Mitä teette puolisoidenne kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "iglu"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Liian vähän mitään. Arkisin katsellaan jotain sarjoja yhdessä, luetaan samoja kirjoja ja jutellaan niistä. Opiskellaan molemmat ja jaetaan toisillemme mielenkiintoisimmat jutut. Tavataan yhteisiä kavereita.

Mä tykkäisin käydä kahdestaan ravintoloissa ja leffassa, välillä lähteä pois kotikaupungista ihan kaksin... Lapsi on jo neljän ja hoitajista ei ole pulaa, mutta miestä ei vaan kiinnosta lähteä minnekään. Kesällä oltiin jo varaamassa viikonloppulomaa vain meille kahdelle, mutta jotenkin päädyimme karaoke-lihapullahotelliin Kreetalle lapsen kanssa...
 
Tässä on tullut reippaasti esimerkkejä, kiitos niistä.

Mulla on hirmu yksinäinen olo tässä suhteessa ja joskus koetan saada miehelle puhuttua, että me tavittaisiin jotain muutakin yhteistä kuin osoite ja lasten huoltajuus. Ja seksi. (joka sekin vähenee koko ajan, kun kipinä on suhteesta muuten hukassa)

Mies luulee, että odotan jotain ihmeellistä ja maata mullistavaa. Tämä ketju sisältää hänelle oivia esimerkkejä siitä, mitä se yhdessäolo nyt sitten voisi olla. Arkisia asioita, joita on hauskempi tehdä siksi, kun niitä saa tehdä yhdessä.

Listasitte reilusti yli 20 eri asiaa, joista lähinnä pihahommien teko ja puuhommat ovat sellaisia, joita meillä tehdään, eikä niitä kyllä voi luonnehtia yhdessäoloksi. Yksi kolaa pihan toista ja toinen toista puolta, puita tuodaan yhdessä vain siksi, että se käy nopeammin ja oven saa pikemmin kiinni, ettei lämpö karkaa tyystin.

Miehen mielestä hän on paljon kotona ja käytettävissä ja siinä mielessä onkin, että jos jokin on rikki, niin hän kyllä korjaa sen heti tai hän katsoo lapsia, jos minä käyn kaupassa jne. Mutta mulla pitäisi olla aina joku hyvä syy pyytää hänet omista hommistaan sisälle, muuten hän marisee ja hermoilee ja huokailee, miten paljon työtä pitäisi tehdä ja miten aika kuluu ihan hukkaan sisällä istuskellessa. Viikonloppuisin mies on joskus omissa hommissaan 12h putkeen, mitä nyt käy syömässä ja pa*kalla välillä. Ymmärrän hyvin, että hän yrittää tuoda leivän taloon ja vähän voitakin, mutta en mä mielestäni paljoa pyydä.

Tulee aika mitätön olo, jos kokee, ettei yhdessäolo ole miehelle riittävä syy olla aloillaan edes tunnin silloin, toisen tällöin. "No eikö täällä ole mitään tekemistä? Mitä mä täällä teen?" Yrittää se tietysti välillä järkätä jotain kivaa mitä seksiosastoon tulee, mutta mä en enää saa oikein kipinää siihenkään puuhaan, jos en kerran tunnu kelpaavan muuhunkaan.

Jos mä olisin selannut tämän ketjun muutama vuosi sitten, iso osa noista jutuista olisi päätynyt listalle "meilläkin tehdään noin" - mihin helvettiin ne jutut katosivat ja koska? Tai no joo, ne loppuivat, kun alettiin rakentaa taloa ja väsyttiin molemmat, mutta miksei niitä saa takaisin, kun töllikin on ollut pystyssä jo kauan?
 
Aika paljon pareilla on aktiviteetteja. Harva pari tuntuu "vain olevan", vaikka juuri se on sitä laadukkainta ja läheisintä aikaa. Eli ilman taustamölinää tai yleensä mitään oheistoimintaa.
 
[QUOTE="mies";27774760]Aika paljon pareilla on aktiviteetteja. Harva pari tuntuu "vain olevan", vaikka juuri se on sitä laadukkainta ja läheisintä aikaa. Eli ilman taustamölinää tai yleensä mitään oheistoimintaa.[/QUOTE]

Tämä kelpaisi minullekin oikein hyvin. Mutta mies näkee sen laiskotteluna.
 
Ehkä tuo liittyy arkeen... Mutta ainakin minulle suhteen alussa huomattavasti tärkeämpi on toinen ihminen ja tunteet häneen liittyen kuin joku harrastus tai toiminta siinä samalla. Esim. päivä vain sängyssä John Lennon -tyylisesti.

