Ä
ähis
Vieras
En tiedä mistä on kiistelty, mutta sanallinen tehtävä täytyy osata kirjoittaa oikein, jos meinaa peruskoulun jälkeen päästä läpi matikasta esim. lukiossa.
Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Alkuperäinen kirjoittaja ähis;25746498:En tiedä mistä on kiistelty, mutta sanallinen tehtävä täytyy osata kirjoittaa oikein, jos meinaa peruskoulun jälkeen päästä läpi matikasta esim. lukiossa.
Olen yläkoulun matematiikan opettaja. Hyväksyisin molemmat 4x3 ja 3x4. Lapsen ajatus on voinut olla, että kolme asiaa yhdessä ryhmässä ja ryhmiä on neljä TAI neljä ryhmää ja jokaisessa kolme.
Muutenkin kritisoin yläkoulun opettajana alakoulun opettajien matematiikan kokeiden arviointeja. Esim. monivaiheinen tehtävä, jossa esim. a- kohdan vastausta käytetään b- kohdan laskemiseen. A- kohdassa laskuvirhe ja b:ssä käytetään a:n vastausta laskemiseen, lasketaan tällä luvulla b oikein. Silti ei anneta yhtään pistettä koko tehtävästä, vaikka b laskettu täysin oikein tosin väärällä arvolla. Siinä rokotetaan kahdesti yhdestä a-kohdan virheestä.
Muutenkin mietityttää välillä alakoulun opetussuunnitelma esim. kaunokirjoitus vai millä nimellä kulkeekaan nykyään. Siihen panostetaan hirveästi, mutta kun tullaan yläkouluun aineet kirjoitetaan tekstaamalla tai koneella. Äidinkielen opettajakin totesi, ettei kaunokirjoitusta tarvita nykyään ihan missään muualla kuin allekirjoituksen tekemisessä.
Yleistin liikaa, sen myönnän. Omien alakoulussa olevien lasten koulunkäyntiä ja arviointia seuranneena olen usein miettinyt, että käytänteitä pitäisi yhtenäistää. En ole kuitenkaan mennyt puuttumaan opettajien arviointiin. Ajattelen, että he tekevät sitä varmasti omalla parhaaksi näkemällään tavalla. Ja alakoulun arvioinnilla jatkon kannalta ei ole niin suurta merkitystä saako jostain tehtävästä 2 vai 3 pistettä. Omasta mielestä alakoulun tärkein tehtävä on opettaa oppimaan oppimista ja peruskäsitteitä, jotka kaikki ainakin matematiikassa kerrataan yläkoulussa. Yläkoulun päästötodistuksella on sitten suurempi merkitys.
Meidän yläkoulun äikän open mukaan yo- kirjoituksissakaan ei enää kirjoiteta kaunolla. Varmasti kaunokirjoituksen harjoittaminen kehittää aivoja sen uskon, mutta tuntuu ainakin meidän lasten koulussa, että se on niin hirveän tärkeää ja siihen käytetään aikaa vielä viidennellä ja kuudennella luokalla.
Nyt sulla meni opet sekaisinEn ole tämä jonka kanssa riitelet.
Tämä pelletyyppi nyt haukkuu kaikissa ketjuissa kaikkia pelleiksi eli kannattaa jättää omaan arvoonsa. Haastaa vaan riitaa ressukka.
Alkuperäinen kirjoittaja ope myös;27860251:Käsittääkseni tämä perustuu siihen, että 2-luokkalaisen ajattelu on vielä konkreettisten operaatioiden vaiheessa, eli matemattinen ajattelu perustuu konkretiaan ja rakentuu sitä kautta. Vaihdannaisuutta ei opeteta samantien, jotta heikoinkin pysyy kärryillä ja oppii kertolaskun ensin mekaanisesti yhteenlaskun kautta. Jos heti aletaan sotkemaan että "oikeastaan on ihan sama kummin päin ne luvut on", niin heikolla oppilaalla yhteys konkretiaan saattaa katketa. Asiat tehdään siis hyvin tarkasti pilkkua viilaten, tietyn kaavan mukaan aluksi. Vasta sitten lähdetään soveltamaan, ja hyvin pian käy ilmi kertolaskun vaihdannaisuus, eli sama vastaus tulee kumminpäin vain. Matemaattisesti lahjakas oppilas tuskin kokee tätä alun pilkunviilausta ongelmaksi, vaikka oppiikin lähes saman tien näppärästi päässään kääntämään laskun kuinka päin vain haluaa.
Koulussa samanlaisia tehtäviä tehdään pilvin pimein. Siksi oppilas oppii tietynlaisen tehtävätyypin, ja uskoakseni samantyyppisiä tehtviä on sitten myös kokeessa. Näin ollen matemaattisesti lahjakas kakkosluokkalainen varmasti fiksuna huomaa heti, miten päin luvut "pitää" olla, ja haluaa ne nimenomaan niin päin laittaa. En usko, että hän laittaisi ne missään tapauksessa väärin. Heikompi oppilas sitä vastoin turvautuu ajatteluun: näinhän nämä tehtävät on tehty, joten laitan luvut nyt näin päin. Mutta jos ei ole varma, saattaa mennä väärin päinkin. Siksi päättelisin itse koetta arvostellessa, että hyvin todennäköisesti se, jolla luvut olleet oikeinpäin, on kertolaskun peruskäsitteenä ymmärtänyt siten, kun se on opetettu yhteenlaskun kautta. Jos luvut ovat "väärin päin", en ole enää varma, onko kyse arvauksesta vai osaamisesta. Varmin tapa on siis sakottaa hieman pisteitä väärästä järjestyksestä. Koskaan en kuitenkaan voi varmaksi tietää, miten oppilas on ajatellut.
En ymmärrä tuossa sen järjestyksen tärkeyttä, koska eikö se osoita parempaa ymmärrystä kertolaskun periaatteesta että tajuaa 4 x3:n olevan sama kuin 3 x 4?
Jos on pakko vaan laittaa numerot samaan järjestykseen sanojen mukaan niin eihän siinä opi kertolaskun periaatetta vaan pelkästään mekaanisen kaavan.
Ei minulle ainakaan tullut lukion pitkässä ja yliopistonkaan matematiikassa kukaan nillittämään väärästä järjestyksestä![]()