Rehellisesti, mitä ajattelet jos joku ei imetä koska ei vain halua?

En sanoisi mitään ääneen mutta ihmettelen kyllä miksi joku ei vaan halua imettää. Äidin maito on kuitenkin parasta ja sopivinta ravintoa vauvalle. Ja useimmiten helppo tapa ruokkia vauva.

 

Mietin asiaa ja en oikeasti keksi mitään niin "pahaa" kuin imettämättä jättäminen omasta halusta mitä olisin lasteni kustannuksella tehnyt.

Pelkän roskaruoan ja einesten syöttäminen voisi olla semmoista tai viikkotolkulla hoidossa pitäminen, tai täysin virikkeetön ympäristö voisi olla verrattavissa.

Tärkeimpiä asioita on tosi vaikea "mitata". Sitä, miten hyvin esim. kasvattaa lapsiaan.

 

Paheksun mielessäni, en todellakaan päin naamaa sanoisi. Lasten teholla hoitaja sanoi kun murehdin maitoni riittävyydestä, "Kyllä nämä pienet sitten saavat luovutettua äidinmaitoa täällä, eikä _todellakaan_ mitään tuttelia.." Joten tästäkin voisi päätellä että kyllä se äidinmaito vaan on parasta, eriasia on jos imetys ei jostain syystä onnistu, mutta jos ihan tietoisesti päättää olla edes yrittämättä imetystä niin onhan se nyt itsekästä!

 

En paheksuisi, tai ajattelisi muutenkaan mitään erikoista. Itsekään en imettänyt.

 

Paheksun mielessäni, en todellakaan päin naamaa sanoisi. Lasten teholla hoitaja sanoi kun murehdin maitoni riittävyydestä, "Kyllä nämä pienet sitten saavat luovutettua äidinmaitoa täällä, eikä _todellakaan_ mitään tuttelia.." Joten tästäkin voisi päätellä että kyllä se äidinmaito vaan on parasta, eriasia on jos imetys ei jostain syystä onnistu, mutta jos ihan tietoisesti päättää olla edes yrittämättä imetystä niin onhan se nyt itsekästä!

Munkin mielestä on, mutta niin on niin moni muukin asia vanhemmuudessa. Täytyy sitten voida rehellisesti kutsua omiakin valintoja itsekkäiksi ja typeriksi tarpeen tullen. Pisti ihmetyttämään mm. matrjoshkan kommentti, ettei hän ole koskaan tehnyt itsekkäitä päätöksiä lapsensa kustannuksella.

 

Munkin mielestä on, mutta niin on niin moni muukin asia vanhemmuudessa. Täytyy sitten voida rehellisesti kutsua omiakin valintoja itsekkäiksi ja typeriksi tarpeen tullen. Pisti ihmetyttämään mm. matrjoshkan kommentti, ettei hän ole koskaan tehnyt itsekkäitä päätöksiä lapsensa kustannuksella.

Mua pistää enemmän ihmetyttämään se, kuinka lapseton jaksaa päivä-/vuosikausia kommentoida vanhemmuuteen liittyviä asioita kaksplussalla. Mutta niin se vain ihmisiä ihmetyttää eri asiat.

 

[QUOTE="Entinen Ksantippa S.";27684088]Olisin hiljaisesti pahoillani kyseisen ihmisen puolesta. Vähän samoin kuin jos joku sanoisi, ettei hyvä ruoka, musiikkielämys tai pusuttelu puolison kanssa kiinnosta.

Ehkä saattaisin ohimennen miettiä, onko ko. ihmisen henkilöhistoriassa tapahtunut jotakin ikävää, joka on vaikuttanut hänen kehosuhteeseensa. Mutta minullehan se taas ei kuulu.[/QUOTE]

Samoin. Lisäksi miettisin, että onpa aika itsekeskeinen tyyppi. Että ei vaan imetä kun ei halua, no, entä jos se vauva haluaisi imeä?

Mutta ääneen en mäkään kyllä mitään sanois. Ei asia mulle kuulu, jokainen ruokkikoot lapsensa parhaaksi näkemällään tavalla.

 

[QUOTE="vieras";27687822]Mua pistää enemmän ihmetyttämään se, kuinka lapseton jaksaa päivä-/vuosikausia kommentoida vanhemmuuteen liittyviä asioita kaksplussalla. Mutta niin se vain ihmisiä ihmetyttää eri asiat.[/QUOTE]

:hug: Tässä on jo kyse enemmän asenteista kuin äitiydestä, pohjimmiltaan. =) Odotan kyllä jo sitä päivää, kun mulla on lapsia ja palstailen yhä.

