Mies teki omia merkintöjään opettajan tarkistamaan ja pisteyttämään lapsemme kokeeseen..

En tiedä mistä on kiistelty, mutta sanallinen tehtävä täytyy osata kirjoittaa oikein, jos meinaa peruskoulun jälkeen päästä läpi matikasta esim. lukiossa.

 

En tiedä mistä on kiistelty, mutta sanallinen tehtävä täytyy osata kirjoittaa oikein, jos meinaa peruskoulun jälkeen päästä läpi matikasta esim. lukiossa.

Tässä on nyt kiistelty siitä, onko 3x4 yhtä oikea vastaus, kuin 4x3, ja jos ei ole niin miksei ole.

 

oli lukea tämä koko 369:n tähänastisen kommentin ketju. Sillä juuri tämä asia on minua koulunkäyntiavustajana (matematiikkaYO= L ) mättänyt, kun eräs opettajatyöparini (2.-3.lk) sallii sanallisten tehtävien lausekkeet kummin päin vain vaihdannaisuuslakiin nojaten, vaikka minusta niissä on ihan selvästi kertoja ja kerrottava, kun on sanalliset tehtävät/kuvat, ja siten se "perinteinen" kirjaamisjärjestys (kertoja*kerrottava), jota lapsille korostan ja opetan.

Enää minun ei tarvitse ajatella, että "ope opettaa väärin" tai "hitto, kun tuo ope varmaan pitää itseään minua viisaampana, vaikka minä TIEDÄN että se kasojen määrä tulee ennen niitä kasoissa olevien karkkien lukumäärää". Kaikki tuo on turhaa, voin rentoutua, iloita opettajaparini erilaisuudesta, sillä asia on elämää suurempi.
"Cuius regio,eius religio"=Kenen maa, sen uskonto, eli naapuriluokassa saan toteuttaa rahassa "kertoja ensin, sitten kerrottava" (sanalliset/kuvatehtävät)!
"Non scholae, sed vitae discimus"=Ei koulua vaan elämää varten!
Kiitos teille virkistävästä keskustelusta!

 

Olen yläkoulun matematiikan opettaja. Hyväksyisin molemmat 4x3 ja 3x4. Lapsen ajatus on voinut olla, että kolme asiaa yhdessä ryhmässä ja ryhmiä on neljä TAI neljä ryhmää ja jokaisessa kolme.

Muutenkin kritisoin yläkoulun opettajana alakoulun opettajien matematiikan kokeiden arviointeja. Esim. monivaiheinen tehtävä, jossa esim. a- kohdan vastausta käytetään b- kohdan laskemiseen. A- kohdassa laskuvirhe ja b:ssä käytetään a:n vastausta laskemiseen, lasketaan tällä luvulla b oikein. Silti ei anneta yhtään pistettä koko tehtävästä, vaikka b laskettu täysin oikein tosin väärällä arvolla. Siinä rokotetaan kahdesti yhdestä a-kohdan virheestä.

Muutenkin mietityttää välillä alakoulun opetussuunnitelma esim. kaunokirjoitus vai millä nimellä kulkeekaan nykyään. Siihen panostetaan hirveästi, mutta kun tullaan yläkouluun aineet kirjoitetaan tekstaamalla tai koneella. Äidinkielen opettajakin totesi, ettei kaunokirjoitusta tarvita nykyään ihan missään muualla kuin allekirjoituksen tekemisessä.

 

Olen yläkoulun matematiikan opettaja. Hyväksyisin molemmat 4x3 ja 3x4. Lapsen ajatus on voinut olla, että kolme asiaa yhdessä ryhmässä ja ryhmiä on neljä TAI neljä ryhmää ja jokaisessa kolme.

