Te, joilla työajat menee ristiin puolisoidenne kanssa

["A P"]

Ap, et todella ruikuta turhasta.

Itse pyrin pois nykyiseltä alalta, heti kun vaan voin. Mua harmittaa lähes viikottain kun jää kaikki mukavat tapahtumat käymättä, olen aina töissä. Teen paljon iltaa+viikonloppua.

Todella huono siksi että muu maailma tuntuu pyörivän toimistoaikojen mukaan, tapahtumat on iltaisin, hankala tavata ystäviä+sukulaisia.

Harrastusmahdollisuudetkin kaventuu huomattavasti, kun iltaisinhan kaikki järjestetään.

Eli neuvoni on, etsi jatkuvasti uutta, parempaa työpaikkaa, paremmilla työajoilla.

Taidan kyllä tehdä niin, että etsiskelen uutta työtä paremmilla työajoilla. Harmi vaan, kun juuri aloitin tuolla ja olen ihan viihtynyt, mutta en jotenkin osannut varautua tähän "ongelmaan" ollenkaan!

 

[viiks]

[QUOTE="A P";29271329]Taidan kyllä tehdä niin, että etsiskelen uutta työtä paremmilla työajoilla. Harmi vaan, kun juuri aloitin tuolla ja olen ihan viihtynyt, mutta en jotenkin osannut varautua tähän "ongelmaan" ollenkaan![/QUOTE]

Ei varmaan ole mahdollisuutta neuvotella paremmista työajoista?
Harvemmin on ja niitä neuvottelijoita on siinä jonossa varmasti monta ennen sua.

En tiedä mistä alasta nyt puhutaan, mutta jospa löytyisi samalta alalta paikka vaan paremmilla työajoilla.

Tsemppiä hakuun!

 

["Hellevi"]

Ja mun mielipide että sinä oot turhasta nariseva marttyyri!

Eli plus-miinus-nolla, tasapaino maapallolla säilyy.

Näytä mulle se kohta missä mä narisen. Mä en narissut yhtään mistään vaan totesi, että perheellisiä saattaa ärsyttää ap:n turha narina. Kyllä ap:n tilanne on helppo verrattuna perheellisiin.

Enhän mä kirjoittanut omasta työstä tai perheestä yhtään mitään joten ihmettelen suuresti mistä päättelit mun olevan nariseva marttyyri. Mä vain ymmärrän, että miksi joitakin tässä ketjussa ärsyttää ap:n narina koska tällä palstalla kuitenkin on lähinnä perheellisiä ihmisiä ja sitten lapseton tulemaan tuollaisesta itkemään tänne.

 

["A P"]

[QUOTE="Hellevi";29271717]Näytä mulle se kohta missä mä narisen. Mä en narissut yhtään mistään vaan totesi, että perheellisiä saattaa ärsyttää ap:n turha narina. Kyllä ap:n tilanne on helppo verrattuna perheellisiin.

Enhän mä kirjoittanut omasta työstä tai perheestä yhtään mitään joten ihmettelen suuresti mistä päättelit mun olevan nariseva marttyyri. Mä vain ymmärrän, että miksi joitakin tässä ketjussa ärsyttää ap:n narina koska tällä palstalla kuitenkin on lähinnä perheellisiä ihmisiä ja sitten lapseton tulemaan tuollaisesta itkemään tänne.[/QUOTE]

AP täällä kirjoittelee. Ensin meinasin vaan skipata kommenttisi kun ne olivat niin turhia, mutta pakko vastata jotain. Kaikki tälläkin palstalla on joskus ollut lapsettomia, ja tietääkseni täällä pyörii aika paljon lapsettomia ihmisiä. Uskaltaisin myös väittää, että suurin osa niistä äideistäkin pystyy ymmärtämään ihmistä, joka ei ole täysin samassa tilanteessa kuin itse sillä hetkellä on. Vähän kuin minäkin pystyn lapsettomana ymmärtämään sen, että lapsiperheen arki on varmasti tosi hektistä ja yhteinen aika on vielä enemmän kortilla. Kuitenkaan, se ei mitenkään poista sitä, etteikö minua harmittaisi meidän parisuhteessa vähentynyt yhteinen aika, vaikka muilla olisi ne lapset siinä mukana pyörimässä.

 

["A P"]

Ja sen verran haluaisin vielä muistuttaa sinua Hellevi, että kyllä monella perheellisellä on silti sitä "perheaikaa" joka ilta kun äiti ja isä tulee töistä kotiin, jos molemmat on vaikka siinä 8-16 vuorossa. Siis sitä aikaa, milloin koko perhe on kotona, hoidetaan samalla lapsia, tehdään ruokaa ja imuroidaan. Itse haikailen juuri sitä omaa perheaikaani.

 

["tii-"]

On kokemusta, mutta vain kesätöiden (4 kk) osalta, jolloin suhtautuminen oli erilaista, kun oli tiedossa loppuminen alusta alkaen. Olihan se erilaista, kun oli tottunut yhteiseen tekemiseen ja sitten pitikin olla paljon yksin.

