyttäytyykö miehes mustasukkaisesti lapsen suhteen, eli kiukutteleeko jos puuhastelet paljon lapsen kanssa etkä huomioi häntä.
Sinuna yrittäisin puhua rauhalliseti miehen kanssa mustasukkaisuudesta, kerrot, että toistuva kysely muista miehistä jne. ei tunnu sinusta hauskalta leikiltä. Tärkeintä kai olisi saada mies käsittämään, että syytä epäilyihin ei ole, mutta jos mies on sairaalloisen mustasukkainen, se voi olla vaikeaa...
Hmm. Keskusteluyhteys olisi hyvä säilyttää, eli ei mykkäkouluja, kiukuttelua tai riitelyä. Ja se ei ole välttämättä helppoa se! Vain keskustelemalla asiat halki voisi asioihin saada jotain tolkkua.[/QUOTE]

Kyllä meillä on lapsi. Ei se siitä ole mustasukkainen kun olen lapsen kanssa, ONNEKSI! Pitää yrittää vielä keksustella miehen kanssa tästä asiasta ja koittaa olla tuohtumatta itsekin siinä samalla.. usein menetän malttini jos koitan ensin rauhallisesti keskustella ja mies sitten töksäyttää vain jotain ikävää ja on sitten loppuillan puhumatta.
 
[QUOTE="Huolestunut";28093035]Kiitos paljon vastauksestasi :) Mukava saada näin paljon asiallista kommenttia tällaiseen pulmaan. Ehdottomasti keskustelen mieheni kanssa illalla kun hän pääsee töistä ja laitan kaikki faktat pöydälle. Kyllähän tämän nyt luulisi selviävän keskustelun voimalla.. jos ei niin pitää kai ehdottaa terapiaa, hulluksihan tässä muuten tulee :)[/QUOTE]

Sano erityisesti, miltä susta TUNTUU. Jos menet vaan vänkäämään, että eihän toi ole leikkiä, niin miehesi nokkelana keksii juuri tuollaisia vastauksia. Että onhan, ja kun kerran leikistä suutut, niin... Mutta jos sanot, että moinen leikki ei tunnu hyvältä ja että sinua ahdistaa jatkuva kysely. Kerrot, että miltä se tuntuu.
 
Musta kyllä tuntuu ettei se keskustelemalla lopu, olishan se jo loppunut tähän mennessä (se miehen typerä leikki jos se sitä vain olisi) kun kerran olette monasti jo keskustelleet. Se on joku pakkomielle miehelle.
 
Oletko varma ettei sillä ole mitään säätöä? Jos koittaa samalla peitellä omaa selustaa ja varmistella ettet sinä tee sitä mitä hän..?

Oletko koskaan ollut vastailematta? Mitä tapahtui? Miksi hän olettaa että sinun täytyy vastata silloin kun hän pitää mykkäkoulua?

Tietenkään en voi siitä olla täysin varma että onko hänellä sitten itsellään jotain säätöä, olisin kyllä yllättynyt jos hänellä olisi mutta kyllähän tuokin tietenkin käy järkeen.. Itse kun en ole niin epäilevää sorttia.. Olen ollut vastailematta silloin kun en ole puhelinta kuullut ja sitten kun vihdoin ja viimein kuulen ja vastaan niin raivarithan se on siellä puhelimen toisessa päässä vetänyt ja ollut kuulemma soittamassa jo poliisille yms -.- Tuota en ole ajatellutkaan että miksi hän olettaa että minun pitäisi vastata kun hän on pitänyt mykkäkoulua.. Hänellä tuntuu itsellään olevan sellainen ajatusmaailma että jos hän on pitänyt sitä mykkäkoulua niin seuraavana päivänä sitten ollaan niinkuin ei olisi mitään tapahtunutkaan, ainakin hän juttelee ihan tavallisesti sitten seuraavana päivänä taas. Tiiä nyt mikä sitä riivaa :/
 
Keskustelu voi kuitenkin auttaa havaitsemaan sen pakkomielteen.
Vai mitä itse ehdotat? Mitä muuta ap voi tehdä?

No joo, keskustelun lisäksi pitää kyllä opetella vetämään rajat. Eikä aina vastata.
 
