Kannattaa varmaan joskus pysähtyä miettimään mitä kaikkea kertoo itsestään ja tekemisistään netissä omilla kasvoillaan. Tarkoitan nyt muutamia sun irc-galleriassa kertomias asioita.
Noo mun viime aikaisissa kertomisissa ei oo mitään minkä jättäisin kertomatta.
Viime aikaiset jutut kun ovat liittyneet mun huonoihin väleihin sukulaisten kanssa,tyttären kuolemaan,odotusaikaan jolloin tiesin,ettei odotus ehkä pääty hyvin..
Sitä ennen paskaan suhteeseen ja eroon.
Ja sitä ennen jutut ollut NIIN teini tasoa,et huh huh!Mutta teinihän mä käytännössä olen silloin vielä ollutkin.
Poistelemaan niitä juttuja en ala..ne on osa mun elämää ja niille sit nauran ehkä joskus,vaikkein kaikesta ehkä ylpeä olekkaan.
Ja aikanaan kirjoittelin aika provosoivasti tuonne ihan vaan sen takia,että täällä moni seurasi mun juttuja ja samoin irl..piti antaa puheenaihetta ni oli sit oikeesti jotain puhuttavaa.Silloin tuntui hyvältä idealta.
Noiden aikojen jälkeen oon kasvanut ihmisenä paljon ja elämä on näyttänyt paljon hyviä ja ikävä kyllä huonojakin puoliaan ja opettanut ajattelemaan ja käsittelemään asioita eri tavoin.
Mä olen kokenut parhaakseni sen,että puran pahan oloni kirjoittamiseen ja se on keinoni "rauhoittua" jos ottaa kupoliin.Niin on ollut aina.
Aina ei satu olemaan oikeaa ystävää lähellä jolle purkaa ja yksin hautominen vain pahentaa oloa.
Ja omalla naamallani voin tuon kaiken tehdä,koska en koe että elämässäni olisi mitään salattavaa.
Ja tiedostan sen,että sielläkin joku saattaa tulla neuvomaan tms,mutta ei haittaa.