Muutenkin kritisoin yläkoulun opettajana alakoulun opettajien matematiikan kokeiden arviointeja. Esim. monivaiheinen tehtävä, jossa esim. a- kohdan vastausta käytetään b- kohdan laskemiseen. A- kohdassa laskuvirhe ja b:ssä käytetään a:n vastausta laskemiseen, lasketaan tällä luvulla b oikein. Silti ei anneta yhtään pistettä koko tehtävästä, vaikka b laskettu täysin oikein tosin väärällä arvolla. Siinä rokotetaan kahdesti yhdestä a-kohdan virheestä.

Muutenkin mietityttää välillä alakoulun opetussuunnitelma esim. kaunokirjoitus vai millä nimellä kulkeekaan nykyään. Siihen panostetaan hirveästi, mutta kun tullaan yläkouluun aineet kirjoitetaan tekstaamalla tai koneella. Äidinkielen opettajakin totesi, ettei kaunokirjoitusta tarvita nykyään ihan missään muualla kuin allekirjoituksen tekemisessä.

Omissa kokeissani olen tuon myös hyväksynyt. Tosin MAKEKO-testien arvioinneissa ei hyväksytä kuin toisin päin, josta olenkin joskus eristyisopettajan kanssa vääntänyt. Perustelin kantaani juuri tuolla samalla, jolla sinäkin.

Sinänsä teet hieman turhaa yleistystä alakoulun opettajien arviointitavoista, koska tuota mainitsemaasi esimerkkiä en todellakaan arvioisi tuolla tavoin kuin väität alakoulussa arvioitavan. Tietenkin tehtävästä pitäisi saada pisteitä.

Mitä taas tulee tuohon kaunokirjoitukseen (nykyään puhutaan käsialasta), olen siinäkin osittain samaa mieltä kanssasi. Olen antanut sille omassa opetuksessani ehkä jopa luvattoman vähän aikaa. Tosin olen lukenut joitakin tutkimuksia, jotka ovat viitanneet siihen, että käsialan opetuksesta on hyötyä aivojen työskentelyn kannalta. Eikö enää nykyisin muuten ylioppilasainetta vaadita kirjoitettavan "kaunolla"? Todellako sen käyttö jää vaatimukseksi ainoastaan alakoulussa?

 

Yleistin liikaa, sen myönnän. Omien alakoulussa olevien lasten koulunkäyntiä ja arviointia seuranneena olen usein miettinyt, että käytänteitä pitäisi yhtenäistää. En ole kuitenkaan mennyt puuttumaan opettajien arviointiin. Ajattelen, että he tekevät sitä varmasti omalla parhaaksi näkemällään tavalla. Ja alakoulun arvioinnilla jatkon kannalta ei ole niin suurta merkitystä saako jostain tehtävästä 2 vai 3 pistettä. Omasta mielestä alakoulun tärkein tehtävä on opettaa oppimaan oppimista ja peruskäsitteitä, jotka kaikki ainakin matematiikassa kerrataan yläkoulussa. Yläkoulun päästötodistuksella on sitten suurempi merkitys.

Meidän yläkoulun äikän open mukaan yo- kirjoituksissakaan ei enää kirjoiteta kaunolla. Varmasti kaunokirjoituksen harjoittaminen kehittää aivoja sen uskon, mutta tuntuu ainakin meidän lasten koulussa, että se on niin hirveän tärkeää ja siihen käytetään aikaa vielä viidennellä ja kuudennella luokalla.

 

PIlipalidiipadaapa. Täsätäkö minä teille maksan, vitun "opettajat".

 

[QUOTE="vieras";27852634]PIlipalidiipadaapa. Täsätäkö minä teille maksan, vitun "opettajat".[/QUOTE]

Mitä sinä meille opettajille maksat? Sinun koulunkäynti on ilmeisesti sujunut aika huonosti, kun et ole oppinut käyttäytymäänkään.

 

[QUOTE="ope";27852818]Mitä sinä meille opettajille maksat? Sinun koulunkäynti on ilmeisesti sujunut aika huonosti, kun et ole oppinut käyttäytymäänkään.[/QUOTE]

Kuka sun palkkas maksaa? Pelle. Diipadaapaan käytätte aikanne. Opettakaa, pellet!