Ja siis kyllä mekin saatetaan monta kertaa päivässä soitella, niin kuin tuolla joku huomautti. Mut ei kumpikaan tivaa toiselta mitään eikä tarkistele. Eikä soita puolen tunnin välein...
 
Tuohon sanoisin ihan suoraan, miltä se minusta tuntuu. Eli että se ei ole minusta kiva leikki ja se on nyt viime aikoina toistunut niin usein, että olen alkanut huolestumaan mieheni mielenterveydestä. Jos kysymys TOSIAAN on leikki, silloinhan mies voi jättää sen pois? Jos se taas ei ole leikki, niin miksi hän kokee, että pitää noin itsestäänselvää asiaa monta kertaa tivata?

Erittäin hyvä pointti. Leikiksi hän sitä aina väittää ja luulee minulla olevan säätöä sitten kun en leikkiä kestä. Täytyypä kysellä illalla oikein kunnolla.. Olisin halukas lähtemään vaikka pariterapiaan nyt kun alkaa käydä ilmi ettei tämä voi olla normaalia käytöstä..
 
Musta kyllä tuntuu ettei se keskustelemalla lopu, olishan se jo loppunut tähän mennessä (se miehen typerä leikki jos se sitä vain olisi) kun kerran olette monasti jo keskustelleet. Se on joku pakkomielle miehelle.

Johonkin tämä on kuitenkin pakko loppua ennenkuin tulen itse hulluksi, olen jo miehen väittämästä alkanut uskomaan että mulla on itsellä päässä vikaa ja hän vaan kysyy normaalisti kuulumisia niin kuin kaikki muutkin parisuhteessa elävät ihmiset.. Se voi toki olla että tähän tarvitaan järeämmät aseet kuten terapia tai viimeisenä ero, tajuan sen tietysti itsekin ettei tämä voi näin jatkua..
 
Keskustelu voi kuitenkin auttaa havaitsemaan sen pakkomielteen.
Vai mitä itse ehdotat? Mitä muuta ap voi tehdä?

No joo, keskustelun lisäksi pitää kyllä opetella vetämään rajat. Eikä aina vastata.

Ensinnäkin pistäisin stopin tuolle mykkäkoulu-raivari-jutuille. En antaisi kohdella minua noin. Toisekseen sanoisin että mulle ei soitella koko aikaa ja jättäisin vastaamatta. Jos mies ei kestä sitä niin saisi hakea itselleen apua jotta sen kestää. Pikku hiljaa toki tämä vierottaminen pitää tehdä jos tähän mennessä tilanteessa kuin tilanteessa on siihen puhelimeen vastattu.

Se on ihan turha yrittää puhua ja puhua, jos toinen osapuoli kuitenkin olettaa saavansa käyttäytyä ihan kuinka itse tykkää. Mies on ihan selkeästi sitä mieltä että keinolla millä tahansa hänen on aina saatava tahtonsa läpi. Hän suoraan sanoen alistaa ap:tä tällä hetkellä, silkkihanskoin toki koska ap ei ole sitä vielä huomannut. Nyt toki olet siihen heräämässä, koska olet alkanut ajattelemaan onko se normaalia... Ei ole!
 
Ensinnäkin pistäisin stopin tuolle mykkäkoulu-raivari-jutuille. En antaisi kohdella minua noin. Toisekseen sanoisin että mulle ei soitella koko aikaa ja jättäisin vastaamatta. Jos mies ei kestä sitä niin saisi hakea itselleen apua jotta sen kestää. Pikku hiljaa toki tämä vierottaminen pitää tehdä jos tähän mennessä tilanteessa kuin tilanteessa on siihen puhelimeen vastattu.

Se on ihan turha yrittää puhua ja puhua, jos toinen osapuoli kuitenkin olettaa saavansa käyttäytyä ihan kuinka itse tykkää. Mies on ihan selkeästi sitä mieltä että keinolla millä tahansa hänen on aina saatava tahtonsa läpi. Hän suoraan sanoen alistaa ap:tä tällä hetkellä, silkkihanskoin toki koska ap ei ole sitä vielä huomannut. Nyt toki olet siihen heräämässä, koska olet alkanut ajattelemaan onko se normaalia... Ei ole!

