Tunnetko ihmisen, joka on tai EHKÄ on narsisti? Mikä ammatti?

Isäpuoleni oli. Opetti biologiaa ja maantieteitä yliopistolla. Eli... joku alan maisteri?

 

hoitoalalla paljon narsisteja vai tuntuuko vaan musta siltä?

Hoitoalalla on narsistien lisäksi myös ehkä tavallista enemmän luonnehäiriöisiä ja mt-ongelmaisia.
Joku siinä vetää, ala kiinnostaa koska itsellä ongelmia, saa valtaa ja tuntee itsensä paremmaksi jne.?
Siis toki suurin osa ihan täyspäistä ja hyvää sakkia eikä se mt-ongelmakaan HOIDETTUNA välttämättä ole ongelma työlle..

 

Nainen, myymäläpäällikkö

 

Nainen. Työskentelee maahanmuuttajien parissa

 

Mies, johtaja keskisuuressa yrityksessä.

 

Ikävä kyllä olen kohdannut elämäni varrella useita ihmisiä, jotka omaavat vahvasti narsistisia piirteitä, saattavatpa olla tosiaan ihan täysin narsistejakin. Vahvimpina tulee mieleen kolme miestä ja yksi nainen, ammatit, kaksi tietokoneneroa, yksi sähköasentaja ja pankkineiti!

 

Jo, yhden, opettaja.

Ja joo, mulla oli aikoinaan yks tuttu ulkomaalainen työkaveri, koulutukseltaan psykiatri. Hälle oli ilmeisesti tullut jonkin sortin burnis, kun oli katsonut tätä maailman menoa ja päättänyt sitten lähteä matkaamaan maailmaa.
Hän sanoi minulle, että hoitoalalla on kolmenlaisia ihmisiä. Niitä jotka haluaa kyykyttää, tuntea valtaa ja näyttää se potilaille. Sitten sellaisia jotka haluaa tehdä ms. urotöitä, joilla saa itselleen huomiota, muiden miellyttämistä, " need to please". Ja viimeisin, ja KYLLÄ, vähäisin ryhmä, on henkilöitä jotka oikeasti sydämestään haluaa auttaa ihmisiä, ilman että siitä mitään pokaleita tarttee saada.
Hän sanoi näistä kahdesta ensimmäiseksi mainutusta ryhmästä, että molemmissa on paljon erityyppisiä narsisteja, tai ainakin henkilöitä joilla on paljon narsistisia piirteitä.

En sitten tarkemmin tiedä tun hänen jutun todenperäisyydestä, mutta itse hoitoalalla työskennelleenä, näen kyllä että jotain perää hänen jutussa on.

 

Kaksi tunnen, toinen on kirvesmies ja toinen on ihan puhdas huijari, esiintyy turvallisuusalan spesialistina vaikka todellisuudessa sälli on katsellut vaan liikaa videoita..

 

[QUOTE="vieras";28018777]Hoitoalalla on narsistien lisäksi myös ehkä tavallista enemmän luonnehäiriöisiä ja mt-ongelmaisia.
Joku siinä vetää, ala kiinnostaa koska itsellä ongelmia, saa valtaa ja tuntee itsensä paremmaksi jne.?
Siis toki suurin osa ihan täyspäistä ja hyvää sakkia eikä se mt-ongelmakaan HOIDETTUNA välttämättä ole ongelma työlle..[/QUOTE]

Joo, jos joku sairaanhoitaja tms. sanoo että se on hänen kutsumusammatti, niin voit kuule olla lähes varma että jotain sielä taustalla on joka saa ihmisen haluamaan hoivata, toinen haluaa näyttää valtaa, toinen haluaa miellyttää, toisella on joku hoivaamiskompleksi, jollaki lapsuuden trauma jne jne jne.

 

toiminnanjohtaja mies, ala-asteen opettaja mies, henkilöstöjohtaja nainen, toimistotyöntekijä nainen.

 

Minä, varastoalan 33v nainen.

 

pankkialan mies ja fyysikko, hänkin miespuolinen. Ei tarvitse enää tyytyä epäilyyn. Vaikeat persoonallisuushäiriöt.

 

Tunnen, entinen avomieheni. Ajaa palvelubussia työkseen.

