En kauheasti laittaudu. Leikkipuistoon, lenkille, salille, kauppaan ym., mitä väliä se nyt on miltä siellä näytän. Joskus olen täysin ilman meikkiä koko päivän, joskus laitan hiukan puuteria tasoittamaan naaman väriä ja ripsaria, jotta ripset ylipäänsä edes näkyvät (vaaleat kun ovat). Meikki kuitenkin niin luonnollinen, että moni varmaan olettaa, etten meikkaa ollenkaan. Kaupungille kahville mennessä yleensä riittää myös ripsari ja puuteri. Jos oikeen hurjaksi heittäydyn, niin saatan laittaa kevyen rajauksen ja luomiväriä.
Jos oikein kunnolla lähden ulos (on se sitten baariin tai miehen kanssa leffaan ja syömään) laittaudun kyllä tilanteen mukaan.
Hiukset on miten sattuu... Yleensä jotenkin vetäisty ponnarille. Olen surkea laittamaan hiuksia.
Värjätessä yritän suosia suhteellisen neutraaleja värejä, jotka eivät heti paljasta juurikasvua ja mallia, joka ei helposti "kasva yli". En ikinä muista varailla aikaa kampaajalle, ennen kuin vastaan tulee jotkin juhlat tms. joihin ei enää kehtaa mennä ilman uutta väriä/leikkausta.
Vaatteet on mitä sattuu. En ole koskaan ollut tyylitietoinen...
Tärkeintä on kuitenkin se mukavuus ja varsinkin ulkoillessa katson enemmän lämpömittaria, kuin peiliä. En koe ongelmaksi mennä ruokakauppaan lököhousuissa. Ennemmin kokisin outona käydä kaupassa kauheat pakkelit naamassa ja korkkarit jalassa hoippuen, ei vaan oo mun juttu. Myönnän kyllä, että joskus saisin hieman enemmän panostaa vaatteisiini ja asusteisiini. En vaan ikinä tunnu löytävän kaupasta mitään itselleni sopivaa... Siksi kai suosinkin aina niitä vanhoja rääsyjä. Miksi tuhlaisin rahojani vaatteisiin, joita en kuitenkaan osaisi koskaan pitää.
Mies on meillä ehdottomasti se, joka osaa pukeutua ja näyttää aina paremmalta. Eipä tuo silti ole koskaan valittanut. Tiesi jo ottaessaan, mitä tulee saamaan.