 

[QUOTE="vieras";27852840]Kuka sun palkkas maksaa? Pelle. Diipadaapaan käytätte aikanne. Opettakaa, pellet![/QUOTE]

Verorahoistahan ne maksetaan, mutta sun käytäymisen omaava henkilö ei varmaan ole sellaisessa työssä, jossa kovin paljon tienaa ja siten veroja maksaa. Käyttäytymisesi on naurettavaa. Tiedän olevani erittäin hyvä opettaja, saanut paljon kehuja vanhemmilta ja oppilailta. En ole siis pelle. Ehkä pelle siinä mielessä, että aiemmin vastaamaan sinulle.

 

[QUOTE="ope";27852879]Verorahoistahan ne maksetaan, mutta sun käytäymisen omaava henkilö ei varmaan ole sellaisessa työssä, jossa kovin paljon tienaa ja siten veroja maksaa. Käyttäytymisesi on naurettavaa. Tiedän olevani erittäin hyvä opettaja, saanut paljon kehuja vanhemmilta ja oppilailta. En ole siis pelle. Ehkä pelle siinä mielessä, että aiemmin vastaamaan sinulle.[/QUOTE]

Lol. Vaihda työtä, pelle. Jos tuo on tyylisi myös lasten kanssa.

 

3x4 on eri asia kuin 4x3!!!!!

3x4 tarkoittaa kolmea neljän ryhmää
4x3 taas neljää kolmen ryhmää

Kokeissa mitataan myös kertolaskun käsitteen ymmärtämistä!! Ihmiset eivät osaa "ajatella" matematiikkaa!!

 

[QUOTE="Ope";27853518]3x4 on eri asia kuin 4x3!!!!!

3x4 tarkoittaa kolmea neljän ryhmää
4x3 taas neljää kolmen ryhmää

Kokeissa mitataan myös kertolaskun käsitteen ymmärtämistä!! Ihmiset eivät osaa "ajatella" matematiikkaa!![/QUOTE]

Ja sinä olet opettaja? Oletko pelle? Pisatutkimuksissa pärjätään, mutta itsemurhia tehdään eniten. Näetkö käytöksessäsi syytä tähän?

 

[QUOTE="vieras";27853580]Ja sinä olet opettaja? Oletko pelle? Pisatutkimuksissa pärjätään, mutta itsemurhia tehdään eniten. Näetkö käytöksessäsi syytä tähän?[/QUOTE]

Näetkö SINÄ käytöksessäsi syytä tähän?

 

[QUOTE="vieras";27853580]Ja sinä olet opettaja? Oletko pelle? Pisatutkimuksissa pärjätään, mutta itsemurhia tehdään eniten. Näetkö käytöksessäsi syytä tähän?[/QUOTE]

Nyt sulla meni opet sekaisin En ole tämä jonka kanssa riitelet.

 

Yleistin liikaa, sen myönnän. Omien alakoulussa olevien lasten koulunkäyntiä ja arviointia seuranneena olen usein miettinyt, että käytänteitä pitäisi yhtenäistää. En ole kuitenkaan mennyt puuttumaan opettajien arviointiin. Ajattelen, että he tekevät sitä varmasti omalla parhaaksi näkemällään tavalla. Ja alakoulun arvioinnilla jatkon kannalta ei ole niin suurta merkitystä saako jostain tehtävästä 2 vai 3 pistettä. Omasta mielestä alakoulun tärkein tehtävä on opettaa oppimaan oppimista ja peruskäsitteitä, jotka kaikki ainakin matematiikassa kerrataan yläkoulussa. Yläkoulun päästötodistuksella on sitten suurempi merkitys.