 

Kaksi tunnen, toinen on kirvesmies ja toinen on ihan puhdas huijari, esiintyy turvallisuusalan spesialistina vaikka todellisuudessa sälli on katsellut vaan liikaa videoita..

Josta tuli mieleen, etten oikeasti edes ole 100% varma onko tuo isäpuoleni toimiala totta vai ei. Sen tiedän, että jäi ~36 vuotiaana eläkkeelle yliopistolta, oli kuollessaan 41. Hänelläkin oli "vähän" tapana keksiä itselleen mitä mielenkiintoisempia elämäntarinoita.

 

Mies, huoltomies.

 

Mies, suuressa yhtiössä toimialajohtajana. Ja toinen mies, joka oli tämän edellä maintun miehen alainen, mutta johtavassa asemassa itsekin (aluepäällikkö). Tämä isompi johtaja on ehdottomasti vaikeampi tapaus, psykopaatti. Psykopatia on eduksi liike-elämässä.

 

Ei ole mulla pätevyyttä tehdä narsisti-diagnooseja. Ei kai pinnallinen. itsekeskeinen tai tunnekylmä ihminen aina ole narsisti. Mutta seurustelin erään kanssa, josta tuli vahvasti mieleen, että mitähän hänkin potee.

Oli esimerkiksi melko itsekäs: kaiken piti tapahtua hänen määräämässään rytmissä hänen määräämällään tavalla. Hän päätti milloin tavataan, missä ja mitä tehdään. Hän myös asetteli minulle rajoja ja ehtoja: tiettyihin baareihin en esimerkiksi olisi saanut mennä, en edes omalla kaveriporukalla.
Häneen ei päteneet samat säännöt, kuin muihin. Hän sai esimerkiksi tupakoida missä halusi (vaikka olisi ollut kiellettyä tupakoida), ottaa toisten tavaroita ja ruokaa kysymättä... Nämä ovat vähän hassuja esimerkkejä, mutta hän siis jotenkin ei kokenut, että kaikkia koskevat säännöt ja kehoitukset eivät koskeneet häntä. Hän ei myöskään osannut asettua toisen asemaan: kun pyysin häntä kuvittelemaan, miltä hänen käytöksensä tuntui muista, hän tuskastui ja sanoi, ettei ymmärtänyt, miksi kysyin häneltä sellaista.
Hän saattoi lainailla isoja summia rahaa, ja kätevästi unohtaa takaisinmaksun mutta oli erittäin tarkka siitä, että sai jopa vippaamansa kympin takaisin. Hän hankki itsensä aina rahaongelmiin, ei pitänyt ainoastakaan työ- tai opiskelupaikasta kiinni ja oli jatkuvasti kusessa. Siitä hän syytti systeemiä ja sitä, että kukaan ei auta. (Eräs hänen lähisukulaisensa auttoi häntä sadoilla euroilla kuukausittain, mutta hän itse oli aina uhri.)
Hän ei pitänyt lupauksiaan, teki jatkuvasti ohareita ja jos häntä yritti saada puhumaan asiasta, hän raivostui. Olin kuulemma kyttääjä, kun yritin soittaa hänen ollessaan pari tuntia myöhässä. Hän kuitenkin itse oli raivoissaan, jos joku ei heti vastannut puhelimeen hänen soittaessaan tai osannut antaa hänelle välittömästi hänen kaipaamaansa informaatiota.
Niitä ystäviäni, jotka suhtautuivat häneen varautuneesti, hän kohteli todella töykeästi: naureskeli heille selän takana ja päin naamaa, pilkkasi heitä ja pyrki tekemään heidän olonsa epämukavaksi esimerkiksi tuijottelemalla heitä. Samoin hän oli työkeä kaikille miespuolisille tuttavilleni, ja oli mustasukkainen, jos joku heistä tuli luokseni kylään. Erästä minun ja kämppikseni yhteistä ystävää hän sanoi "Mela-Matiksi" koska tämä oli kylässä luonamme kun eksäni tuli käymään.
Se, että toiset pitivät kiinni oikeuksistaan, oli hänelle loukkaus. Tämä on pieni esimerkki, mutta kerran junassa matkustaessamme hän halusi mennä päätypaikalle istumaan, koska tykkäsi nostaa jalat vastakkaisille penkeille. Meillä ei ollut lippuja näille paikoille, ja kun kolmas matkustaja, jolla oli liput niille paikoille tuli ja pyysi meitä siirtymään, eksäni loukkaantui ja suuttui hänelle. Sen sijaan, että olisimme voineet mennä muualle istumaan, hän levittäytyi tätä tyttöä vastapäätä niin, ettei tytölle jäänyt tilaa asettaa jalkojaan mukavasti ja TUIJOTTI tyttöä puoli tuntia herkeämättä. Yritin saada eksäni huomion kiinnittymään johonkin muuhun, mutta hän ei ollut kuulevinaan vaan jatkoi tytön hiillostamista. Tytön kunniaksi täytyy sanoa, että hän ei antanut periksi. Kaikki tämä vain sen takia, että joku toinen oli ostanut paikkalipun sille paikalle, missä eksäni halusi istua.
Hän pilkkasi minua ja tekemisiäni, opiskeluani ja harrastuksiani. Yliopisto-opiskelu oli hänen mukaansa vain sitä, että istutaan opettajien kanssa kahvilla. Hän tiesi tämän, koska tunsi yliopisto-opiskelijoita. Muutenkaan mitään ei tarvinnut opiskella tai opetella, sen osaa minkä osaa ja loput on paskantärkeilyä. Hän itse oli taiteilija, muusikko.

