Miksi naiset automaattisesti kuvittelevat aina, että juuri heistä tulee erossa lähivanhempia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja oiugo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Täh? Ajattelin lähinnä että jos toinen ei näe vaivaa edes tulla neuvottelemaan asioista paikan päälle niin eiköhän juttu ole aika selvä. Riippuu tietysti kontekstista mutta aika umpihölmö saa olla jos ei edes tule paikalle.

Ehkä multa meni jotain ohi, emt.

Mulle se kommentti kuulosti ihan sille että lv työ on sulle jotain sellasta minkä kouluttamatonkiin hoitaa vasemmalla kädellä. Sori, miä otan aika rankasti nää aiheet nykyään. Hyvin nukutun yön jäljiltä en murise enää ;)
 
Ei pidä paikkansa tässä kohtaan, mie olen molemmat lapset opettanut potalle ja muutoinkin kuivaksi. enemmän mie olin lasten kanssa mitä heidän äitinsä, johtuen siittä että mie olin lasten kanssa kotona kun heidän äiti lähti työelämään heti kun se oli mahdollista. Ero tuli niin ei minun tarvinnut miettiä ottaisinko lapset vai en, nyt asun kahden pienen pojan kanssa ja ennemmin minä heidän kanssaan viikonloppuja vietän kotona kolmistaan kuin juoksen ympäri maakuntia viihteellä.
Eikä se oikeus äitiä suosi vaan sitä että mikä on oikeasti lapsille parasta, jos äiti on lapsia hoitanut paljon ja heille on syvempi side muodostunut niin sitten sen katsotaan olevan lapsille parhaaksi. vaikka vanhemmat on riidoissa ja inhoaa toisiaan niin kannattaa pitää mielessä että mikä on lapsille se paras mahdollinen elämä eikä heitä pidä pelinappuloina kahden aikuisen välisiin kiistoihi.

No sanotaan näin että todennäköisyys on nykyäänkin sen puolella että äiti saa lapset jos ne haluaa. Se ei ole automaattinen asia, mutta edelleen lapset jää paljon useammin äidille kuin isälle.

Tuossa on todella monta muuttujaa mukana mitkä vaikuttaa oikeuden päätökseen, mutta jos ei kummassakaan vanhemmassa ole moitteen sijaa mitä tulee vanhemmuuteen, niin aikalailla todennäköisempää on se että äiti lapset saa kuin isä.

Vaikuttaahan siihen sekin kuka muuttaa pois ja kuinka kauas, joutuisivatko lapset pois tutuista ympyröistä jne.

Mutta en sanoisi että vieläkään on yhtäläinen mahdollisuus isän saada lapset itselleen eron sattuessa, jos oikeasti puhutaan yleisellä tasolla eikä tapauskohtaisesti.
 
No sanotaan näin että todennäköisyys on nykyäänkin sen puolella että äiti saa lapset jos ne haluaa. Se ei ole automaattinen asia, mutta edelleen lapset jää paljon useammin äidille kuin isälle.

Tuossa on todella monta muuttujaa mukana mitkä vaikuttaa oikeuden päätökseen, mutta jos ei kummassakaan vanhemmassa ole moitteen sijaa mitä tulee vanhemmuuteen, niin aikalailla todennäköisempää on se että äiti lapset saa kuin isä.

Vaikuttaahan siihen sekin kuka muuttaa pois ja kuinka kauas, joutuisivatko lapset pois tutuista ympyröistä jne.

Mutta en sanoisi että vieläkään on yhtäläinen mahdollisuus isän saada lapset itselleen eron sattuessa, jos oikeasti puhutaan yleisellä tasolla eikä tapauskohtaisesti.

Omassa keississä toivon että oot oikeessa mutta mutta... Välillä on vähän pelko perseessä että hullulle ne annetaan, ihan sen takia että se on niin saatanan hyvä esittämään ja että sillä on kaupungin kovin asianajaja.
 
Olin kokonaista 21-vuotias jäädessäni yksinhuoltajaksi esikoiselleni. Tiesin, että olisin parempi valinta vanhemmaksi kuin ex-mieheni ja oikeus oli samaa mieltä kanssani. Toisen tyttäreni isä suostui yksinhuoltajuuteen sen kummemmin miettimättä asiaa edes, hänellä kun oli kiire Mauritaniaan opiskelemaan uutta uskoaan. Jos jostain kumman syystä Data tahtoisi minusta eroon ja tämä masuvaavi pääsee tälle puolelle maailmaa, myönnän suoraan, että Datalla olisi varmasti enemmän aikaa lapsen kanssa olemiseen ja täten lapsen paras toteutuisi jäämällä isälle.