AP, et "narise" turhasta. On ihan ok miettiä asiaa, vaikuttaahan työsi paljon teidän parisuhteeseenne, ja selvästi aikomukseenne hankkia lapsia. Aina on joku jolla menee huonommin, aina on niitä jotka olisivat kiitollisempia työpaikastasi, älä valita nälästäkään, koska Afrikan lapset. Jos mahdollista, etsisin muuta työtä, jossa paremmat työajat.

 

[vierasmiljoona]

[QUOTE="A P";29271099]Mm. tämän vuoksi meillä ei ole suunnitelmissa lasten hankinta, ymmärrän kyllä sen vaikutuksen.[/QUOTE]

Mahtavaa ap, oot niin nainen mun makuun! Ja et todellakaan narise turhasta (ne, jotka hankkii ne lapset ja sitten narisee, narisee turhasta, koska kukaan ei lasta pakota hankkimaan!!), voin niin myötäeläää fiiliksiäsi. Meillä ainoa fiksu ratkaisu on ollut samanlaisten työaikojan hankkiminen.

 

[vierasmiljoona]

[QUOTE="Hellevi";29271264]No ehkäpä perheellisiä ihmisiä vähän ärsyttää sun narinasi joka tuntuu vähän turhalta kun teillä ei ole lapsia ja säkin olet töissä vain osa-aikaisesti.[/QUOTE]

Nää on just niitä, jotka narisee niin turhasta. Työtä on jokaisen tehtävä elääkseen (ainakin noin suurimman osan), mutta lapsia ei todellakaan ole pakko tehdä ja sitten niistä naristaan. Olkaapa onnellisia niitten pikkurääkyjienne kanssa, kun itse niitä olette tehneet. Hyi.

 

["veiras"]

Minä teen vuorotyötä sairaalassa, mies on 8-16 töissä arkisin. Meillä on liuta lapsia. Tämä toimii hienosti. Lapsille on useimmin vanhempi kotona, kun niillä lapsilla, joiden vanhemmat on töissä virka-aikaan...

Minulla on arkivapaita. Miehellä aina viikonloput vapaat. Hieno tilanne. Vanhempien välinen yhteinen aika on vähissä, mutta hätä keinot keksii. Otetaan ilo irti pienemmistä asioista ja hetkistä.

 

["xXx"]

Minä olen tehnyt vuorotöitä koko aikuisikäni, kahdessa vuorossa epäsäännöllisesti iltaa ja viikonloppuja. Me ei muusta tiedetä, eikä aikana ennen lasta toisen näkemättömyys ollut ongelma. Lapsen myötä enemmän, kun yhteinen aika muutenkin vähissä. Mutta ymmärrän kyllä ap:n tilanteen, vuorotöitä ei kaikki kestä. Silloin on mietittävä asiat uusiksi, ei se ketutus siitä mihinkään katoa. Jos vielä koittaa aika ettei lomiakaan saa soviteltua yhteen niin näkyyhän se kotona.

 

[diudiuuu]

Siihen turtuu. Ehkä olisi aika keksiä uusia omia harrastuksia? Mua ahdistaa, kun en saa koskaan olla kotona yksin. En saa lukea rauhassa kirjaa, en katsoa telkkarista mitä haluan jne. Oma aika on kortilla. Mies yrittäjä, tekee iltaa/yötä, minä koulussa, lapsi hoidossa 5h 4x viikko. Lapselle kiva homma, mutta multa jää se oma aika puuttumaan, kun yteiset vapaa-ajat ja lomat vietetään tietty perheenä yhteisen ajan vähyyden vuoksi.

 

["vieraana#"]

Minulla on useampia lapsia. Suurimman osan työurastani olen tehnyt virastotyöaikana, mies on ajoittain tehnyt vuorotyötä, mutta hänkin enimmäkseen aamu(päivä) vuoroa. Viimeisen vuoden ajan olen tehnyt hyvin epäsäännöllistä työaikaa, jossa osa työajasta varallaoloa. Lasten kannalta joo hyvä homma, mutta itse en vaan ole tottunut saatikka oppinut nauttimaan omista arkivapaista, kun kaikki lapset ovat nyt koulussa. Miehellä on joka toinen lauantai töitä ja itselläni työvuoroja noin kahtena viikonloppuna kolmesta. Kahteen kuukauteen ei ole ollut molemmilla vanhemmilla yhtäaikaa vapaata täyttä viikonloppua.

Itse ratkaisin pulman vaihtamalla työpaikkaa. Alallani on töitä kohtuullisen hyvin tarjolla. Työmatka hiukan pitenee ja vuorolisät jää tietysti palkasta puuttumaan, mutta enpä usko katuvani. Kaikille ei työpaikan vaihto ole tietenkään mahdollista.

Minulle tämä on arvovalinta ja elämän laatuun suoraan vaikuttava asia. Perheen ja puolison kanssa vietettyä aikaa ei minulle korvaa mikään. Niin ja olen ollut perheellinen jo yli kaksikymmentä vuotta......

 

[HAHHAHAA]

Valivalivali, voi kuule kun saat lapsia niin naurat itsellesi.