Meidän yläkoulun äikän open mukaan yo- kirjoituksissakaan ei enää kirjoiteta kaunolla. Varmasti kaunokirjoituksen harjoittaminen kehittää aivoja sen uskon, mutta tuntuu ainakin meidän lasten koulussa, että se on niin hirveän tärkeää ja siihen käytetään aikaa vielä viidennellä ja kuudennella luokalla.

Varmaan alakoulun opettajien arviointitavoissa on eroja, aivan kuten yläkoulussakin olettaisin olevan. Kuten sanoit, jokainen tekee varmasti parhaaksi katsomallaan tavalla. Ja totta tuokin, että jatkon kannalta ei ole kamalasti merkitystä, saako jostakin tehtävästä yhden pisteen enemmän vai vähemmän. Oppimaan oppimisen ja peruskäsitteiden lisäksi tärkeää on mielestäni hyvän pohjan luominen eli perustaitojen opettaminen. Jos pohja on rakennettu huonosti, on päälle paha rakentaa.

 

Nyt sulla meni opet sekaisin En ole tämä jonka kanssa riitelet.

Tämä pelletyyppi nyt haukkuu kaikissa ketjuissa kaikkia pelleiksi eli kannattaa jättää omaan arvoonsa. Haastaa vaan riitaa ressukka.

 

Tämä pelletyyppi nyt haukkuu kaikissa ketjuissa kaikkia pelleiksi eli kannattaa jättää omaan arvoonsa. Haastaa vaan riitaa ressukka.

Pelle. Opetat lapsia väärin, ressukka.

 

up

 

Minusta ihan oikein.

Opeissakin on suorastaan kusipäitä. Onneksi nykyään enää aika harvassa ja ei onneksi mitään entisaikoijen idiootteja.

T: opettaja itsekin

Hymähtelisin isän korjauksille, mutta menisin kyllä itseenikin ja tsekkaisin arvostelulinjani.

 

Opet! Lol. Pellejä.

 

No tässä lyhyesti perustelu, varmaan moneenkin kertaan tässä ketjussa sanottu, mutta menköön vielä kerran.

2.luokalla opetetaan kertolasku todellakin yhteenlaskun kautta, sekä nimitykset kertoja ja kerrottava. Kertoja tulee ensin, sitten kerrottava. Otetaan kuva, jossa on 4 2:n karkin kasaa. Sen alle kirjoitetaan yhteenlasku 2+2+2+2. Monestiko luku 2 on laskettu yhteen? 4 kertaa. 4 on siis kertoja. Jolloin ko. kuvasta tulee nimenomaan lasku 4*2. Selatkaa niitä oppikirjoja, kenellä on tokaluokkalainen.

Käsittääkseni tämä perustuu siihen, että 2-luokkalaisen ajattelu on vielä konkreettisten operaatioiden vaiheessa, eli matemattinen ajattelu perustuu konkretiaan ja rakentuu sitä kautta. Vaihdannaisuutta ei opeteta samantien, jotta heikoinkin pysyy kärryillä ja oppii kertolaskun ensin mekaanisesti yhteenlaskun kautta. Jos heti aletaan sotkemaan että "oikeastaan on ihan sama kummin päin ne luvut on", niin heikolla oppilaalla yhteys konkretiaan saattaa katketa. Asiat tehdään siis hyvin tarkasti pilkkua viilaten, tietyn kaavan mukaan aluksi. Vasta sitten lähdetään soveltamaan, ja hyvin pian käy ilmi kertolaskun vaihdannaisuus, eli sama vastaus tulee kumminpäin vain. Matemaattisesti lahjakas oppilas tuskin kokee tätä alun pilkunviilausta ongelmaksi, vaikka oppiikin lähes saman tien näppärästi päässään kääntämään laskun kuinka päin vain haluaa.