 

peruskoulun ala-asteen opettaja, muusikko.

 

Erityisopettaja. Nainen.

 

Ei ole mulla pätevyyttä tehdä narsisti-diagnooseja. Ei kai pinnallinen. itsekeskeinen tai tunnekylmä ihminen aina ole narsisti. Mutta seurustelin erään kanssa, josta tuli vahvasti mieleen, että mitähän hänkin potee.

Oli esimerkiksi melko itsekäs: kaiken piti tapahtua hänen määräämässään rytmissä hänen määräämällään tavalla. Hän päätti milloin tavataan, missä ja mitä tehdään. Hän myös asetteli minulle rajoja ja ehtoja: tiettyihin baareihin en esimerkiksi olisi saanut mennä, en edes omalla kaveriporukalla.
Häneen ei päteneet samat säännöt, kuin muihin. Hän sai esimerkiksi tupakoida missä halusi (vaikka olisi ollut kiellettyä tupakoida), ottaa toisten tavaroita ja ruokaa kysymättä... Nämä ovat vähän hassuja esimerkkejä, mutta hän siis jotenkin ei kokenut, että kaikkia koskevat säännöt ja kehoitukset eivät koskeneet häntä. Hän ei myöskään osannut asettua toisen asemaan: kun pyysin häntä kuvittelemaan, miltä hänen käytöksensä tuntui muista, hän tuskastui ja sanoi, ettei ymmärtänyt, miksi kysyin häneltä sellaista.
Hän saattoi lainailla isoja summia rahaa, ja kätevästi unohtaa takaisinmaksun mutta oli erittäin tarkka siitä, että sai jopa vippaamansa kympin takaisin. Hän hankki itsensä aina rahaongelmiin, ei pitänyt ainoastakaan työ- tai opiskelupaikasta kiinni ja oli jatkuvasti kusessa. Siitä hän syytti systeemiä ja sitä, että kukaan ei auta. (Eräs hänen lähisukulaisensa auttoi häntä sadoilla euroilla kuukausittain, mutta hän itse oli aina uhri.)
Hän ei pitänyt lupauksiaan, teki jatkuvasti ohareita ja jos häntä yritti saada puhumaan asiasta, hän raivostui. Olin kuulemma kyttääjä, kun yritin soittaa hänen ollessaan pari tuntia myöhässä. Hän kuitenkin itse oli raivoissaan, jos joku ei heti vastannut puhelimeen hänen soittaessaan tai osannut antaa hänelle välittömästi hänen kaipaamaansa informaatiota.
Niitä ystäviäni, jotka suhtautuivat häneen varautuneesti, hän kohteli todella töykeästi: naureskeli heille selän takana ja päin naamaa, pilkkasi heitä ja pyrki tekemään heidän olonsa epämukavaksi esimerkiksi tuijottelemalla heitä. Samoin hän oli työkeä kaikille miespuolisille tuttavilleni, ja oli mustasukkainen, jos joku heistä tuli luokseni kylään. Erästä minun ja kämppikseni yhteistä ystävää hän sanoi "Mela-Matiksi" koska tämä oli kylässä luonamme kun eksäni tuli käymään.
Se, että toiset pitivät kiinni oikeuksistaan, oli hänelle loukkaus. Tämä on pieni esimerkki, mutta kerran junassa matkustaessamme hän halusi mennä päätypaikalle istumaan, koska tykkäsi nostaa jalat vastakkaisille penkeille. Meillä ei ollut lippuja näille paikoille, ja kun kolmas matkustaja, jolla oli liput niille paikoille tuli ja pyysi meitä siirtymään, eksäni loukkaantui ja suuttui hänelle. Sen sijaan, että olisimme voineet mennä muualle istumaan, hän levittäytyi tätä tyttöä vastapäätä niin, ettei tytölle jäänyt tilaa asettaa jalkojaan mukavasti ja TUIJOTTI tyttöä puoli tuntia herkeämättä. Yritin saada eksäni huomion kiinnittymään johonkin muuhun, mutta hän ei ollut kuulevinaan vaan jatkoi tytön hiillostamista. Tytön kunniaksi täytyy sanoa, että hän ei antanut periksi. Kaikki tämä vain sen takia, että joku toinen oli ostanut paikkalipun sille paikalle, missä eksäni halusi istua.
Hän pilkkasi minua ja tekemisiäni, opiskeluani ja harrastuksiani. Yliopisto-opiskelu oli hänen mukaansa vain sitä, että istutaan opettajien kanssa kahvilla. Hän tiesi tämän, koska tunsi yliopisto-opiskelijoita. Muutenkaan mitään ei tarvinnut opiskella tai opetella, sen osaa minkä osaa ja loput on paskantärkeilyä. Hän itse oli taiteilija, muusikko.