En tosin itse yhtään pidä "hengailusuhteista" vaan joko ollaan selkeästi pari tai sitten selkeästi kaverit tai ei olla yhteyksissä.
 
[QUOTE="iglu";27774790]Tämä kelpaisi minullekin oikein hyvin. Mutta mies näkee sen laiskotteluna.[/QUOTE]

Tuo on varmaan osaksi näitä kasvatus- ja luonneasioita :) Sanoisin että enemmistö suomalaisista ei osaa "vain olla"... Vaikka voiman, "mielenrauhan" ja läheisyyden lähde on juuri siinä, yksinkertaisuudessa ja pysähtymisessä. Ei tietenkään jatkuvasti sitäkään, mutta jos tuon jättää pois, voi olla vaikea "oikeasti" olla tyytyväinen. Jatkuva liike ei ole hyvä läheisyyden intensiteetin ja yhdessäolon laadun kannalta, uskon (vrt. kiire vs. seksi tai kasvatus esim.).
 
Me käydään esim. leffassa ja ulkona syömässä, kun lapset saadaan hoitoon. No joo saadaan aika helposti, niin vähintään kerran kuukaudessa käydään kahdestaan jossain ulkona. Sitten käydään välillä ihan kavereiden kanssa yhdessä ulkona, jos jollain jotain juhlia tai sellaista. Kotona (kun lapsetkin on kotona), niin ihan kahdestaan on aikaa välillä todella vähänkin. Mutta se lähinnä kuluu tv:tä katsellessa. Scrabblea tykätään myös pelata. Tietenkin me myös jutellaan.

Mun mielestä aika tavallista, ei mitää päätä huimaavan erikoista tehdä. Parisuhde voi todella hyvin ja rakastetaan edelleen toisiamme.
 
Arki tuppaa herkästi puskemaan päälle, kun on piiperoisia jaloissa pyörimässä, mutta siitä sentään olen kiitollinen, että mies tykkää touhuta lastensa kanssa. Se osa-alue on hyvässä jamassa. Jotenkin mulla vaan välillä on semmoinen tunne, kuin mies viipyisi välillä poissa ihan vain siksi, ettei tarvitsisi katsella akkaansa, vaikka kysyttäessä se ei asiaa myönnäkään.

Paha sitä on itseään tietysti toisen näkökulmasta arvioida, mutta en mä oikein tiedä, mikä mussa nyt sitten olisi vikana. Olen minäkin tietysti välillä äkäinen ja ärhentelen, mutta tiedostan asian itse ja pyrin tekemään sovinnon mahdollisimman pian.

Toisaalta kai mies kokee, että mä en piittaa hänestä, kun mulla ei ole heti seksi mielessä, jos sattuu, että muksut nukkuvat. Mä tarvitsisin sitä muutakin yhdessäoloa, sillä tahtoisin tosiaan kelvata muulloinkin kuin silloin, kun miestä panettaa. Mun pitäisi panostaa seksipuoleen ja miehen siihen muuhun yhdessäoloon, mutta homma pitäisi vain saada jotenkin työnnettyä liikkeelle. Miten???
 
No tuota, kun oikeasti ajattelee, niin teemme yhdessä hyvin vähän. Arki on kuitenkin sellaista yhteistä "firmaa", jota yhdessä pyöritetään, esim. toinen laittaa ruokaa ja toinen lämmittää leivinuunia. Mutta meillä on ihan mielettömän mukavaa aina yhdessä. Keskustelemme paljon ihan näiden arkisten askareiden yhteydessä ja heitämme herjaa. Ja kun jotain päätämme yhdessä tehdä, niin sekin on kovin mukavaa ja viihdymme yhdessä. Tällöin käymme lenkillä, lintutornilla tai muualla luonnossa, shoppailemassa, ystävillä kylässä, katsomme leffaa yms.
 
Nykyäänhän onkin joku teeema, ettei seksiä. Vain läkpöä ja läheityyttä. Tuo olisi niin! tuoya haluisin, hyvä kaveri olla ja kaikki hyvin, ei mitään seksiongelmia.
 