 

Säälin sekä lasta ja äitiä. Jäävät molemmat paljosta paitsi. Samalla pidän äitiä itsekkäänä ja typeränä.

JA KYLLÄ TUOMITSEN. Ihan lässynläätä etteikö saisi tuomita ettei äidille tule paha mieli "se on jokaisen oma valinta". Vitut ole. Jokaisen kynnelle kykenevän äidin täytyy imettää, edes osittaisesti.

Amen.

Mistähän olen jäänyt paitsi? Inhoan imettämistä, mutta joillekin se nähtävästi merkitsee, että "äiti ei vain halua". Se on kuvottavaa, inhoan sitä maidon nousemisen tunnetta, inhoan sitä koko hetkeä, imemistä, en edes katso lasta, jotta unohdan koko imetyksen, kaikkea, pelkäsin, että kaikki tuo inho ja kuvotus vaikuttaa minuun niin paljon, että olen huono äiti, koska mieleni oli täynnä vain inhoa ja kuvotusta. Onko tuollainen sitten lapselle hyväksi?? No, seuraavaksi varmaan sanot, että minun ei olisi pitänyt hankkia lapsia (koska en tykkää tissitellä!). Kaikki 5 lastani voivat oikein hyvin, ovat iloisia ja onnellisia. Jos esim. sinusta on väärin, että heillä on niin surkea ja "itsekäs" äiti kuin minä, neuvoisin sinua suuntaamaan säälisi vaikkapa juoppoihin tai lapsensa kokonaan hylkääviin äiteihin. Ja ainakaan minulle ei tule paha mieli kaltaistesi takia, lähinnä naurattaa. Tuomitse ihan rauhassa, mutta yritä edes ymmärtää, et ole imettämisen takia yhtään sen parempi kuin minä tai moni muukaan.

 

Mistähän olen jäänyt paitsi? Inhoan imettämistä, mutta joillekin se nähtävästi merkitsee, että "äiti ei vain halua". Se on kuvottavaa, inhoan sitä maidon nousemisen tunnetta, inhoan sitä koko hetkeä, imemistä, en edes katso lasta, jotta unohdan koko imetyksen, kaikkea, pelkäsin, että kaikki tuo inho ja kuvotus vaikuttaa minuun niin paljon, että olen huono äiti, koska mieleni oli täynnä vain inhoa ja kuvotusta. Onko tuollainen sitten lapselle hyväksi?? No, seuraavaksi varmaan sanot, että minun ei olisi pitänyt hankkia lapsia (koska en tykkää tissitellä!). Kaikki 5 lastani voivat oikein hyvin, ovat iloisia ja onnellisia. Jos esim. sinusta on väärin, että heillä on niin surkea ja "itsekäs" äiti kuin minä, neuvoisin sinua suuntaamaan säälisi vaikkapa juoppoihin tai lapsensa kokonaan hylkääviin äiteihin. Ja ainakaan minulle ei tule paha mieli kaltaistesi takia, lähinnä naurattaa. Tuomitse ihan rauhassa, mutta yritä edes ymmärtää, et ole imettämisen takia yhtään sen parempi kuin minä tai moni muukaan.

Imettämisestä inhoa ja kuvotusta?! Kyllä olisi sunkin ollut parempi jättää lapset tekemättä. Vikaa korvien välissä....

 

[QUOTE="Vieras";27688106]Imettämisestä inhoa ja kuvotusta?! Kyllä olisi sunkin ollut parempi jättää lapset tekemättä. Vikaa korvien välissä....[/QUOTE]

Niinpä. Sanopa se noille lapsille, en usko, että oikein tykkäisivät ideastasi. Jos minulla on jotain vikaa korvien välissä, ei se ainakaan ole mitenkään vaikuttanut lapsiin tai muuten elämäämme.

 

Tuota, mua on joskus käytetty hyväksi, ja en voi sietää että joku koskee rintoihini. En, vaikka kyseessä olisi pieni vauva. En myöskään ole ikinä ilman rintaliivejä, vaan minulla on aina ylläni moninkertaiset "panssarit". Suihkuun menokin tuntuu pahalta.
Varmaan on minullakin siis jollain tasolla "päässä vikaa", mutta onneksi en ole kuitenkaan tyhmä.

 

Tuota, mua on joskus käytetty hyväksi, ja en voi sietää että joku koskee rintoihini. En, vaikka kyseessä olisi pieni vauva. En myöskään ole ikinä ilman rintaliivejä, vaan minulla on aina ylläni moninkertaiset "panssarit". Suihkuun menokin tuntuu pahalta.
Varmaan on minullakin siis jollain tasolla "päässä vikaa", mutta onneksi en ole kuitenkaan tyhmä.

:hug: Sellainen on kyllä täys idiootti, joka sinulle asiasta aukoisi päätään.

 

:hug: Sellainen on kyllä täys idiootti, joka sinulle asiasta aukoisi päätään.

Kiitos tytsi En puhu asiasta kellekään. Se häpeän ja itseinhon tunne on vain niin suuri. Neuvoloissa ja kysyttäessä vastaan imettämättömyyden olevan "oma valinta". Eikä siitä kukaan ole oikeastaan pahemmin aukonutkaan päätään, mutta joskus sen vain vaistoaa, että toinen kuitenkin ajattelee mielessään siitä jotain edes lievästi negatiivista tai yrittää kuumeisesti miettiä sitä "oikeaa syytä" imettämättömyyteeni.

 

[QUOTE="vieras";27687822]Mua pistää enemmän ihmetyttämään se, kuinka lapseton jaksaa päivä-/vuosikausia kommentoida vanhemmuuteen liittyviä asioita kaksplussalla. Mutta niin se vain ihmisiä ihmetyttää eri asiat.[/QUOTE]

Mua taas pistää ihmetyttämään se, kuinka joka kerta Tytsin avatessa sanaisan arkkunsa joku jaksaa mainita tästä asiasta. Voisko tän ihmettelyn jo lopettaa tai jatkaa sitä ihan omassa päässä? Tytsi nyt palstailee täällä ja ottaa kantaa asioihin, vaikka kuinka ihmettelisitte.

Mutta niin näyttää ihmisiä ihmetyttävän eri asiat.

 

No, jos syy on se, ettei vain halua eikä ole edes yrittänyt, niin kyllä mä ajattelen jotenkin niin, etteikö ole saanut tarpeeksi tietoa imetyksestä. Siis ainakin pohtisin syitä, miksi hän on tehnyt tuon valinnan.

Kuten keittiönoita esim kommentoi, ei minusta ihmettely ole tyhmää tässä tapauksessa, koska syy on tiedossa: ei vain halua. Eikö toisten tekemisiä saisi ihmetellä? Se voi olla merkki välittämisestä, ja minusta olisi kamalampaa, jos ihmettely olisi vain paheksuttavaa. Ihmettelyn käsitän tässä sellaiseksi, että tosiaan kysyy, että miksi teet noin?

Ehkä keittis tarkoitti eri asiaa; päivittely ja voivottelu tyyliin että "voi herranjestas ei se ees imetä" on turhaa minustakin.

 

En imettänyt, laitokselta kotiutumisen jälkeen en imettänyt yhden ainoata kertaa. Vihaan sitä tunnetta, oksentelin useamman kerran imetyksen jälkeen kun niin paha olo siitä tuli. Se sattui, oksetti, aiheutti ihan kauheita mielialan vaihteluita, inhosin maidon nousun tunnetta ja imetys oli vain ällöttävää kidutusta minusta. Ja jäipä siitä parin päivän imetyksestä sellainenkin ongelma etten voi sietää kun mieheni koskee rintoihini (tai ylipäätään kukaan kukaan hipaiseekaan niitä) vaan meinaan oksentaa silloinkin. Joten ihmetelkää rauhassa miksen imettänyt, en vain halunnut kärsiä noista tunteista monta kertaa päivässä.

 

[QUOTE="vieras";27688168]Mua taas pistää ihmetyttämään se, kuinka joka kerta Tytsin avatessa sanaisan arkkunsa joku jaksaa mainita tästä asiasta. Voisko tän ihmettelyn jo lopettaa tai jatkaa sitä ihan omassa päässä? Tytsi nyt palstailee täällä ja ottaa kantaa asioihin, vaikka kuinka ihmettelisitte.

Mutta niin näyttää ihmisiä ihmetyttävän eri asiat.[/QUOTE]

Onneksi niiden tytsin kommenttien yli on helppo hypätä. Voi ne silti ihmetyttää, kuten muakin, minkäs sille tekee. Ihmetyttää ennen kaikkea se, että hän ihmettelee niiden oikeiden vanhempien toimintaa, kun itsellä ei ole aiheesta mitään kokemusta...

Itse ton ikäisenä sinkkuna tein kyllä kaikkea muuta kuin pyörin kaksplussan palstoilla jatkuvasti

 

Tuota, mua on joskus käytetty hyväksi, ja en voi sietää että joku koskee rintoihini. En, vaikka kyseessä olisi pieni vauva. En myöskään ole ikinä ilman rintaliivejä, vaan minulla on aina ylläni moninkertaiset "panssarit". Suihkuun menokin tuntuu pahalta.
Varmaan on minullakin siis jollain tasolla "päässä vikaa", mutta onneksi en ole kuitenkaan tyhmä.

Olet kuitenkin 5 kertaa saanut haarasi avattua miehelle.. :headwall:

 

Olet kuitenkin 5 kertaa saanut haarasi avattua miehelle.. :headwall:

Millainen ihminen päästelee tällaisia suustaan?!

 

Helvetin itsekkäästi ajatteleva äiti, varsinkin jos ajatteelee, että rinnat menee pilalle!
Eiköhän ne ole kuitenkin ensisijaisesti tarkoitettu vauvan ruokkimiseen, eikä miesten "leikkikaluiksi"..
Tiedän sellaisia äitejäkin, jotka eivät pysty/voi imettää, vaikka haluaisivat.. (Lääkitys/sairaus jne.. )..

 

Kehottaisin hakeutumaan kunnon terapiaan näitä, jotka oksentelevat rintojen ajattelustakin, kaikella kunnioituksella, ei kuulosta mukavalta, eikä terveeltä!

Muuten, ajattelen että monilla olisi saattanut ajatukset muuttua kun olisi jatkanut imetystä vähän kauemmin kuin sen pari päivää. Lähes kaikille se alku on inhottavaa, sattuu, mielialat vaihtelee kun hormonitasot laskee jne..

Itse imetän kolmatta lasta nyt ja kyllä taas alku oli vähän inhottavaa, mutta nyt reilun kuukauden imettäneenä asia on jo semmonen luonnollinen, "en edes huomaa imetystä" -juttu.. En ehkä paheksu imettämättä jättäneitä, mutta ajattelen että olisi kannattanut kuitenkin, lapsen ja itsenkin takia.

 

Kehottaisin hakeutumaan kunnon terapiaan näitä, jotka oksentelevat rintojen ajattelustakin, kaikella kunnioituksella, ei kuulosta mukavalta, eikä terveeltä!

Mitäpä se terapia auttaisi? Mitä siellä pitäisi tehdä? Neuvolapsykologin kanssa imetetään vauvaa ja puhutaan, miltä tuntuu?! Varsinkin jos lapsen ruokkiminen ei ole tuottanut ongelmia vaan kaikki on hyvin. Ei tämä ainakaan minulle ole ongelma kun vaihtoehtokin löytyy, kaikkialla ei olla näin onnekkaita.

 

Terapiassa voisi pohtia missä kohtaa päästä viiraa, kun seksualisoi imettämisen ja rinnastaa sen hyväksikäyttökokemuksiin. Varsinkin kun seksuaalinen kanssakäynti, avioelämä muuten sujuu luontevasti oman miehen kanssa.

Imettäminen ei ole pelkästään tapa ruokkia vauva.

 

Mitäpä se terapia auttaisi? Mitä siellä pitäisi tehdä? Neuvolapsykologin kanssa imetetään vauvaa ja puhutaan, miltä tuntuu?! Varsinkin jos lapsen ruokkiminen ei ole tuottanut ongelmia vaan kaikki on hyvin. Ei tämä ainakaan minulle ole ongelma kun vaihtoehtokin löytyy, kaikkialla ei olla näin onnekkaita.

En tarkoittanut oikeastaan sinua. Lähinnä se, että edes mies tai hädin tuskin itse ei voi koskea tai katsoa rintoja, niin tulee ahdistusta..

Mutta muuten sinusta ajattelen, että et taida kuitenkaan olla täysin sinut asiasi kanssa, kun noin kovasti puolustelet kantaasi. Kaikki tietää, että se äidinmaito ja rinnalla oleminen on vauvalle parempi vaihtoehto kuin korvike ja pullo. Se kannattaa myöntää itselle (turha puolustella korvikkeita) ja hyväksyä se, ettei itse sitä kyennyt tarjoamaan. Siis myönnä ja hyväksy. Älä väheksy imetyksen etuja ja puolustele.

Kaikki (yleensä, pipipäitä lukuunottamatta) haluaa lapselleen parasta ja tottakai se aiheuttaa erilaisia voimakkaita tunteita, kun oma lapsi ei sitä äidinmaitoa luonnollisesti saa. Olen huomannut useinkin tätä kovaa puolustelua ja imetyksen vähättelyä korvikevauvojen vanhemmilta.