voi luoja, miten kipeää luettavaa. lähes jokaisen kohdan (lukuunottamatta siis junaesimerkkiäsi) voin viivata erääseen tuntemaani ihmiseen. mies myöskin.

 

Yksi mies on melkoisen varmasti. Hän on nuori, olisko 20 tai 21v ja ravintola-alalla.

 

Joo, jos joku sairaanhoitaja tms. sanoo että se on hänen kutsumusammatti, niin voit kuule olla lähes varma että jotain sielä taustalla on joka saa ihmisen haluamaan hoivata, toinen haluaa näyttää valtaa, toinen haluaa miellyttää, toisella on joku hoivaamiskompleksi, jollaki lapsuuden trauma jne jne jne.

Kyllä on taas niin mukava saada arvostusta työtään kohtaan. On se kumma, että joillakin on kamalan suuri tarve lytätä hoitoalan ihmisiä. :headwall:

 

Tunnen yhden varmasti narsistin (tai tunsin...ei olla missään tekemisissä enää. Onneksi.) Hän on / oli rakennus suunnittelija. Ja kaksi joita vahvasti epäilen (enkä ole ainoa) narsisteiksi. Kummatkin vielä esimiesasemassa. Toinen isompi esimies ja toinen sellainen pikkuesimies, eli johtaa projekteja ja on muutama alainen käskytettävä, toinen koko osaston johtaja... Kummassakin paikassa alaiset vaihtuvat tiheään...

 

Tunnen. Ettei kukaan tunnista, en halua kertoa ammatista muuta kuin sen, että hän luuli työharjoittelussa ollessaan esim. että muut kiusaavat häntä, kun hänen pelätään vievän jonkun työpaikan. Ja kohdatessamme hän oli järkyttävä. Viha leimahti heti, jos hän ei saanut imettyä minuakin valtapiiriinsä. Myös hänen lapsiaan olisi pitänyt palvoa.

 

Tiedän kaksikin; exäni, joka on autonasentaja ja yhden naispuolisen sairaanhoitajan. Ei ole kummallakaan diagnoosia, mutta erittäin selvät ja vahvat merkit on...