Meillä aina aamut yhteistä aikaa, kun lapset koulussa. Silloin juttelemme sängyssä, menemme ostoksille, kuntosalille, golffaamaan, ym. Joskus katselemme leffoja. Tänään kävimme kahdestaan kävelyllä. Huomenna menemme kavereiden kanssa katsomaan jotakin urheilua ja sitten muutamalle sen jälkeen.
 
mä mietin että mies on toisessa huoneessa katsomassa omia leffojaan josta minä en tykkää. ja minä lapsen kanssa toisessa huoneessa. vähän tylsää on. joskus tulee pelaamaan meijän kaa. puita hakee, joskus ruokaa. joskus käydään yhdessä kaupassa, kylässä. jotenkin kun lähtee lapsen kaa ulos haluaa itse hengähtää sohvalle ja olla rauhassa. vuorotyö, eri aikaan töissä. en tiiä onko tää normaalia? salilla käyn kaverini kanssa jotta nään sitäkin. kävelystä en tykkää, mitäs tässä nyt pitäs tehä
 
mm kierrellään kirppiksiä yhdessä, harrastuksenamme on ostaa sieltä halvalla juttuja ja myydä huutiksessa kalliimmalla :) vähän kaikenlaista ostetaan, ihanaa jakaa rakkaansa kanssa se tunne kun löytää eurolla jonkun jutun mistä tietää saavansa 50e huutiksessa :)
 
Jaa.
Käydään asuntonäytöissä, elokuvissa, syömässä, tehdään ruokaa kotona, katotaan hyviä sarjoja yhdessä..

Kesäisin enemmän ulkoillaan, pelataan minigolfia, mennään pyöräilemään (mä suhaan ympyrää ja mies kävelee :D)
 
mm kierrellään kirppiksiä yhdessä, harrastuksenamme on ostaa sieltä halvalla juttuja ja myydä huutiksessa kalliimmalla :) vähän kaikenlaista ostetaan, ihanaa jakaa rakkaansa kanssa se tunne kun löytää eurolla jonkun jutun mistä tietää saavansa 50e huutiksessa :)

mikä tavara on tuollainen? kerro niin mäkin löytäsin jonkun harrastuksen miehen kanssa
 
[QUOTE="moi";27775400]mikä tavara on tuollainen? kerro niin mäkin löytäsin jonkun harrastuksen miehen kanssa[/QUOTE]

no me ostellaan vähän kaikenlaista, tiettyjä vaatteita, tiettyä elektroniikkaa.
Ollaan harrastettu tätä jo niin kauan että oppinut tietää mistä saa ja paljonko :)
Ja mikä pääasia, sitä saa tehdä oman rakkaan kanssa
 
No me eletään yhdessä. Ollaan niitä pariskuntia, jotka tekee käytännössä kaiken yhdessä. Mies on mun paras kaverini samalla, ja tehdään yhdessä ihan kaikkea. Nähdään muuta kavereita, juhlitaan, käydään asioilla, tehdään ruokaa, katsotaan netistä hauskoja kuvia, pelataan, katsotaan elokuvia, leikitään kissojen kanssa, käydään oluella, jutellaan, vitsaillaan, maataan sängyssä ja pussaillaan... Vietän 90% vapaa-ajastani mieheni kanssa kaksin ja harvoin meillä tylsää tulee :) On meillä ihan omiakin juttuja ja menoja, mutta viihdytään niin hyvin yhdessä ettei niitä enempää edes kaipaa. Näin on 5v mennyt, yhtään en ole kyllästynyt.
 
[QUOTE="mies";27774760]Aika paljon pareilla on aktiviteetteja. Harva pari tuntuu "vain olevan", vaikka juuri se on sitä laadukkainta ja läheisintä aikaa. Eli ilman taustamölinää tai yleensä mitään oheistoimintaa.[/QUOTE]

Jos kysytään, mitä tehdään yhdessä, niin eikö silloin kerrota niistä tekemisistä, eikä niistä ajoista, kun ei tehdä mitään? Vai onko tämä nyt sitä kuuluista miesten logiikkaa?
 
Tänään kävimme kaksin elokuvissa. Saunassakin olemme aina kahdestaan. Raflassa on noin kerran kuussa tai useamminkin voitu piipahtaa. Ei me ihmeellisyyksiä kahdestaan duunata, tärkeämpää olla kaksin.
 
[QUOTE="iglu";27774790]Tämä kelpaisi minullekin oikein hyvin. Mutta mies näkee sen laiskotteluna.[/QUOTE]

Miehesi on luterilaisen työetiikan aivopesemä pelle. Jätä se sika, ja ota henkevämpää seuraa.

Älä ainakaan tee lapsia ja tuon idiotismin jatkua, pliide, jooko.
 

Yhteistyössä