Koulussa samanlaisia tehtäviä tehdään pilvin pimein. Siksi oppilas oppii tietynlaisen tehtävätyypin, ja uskoakseni samantyyppisiä tehtviä on sitten myös kokeessa. Näin ollen matemaattisesti lahjakas kakkosluokkalainen varmasti fiksuna huomaa heti, miten päin luvut "pitää" olla, ja haluaa ne nimenomaan niin päin laittaa. En usko, että hän laittaisi ne missään tapauksessa väärin. Heikompi oppilas sitä vastoin turvautuu ajatteluun: näinhän nämä tehtävät on tehty, joten laitan luvut nyt näin päin. Mutta jos ei ole varma, saattaa mennä väärin päinkin. Siksi päättelisin itse koetta arvostellessa, että hyvin todennäköisesti se, jolla luvut olleet oikeinpäin, on kertolaskun peruskäsitteenä ymmärtänyt siten, kun se on opetettu yhteenlaskun kautta. Jos luvut ovat "väärin päin", en ole enää varma, onko kyse arvauksesta vai osaamisesta. Varmin tapa on siis sakottaa hieman pisteitä väärästä järjestyksestä. Koskaan en kuitenkaan voi varmaksi tietää, miten oppilas on ajatellut.

Onneksi tämä tehtävätyyppi on niitä harvoja, jotka tekevät arvostelusta kyseenalaisen.

Tämä siis selityksenä sille, MIKSI näin toimitaan ko. tilanteessa; sen oikeellisuuteen en ota nyt kantaa.

Korostan vielä, että tiedän kyllä, että oppilaat ymmärtävät ja hahmottavat matematiikkaa eri tavoin. Mutta oman kokemukseni mukaan kertolaskun opettamisessa on loogista edetä juuri kuvaamassani järjestyksessä. Varmaan muitakin hyviä tapoja on.

Jokainen on vapaa hakeutumaan opettajankoulutukseen ja sitä kautta luokanopettajan hommiin toteuttamaan omanlaistaan pedagiogiikkaa ja testaamaan sen toimivuutta, kunhan muistaa toteuttaa opsia; se kun on kuitenkin luokanopettajan työtä ohjaava virallinen asiakirja, johon kirjatut tavoitteet ja sisällöt tulee toteutua.

 

[QUOTE="jojo";25728203]Mä olen ennenkin törmännyt tuollaiseen pilkunviilaukseen kertolaskuissa. Kuulemma pitää seurata sanallista tehtävää.

"Marilla on neljä karkkiaskia ja jokaisessa kolme karkkia, montako karkkia on yhteensä?" 4*3=12.
"Marilla on kolme karkkia jokaisessa karkkirasiassaan. Karkkirasioita on neljä." 3*4=12.

Ja jos lasket toisinpäin, menee pisteitä.

Itse tutustuin koulussa kertolaskuihin jotakuinkin vuonna -90 ja silloin erityisesti painotettiin, että kertolaskun voi laskea kummin päin vain, tulos on silti sama. Mistä tämä pilkunviilaus on sen jälkeen tullut?[/QUOTE]

"Marilla on neljä karkkiaskia ja jokaisessa kolme karkkia, montako karkkia on yhteensä?"

Laskun tekijä voi ajatella sen ihan oikeaoppisesti niin, että kolmen karkin settejä tulee siis yhteensä neljän kappaleen verran, eli: 4 x 3 =12

Ja toisinpäin...

"Marilla on kolme karkkia jokaisessa karkkirasiassaan. Karkkirasioita on neljä."

Eli siis karkkirasioita on neljä ja kaikissa oli vielä kolme karkkiakin sisällä, eli 4 x 3 = 12.

Kertolaskua ei tuollaisessa tapauksessa voi laskea väärinpäin. Se on ihan kiinni siitä miten matemaattisen kokonaisuuden mielessään jäsentelee. Jäsentelee sen kummin päin tahansa, se ei ole matemaattisesti väärin.