Lapsen elämästä tulisi eittämättä kovin erilaista ilman minun suurempaa vaikutustani hänen elämässään, mutta ei näissä asioissa voi olla itsekäs sillä tavalla, että kasvatustyylien erilaisuuden takia kohottaisi itsensä paremmaksi vanhemmaksi. Lapsi tarvitsee hoivaa, rakkautta ja kuria. Niiden suhteet vain olisivat erilaiset kanssani. Mie voisin sitten huolehtia siitä, ettei materian kannalta lapselta puutu mitään ja olla se vkl-äiti. Jos ajatellaan, että minun tarkoitukseni on olla vauvan kanssa 4 kk kotona ja Data jatkaa sitten kenties lapsen kaksivuotissynttäreihin asti koti-isänä niin eikö se jo tuosta näy, että yksinhuoltajuus tulisi Datalle.

Mutta tämähän on täysin hypoteettista löpinää.
 
Omassa keississä toivon että oot oikeessa mutta mutta... Välillä on vähän pelko perseessä että hullulle ne annetaan, ihan sen takia että se on niin saatanan hyvä esittämään ja että sillä on kaupungin kovin asianajaja.

Njoo, se näissä on vähän ikävää että yleensä nämä "hulluus" asiat on seurausta tulehtuneista väleistä ja viranomaiset tietää sen, siksi ne ei ota ihan hirveästi kantaa tai anna niiden vaikuttaa jos ei ole todistettavasti jotain lapsia vaarantavaa tai heidän elämäänsä huonontavaa vaikutusta.


Enkä nyt tarkoittanut että exäsi ei olisi kahjo oikeasti, lähinnä tämmöinen yleisluontoinen mielipide miten nuo virkailijat asian näkee.
 
Njoo, se näissä on vähän ikävää että yleensä nämä "hulluus" asiat on seurausta tulehtuneista väleistä ja viranomaiset tietää sen, siksi ne ei ota ihan hirveästi kantaa tai anna niiden vaikuttaa jos ei ole todistettavasti jotain lapsia vaarantavaa tai heidän elämäänsä huonontavaa vaikutusta.


Enkä nyt tarkoittanut että exäsi ei olisi kahjo oikeasti, lähinnä tämmöinen yleisluontoinen mielipide miten nuo virkailijat asian näkee.

No toivotaan että eivät ota. Minä en ole exää hulluks sanonut viranomaisille, hän taas väittää minusta vaikka mitä mikä ei ole totta... Hullu se on minun MIELESTÄ, tiedän että en ole psykiatri niin en sitä paljoa (omalla naamalla) huutele :)
 
No toivotaan että eivät ota. Minä en ole exää hulluks sanonut viranomaisille, hän taas väittää minusta vaikka mitä mikä ei ole totta... Hullu se on minun MIELESTÄ, tiedän että en ole psykiatri niin en sitä paljoa (omalla naamalla) huutele :)

Juu en minä olettanutkaan että olisit niin tehnyt. Ajattelin asian vain niin että se hulluus ei näy muille välttämättä kuin sinulle, koska teidän välit on nimenomaan niin ikävät.

Meistä kaikista tulee kahjoja kun tarpeeksi varpaillemme mennään ja ollaan tekemisissä ihmisen kanssa jota suurinpiirtein inhotaan täysillä (mikä on monasti asian laita huonommissa erotilanteissa.)
 
  • Tykkää
Reactions: Criminal Mind
[QUOTE="mamiliini";27623045]Jos mies on sellainen joka todella olisi kotona sen 3 vuotta, hoitaisi yöripulipyykit, kuumeenmittaukset, kynnenleikkuut, rään imemisen, tietäisi mitä pukea päälle pakkasella ja mitä ei saa syödä ja mitä saa, koska laittaa kortisonia ja koska perusvoidetta, että kerhoon pitää laittaa jarrusukat ja lasta juottaa tarpeeksi usein kuumalla ilmalla.(Lista on loputon) niin varmasti olisi kykenevä lähivanhemmaksi. Ikävä kyllä sellaisia miehiä on harvassa ja ne käytännön asiat lasten kanssa hoitaa äiti.
Joo, isin kanssa on kiva hassutella ja leikkiä ja ehkä se osaa kieltää tarvittaessa, mutta sillä ei kovin pitkälle pötkitä arjessa.[/QUOTE]

Usein se kyllä on ihan naisten vika, ettei isät noita asioita hoida. Äidit ei vaan anna isille tilaa hoitaa asioita, kun ne muka tekevät ne väärin.