Kiitos! Et uskokkaan kuinka paljon tuo helpottaa mun mieltä! :) Kaiken tämän ajan olen pähkäillyt että missä minä olen tehnyt väärin ja olenko tosiaan mielisairas kun en ymmärrä että miehen käytös on täysin normaalia. Onneksi uskalsin kysyä täältä palstalta kun täällä tuntuisi olevan onneksi fiksuakin porukkaa joka osaa ja haluaa antaa neuvoja :) Itselläni kun ei ole ystäviä tai muuta kenelle jutella asioista niin uskon että silläkin on ollut osuutta asiaan että olen antanut tämän mennä näin pitkälle. Tähän on nyt sitten tultava loppu kun olen vihdoinkin saanut tähän asiaan toisen (useammankin) mielipiteen. Ehkä asiat vielä järjestyy :)
 
Sulla ei ole ystäviä? Miksi ihmeessä? Hanki hyvä nainen nyt edes leikkipuistotuttavia, ei ihmisen ole hyvä olla vallan yksinään. Ja jos miehesi vielä on alistavaa sorttia, saattaa olla, että vuoden päästä huomaat olevasi täysin yksin ja miehesi aivopesemä. Ei hyvä. :(
 
[QUOTE="Elli";28093291]Sulla ei ole ystäviä? Miksi ihmeessä? Hanki hyvä nainen nyt edes leikkipuistotuttavia, ei ihmisen ole hyvä olla vallan yksinään. Ja jos miehesi vielä on alistavaa sorttia, saattaa olla, että vuoden päästä huomaat olevasi täysin yksin ja miehesi aivopesemä. Ei hyvä. :([/QUOTE]

Minulla oli muutama ystävä ennen kuin muutimme mieheni kanssa yhteen, sen jälkeen minulla ei enää ollut aikaa tavata heitä. Enkä halua nyt miestäni syyttää siitäkin hyvästä mutta hän sanoi että minun pitäisi olla kotona lapsen kanssa eikä hillua pitkin kyliä kahvittelemassa ettei tee lapselle hyvää tollainen mukana roikkuminen ja minulle tuli siitä huono omatunto joten olen ollut siitä asti kotona. Kun sen näin kirjoittaen ilmaisen niin kuulen itsekin kuinka tyhmältä tämä varmasti kuulostaa. Olen varmaan antanut miehelleni liian paljon asioita periksi. Toivottavasti ei ole vielä myöhäistä yrittää tehdä muutosta asiaan.
 
No ei ole normaalia tuollainen jatkuva kyttääminen. Jotenkin mieskin pitäisi saada se tajuamaan. Voisitte vaikka sopia alkuun jotkut soittoajat tms. Alkuun soittelis vaikka tunnin välein ja siitä vähän harventaisi pikkuhiljaa. Ja mitähän tuokaan soittelu estäisi, jos vaikka pettäisitkin? Hyvin sitä etenkin viesteihin ehtis vastailemaan, vaikka oliskin jotain säätöä. Tätä ei ehkä tosin kannata miehelle sanoa, ties vaikka tulee entistä mustasukkaisemmaksi. Meillä soitellaan miehen kanssa 1-2 kertaa miehen työpäivän aikana, itse olen nyt äitiyslomalla ja lievää synnytyksen jälkeistä masennusta. Joten ihan piristykenä soitan miehelle kun hänellä tauko on töissä. Tai hän soittaa minulle. Ja sitten soittaa kun on töistä lähdössä niin alan ruokaa laittamaan, jos ehdin vauvan hoidolta.

Mutta joku järki tuohon soitteluun olis saatava, kannattaa vaan puhua sille miehelle vielä. Luultavasti kyllä oikeasti tajuaa, että se sinua häiritsee, mutta lienee vaan todella mustis. Tai koittaa vaan alistaa sinut sinne kotiin ja omaan hallintaansa. Itse en tuollaista jaksaisi kauaa, jos ei kaikesta yrityksestä huolimatta saisi tuota loppumaan, varmaan olis eron paikka. Mutta jos erota päättää, kannattaa koittaa saada jotain tukiverkkoa ympärille. Ei välttämättä mies tee erosta helppoa..
 

Yhteistyössä