 

Käsittääkseni tämä perustuu siihen, että 2-luokkalaisen ajattelu on vielä konkreettisten operaatioiden vaiheessa, eli matemattinen ajattelu perustuu konkretiaan ja rakentuu sitä kautta. Vaihdannaisuutta ei opeteta samantien, jotta heikoinkin pysyy kärryillä ja oppii kertolaskun ensin mekaanisesti yhteenlaskun kautta. Jos heti aletaan sotkemaan että "oikeastaan on ihan sama kummin päin ne luvut on", niin heikolla oppilaalla yhteys konkretiaan saattaa katketa. Asiat tehdään siis hyvin tarkasti pilkkua viilaten, tietyn kaavan mukaan aluksi. Vasta sitten lähdetään soveltamaan, ja hyvin pian käy ilmi kertolaskun vaihdannaisuus, eli sama vastaus tulee kumminpäin vain. Matemaattisesti lahjakas oppilas tuskin kokee tätä alun pilkunviilausta ongelmaksi, vaikka oppiikin lähes saman tien näppärästi päässään kääntämään laskun kuinka päin vain haluaa.

Koulussa samanlaisia tehtäviä tehdään pilvin pimein. Siksi oppilas oppii tietynlaisen tehtävätyypin, ja uskoakseni samantyyppisiä tehtviä on sitten myös kokeessa. Näin ollen matemaattisesti lahjakas kakkosluokkalainen varmasti fiksuna huomaa heti, miten päin luvut "pitää" olla, ja haluaa ne nimenomaan niin päin laittaa. En usko, että hän laittaisi ne missään tapauksessa väärin. Heikompi oppilas sitä vastoin turvautuu ajatteluun: näinhän nämä tehtävät on tehty, joten laitan luvut nyt näin päin. Mutta jos ei ole varma, saattaa mennä väärin päinkin. Siksi päättelisin itse koetta arvostellessa, että hyvin todennäköisesti se, jolla luvut olleet oikeinpäin, on kertolaskun peruskäsitteenä ymmärtänyt siten, kun se on opetettu yhteenlaskun kautta. Jos luvut ovat "väärin päin", en ole enää varma, onko kyse arvauksesta vai osaamisesta. Varmin tapa on siis sakottaa hieman pisteitä väärästä järjestyksestä. Koskaan en kuitenkaan voi varmaksi tietää, miten oppilas on ajatellut.

Sano nyt ettet oikeasti ole opettaja ja pelasta mut piinasta. Oikeasti, jos arvostelu on tätä luokkaa niin ihme että Suomen koululaitos latistaa oppilaat
Toisin sanoen: lahjakas oppilas ei voi ajatella omilla aivoillaan (= tiedän että kertolasku on vaihdannainen joten 4x3 = 3x4). Ja opettaja noin niinkuin "varmuuden vuoksi" rokottaa oikeasta vastauksesta. Heikompien ajattelua ei sotketa, mutta lahjakkaampia rankaistaan osaamisesta???? Ei luoja mitä toimintaa...

Päteekö sama myös vaikka lukemiseen? Eli lahjakkaammat "ei saa" tuntea kirjaimia koska heikommatkaan ei osaa? Mitään et saa osata, tai jos osaat niin osaamista ei saa näyttää koska opettaja rankaisee? Kertakaikkiaan käsittämätöntä.

Keskustelin aiheesta äsken matemaatikkomieheni kanssa ja hän vetäisi pellollisen herneitä nenäänsä.

 

En ymmärrä tuossa sen järjestyksen tärkeyttä, koska eikö se osoita parempaa ymmärrystä kertolaskun periaatteesta että tajuaa 4 x3:n olevan sama kuin 3 x 4?

Jos on pakko vaan laittaa numerot samaan järjestykseen sanojen mukaan niin eihän siinä opi kertolaskun periaatetta vaan pelkästään mekaanisen kaavan.

Ei minulle ainakaan tullut lukion pitkässä ja yliopistonkaan matematiikassa kukaan nillittämään väärästä järjestyksestä

näin