Mulla löytyy mies, joka kykenee kaikki nuo asiat hoitamaan, ja kaiken muunkin. Joskus kysyy neuvoa, esim. juuri jonkun lääkityksen hoitamiseen. Kumpikaan meistä ei ole ollut kotona kolmea vuotta. Mutta molemmat ovat hoitaneet lapsia heidän sairastaessaan, lapset ovat olleet päivähoidossa vain 3 tai 4 päivää viikossa ainakin siihen kolmivuotiaaksi.

Eikä yksikään tuntemani mies olisi kykenemätön noita asioita hoitamaan.
 
Eikös täällä just aika moni kuvaillut, kuinka isä ei voi osata hoitaa lapsia siksi, kun on ollut töissä, ja äiti on ollut kotona ja siksi vaan äiti voi osata hoitaa. (Koska se isä ei ehkä hoida ihan just sillä täsmälleen samalla tavalla ja minuuttiaikataululla kuin se äiti...)

Ja mistä IHMEESTÄ vedät tuollaisen yleismaailmallisen asenteen että isät eivät hoida lapsiaan? Jos puhut omasta kokemuksestasi, tai omasta ja muutaman kaverin/tutun/sisaruksen kokemuksesta, et voi vetää yleistystä kaikkiin isiin. Muista objektiivisuus.

Ihan objektiivisesti: Lasten kotihoidon tuesta n. 95% maksetaan äideille. Siis vain noin 5% niistä, jotka hoitavat alle kolmevuotiaita lapsiaan kotona, ovat miehiä. ´

Jos minä ja mieheni eroaisimme, minusta tulisi ns. automaattisesti lähivanhempi, koska asiantuntijayrittäjänä pystyn tekemään töitäni kotoa käsin ja olen lapset tähänkin asti kotona hoitanut. Miehelläni taas on pitkät työpäivät ja paljon viikonkin kestäviä työmatkoja. Näin se vaan menee, eikä siinä mistään miesten sortamisesta ole kyse.
 
[QUOTE="hmm";27622939]koska yleensä heistä tulee, oikeus suosii äitejä lasten huoltajuuskiistoissa[/QUOTE]

Itseasiassa oikeuteen menevissä tapauksissa luvut ovat jo 50/50. Sen sijaan lastenvalvojien vahvistamat sopimukset - eli vanhempien keskinäiset sopimukset - ovat vahvasti naislähivanhempivoittoisia.
 
[QUOTE="piinu";27625436]Itseasiassa oikeuteen menevissä tapauksissa luvut ovat jo 50/50. Sen sijaan lastenvalvojien vahvistamat sopimukset - eli vanhempien keskinäiset sopimukset - ovat vahvasti naislähivanhempivoittoisia.[/QUOTE]

Missä tilasto asiasta, haluan nähdä. Kiinnostaa.
 
Mulle se kommentti kuulosti ihan sille että lv työ on sulle jotain sellasta minkä kouluttamatonkiin hoitaa vasemmalla kädellä. Sori, miä otan aika rankasti nää aiheet nykyään. Hyvin nukutun yön jäljiltä en murise enää ;)

Mun kokemuksen mukaan asia on juuri näin; ei lastenvalvojalla ole välttämättä mitään sosiaalialan koulutusta (kattelin juuri työpaikkailmoitusta, ei tosiaan tarvitse) ja ainakin meidän LV tekee sitä vähän vasemmalla kädellä vispaten. Kesti yli puoli vuotta saada elatussoppari vahvistettua vaikka me vanhemmat oltiin aika samaa mieltä summista sun muista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nainen myös;27623226:
Minä taas tunnen paljonkin perheitä joissa isä ja äiti hoitavat asiat puoliksi.

Näin myös omassa lähipiirissäni. Onneksi. Itse asiassa nää palstalla kerrotut jutut miehistä ja isistä, jotka työpäivän päätteeksi vaan makaavat sohvalla räkien kattoon, eivätkä ole peen vertaa kiinnostuneet lapsistaan, ovat mulle irl täysin vieraita. Mulla ei koskaan ole ollut tuollaisia kumppaneita, tosin mulla on lapsia ainoastaan nykyisen mieheni kanssa (jonka kanssa on oltu yhdessä 15 vuotta). Tuntemissani eroperheissäkin on vko-vko -systeemit ja homma toimii hyvin.

Mä olen keväällä valmistumassa uudelle alalle ja kesä menee töissä, joten mieheni on lähdössä yksinään kolmen lapsemme kanssa Kainuun rastiviikolle useiden satojen kilometrien päähän. Ja hyvin tulevat pärjäämään, sen tiedän. Mies todellakin osaa tehdä ruokaa, pestä pyykkiä, antaa keskimmäiselle allergialääkkeet ja muutenkin huolehtia lapsistaan oikein hyvin. Ihan kuten minäkin.
 
[QUOTE="vieras";27623805]Kyllä tänä päivänä totuus on se, että jos huoltajuudesta joudutaan oikeuteen asti sopimaan, huoltajuus annetaan molemmille, eli siis yhteishuoltajuus, ellei toinen ole jostain syystä painavista syistä epäsopiva. Tänä päivänä katsotaan, että lapsen etu on se joka pitää mennä etusijalle ja lapsell aon oikeus molempiin vanhempiin.[/QUOTE]

yhteishuoltajuus onnistuu vain jos eronnut aviopari on erittäin hyvissä väleissä keskenään ja näin ei useinkaan ole. Huoltajuudella tai tapaamisilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Yksikään tuomari ei voi määrätä yhteishuoltajuutta jos toinen vanhempi ei siihen suostu. Ex-mieheni olisi myös halunnut yhteishuoltajuutta mutta ilmoitin oikeudessa että en siihen suostu vaan jompikumpi meistä ottaa yksin huoltajuuden. Minä olen yksinhuoltaja koska exä ei halunnut siihen ryhtyä.
 
Yksikään lähipiirissä sattuneiden erotapausten miehistä ei edes ole halunnut huoltajuutta. Ja käsittääkseni valtaosa eropareista päätyy ihan sovussa siihen, että äiti saa huoltajuuden. Aika harva mies on valmis tai halukas ottamaan sitä vastuuta.
 
Monella äidillä on tiukkaa olla huoltaja yksinään. Jos sinun tielle lähdetään, niin kouluikäiset eivät enää tarvitse äitiä, vaan isä hoitaa kouluikäiset parhaiten :kieh:

En ala sun kanssa tänään jankkaamaan, mun mielipide ei muutu miksikään.
Jos lapsista aletaan tappelemaan, eikä kummassakaan vanhemmassa ole "vikaa", lapset kuuluvat minusta ihan automaattisesti äidille.

Jos äiti haluaa antaa lapset isälle, se on ihan eri asia.
 
2005 vuodelta löytyy tilasto joka kertoo että 47,8% tapauksia tuomioistuin on päätynyt yhteishuoltoon,(+ 8,2% yhteishuoto työnjakomääräyksin), 34,6 % tapauksista yksinhuoltajuus on määrätty äidille ja 9,4% tapauksista on päätynyt yksinhuoltajuuteen isälle. http://www.optula.om.fi/Satellite?b...tion&ssbinary=true&blobheader=application/pdf
En nyt selaa vaan luotan sinun laittamiin prosentteihin...

No ei tuon perusteella voi väittää että puolet päätyy isän hyväksi, tuossahan se lukee että osuus on 9,4%
 
En ala sun kanssa tänään jankkaamaan, mun mielipide ei muutu miksikään.
Jos lapsista aletaan tappelemaan, eikä kummassakaan vanhemmassa ole "vikaa", lapset kuuluvat minusta ihan automaattisesti äidille.

Jos äiti haluaa antaa lapset isälle, se on ihan eri asia.

7236163.jpg
 
Eivät naiset varmaan aina noin kuvittele, vaikka monelle se onkin oletus. Ehkä siksi että useimmiten äiti on se joka päätyy lähivanhemmaksi ja taustalla varmasti myös tuo että äiti on se joka on hoitanut lapsia kotona ja vastannut pääosin näiden asioista. Tietysti nuo pitäisi katsoa perhekohtaisesti eikä sukupuolen mukaan.

Itsekin kyllä oletan että jos erottaisiin päätyisin lähivanhemmaksi, huoltajuus olisi molemmilla vanhemmilla. Jos millään lailla asiallisissa väleissä oltaisiin niin varmaan pystyttäisiin sopimaan lasten tapaamisista ja elatuksesta molempia tyydyttävästi.

Ja miksi olisin se lähivanhempi; siksi että olen kuitenkin se joka on noiden erityislasten lääkäri-, kuntoutus-, tuki-, apuväline-, koulu- yms asioista ollut vastuussa. Helpointa ja kätevintä kaikille että jatkaisin sitä hommaa. Kuopus nyt on niin pieni että ihan käytännön syistä hän varmaan asuisi kanssani pari seuraavaa vuotta. Toisiksi pienin on oikeastaan se ainoa tapaus kumman kohdalla olisi ihan sama kumpi toimisi lähivanhempana, hänen hoitonsa sujuisi yhtälailla kummalta hyvänsä.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä