Mies synnytyksessä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja trrr
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mulle on miehen mukana ollessa ollut tärkeintä että sielä on joku joka ymmärtää mua jo puolesta sanasta ja pitää mun puolia jos vaikka kätilöt yrittää jotain mussuttaa esim. "odotetaan puudutuksen kanssa vielä tai et sä mitään puudutusta kerkiä saamaan" ym. Mua ei ainakaan kiinnosta siitä helvetillisten kipujen keskellä alkaa vänkäämään kenenkään kanssa tai edes etsimään sitä hälytys nappia.
 
Musta tuntuu, että se on vaan tämä arki, joka meidän väliin tulee. Se meidät väsyttää ja erottaakin. Minä en vaan jotenkin jaksais enää alkaa ruotia suhdetta ja leikkiä jotain suhde-psykologi-terapeuttia. On niin paljon paljon muitakin asioita mitä pitää miettiä ja mihin pitää yltää. Ja vaikka puhuttaisiin ja halattaisiin ja sovittaisiin että nyt koitetaan enemmän huomioida toista, niin todellisuudessa arki ajaa meidät pian taas ihan samoille urille kuin nytkin, eikä mikään vaan muutu. Olen todennut että mun on ihan turha tähän urhata tämän enempää energiaa, koitan vaan suoriutua mahdollisimman hyvin kaikista muista mun rooleistani ja tehtävistäni. Suhde toivottavasti pysyy edes jotenkin kasassa nämä pahimmat ruuhkavuodet.

Mutta vaan jotenkin olis ihana silloin kun on heikommillaan, jos sitä toista (tällä hetkellä ei niin läheistä) ihmistä ei tarvitsisi ottaa sinne mukaan pyörimään. Vois vaan käpertyä itseensä ja pärjätä omillaan niinkuin kaikissa muissakin tilanteissa tässä elämässä.
 
Mutta eihän noin voi elää... Entä jos vauvan synnyttyä on vielä vaikeampaa ja etäännytte aina vaan? Selvittäkää asia vielä kun voitte, muuten suhteenne kuolee ja sitten teillä on kuitenkin lapsiakin siinä osallisena ja heiltä menee koti!
 
mun mielestä synnytys vaikka menikin päin peetä niin on yhteinen muisto meidän elämässä ja yhdistää myös omalla tavallaan meitä. Itse synnytyksen varmaan pystyy jokainen hoitamaan ilman miestä ettei se mikään pakko oo mutta kyllä se seura ja tuki oli mukavaa ettei tarvinnut yksin olla kipujen kanssa eikä miehelle tarvinut selittää miten kaikki meni vaan tiesi kyllä kaiken kun oli näkemässä. Ja on se musta hyvä kun tietää mistä synnytysessä on kyse ettei se oo ihan simppeli homma aina vaan vaati ihan kunnon ponnisteluja =)
 
Tuo synnytyksen kuvaaminen myös.... Yhdessäkö te sitten istutte sukulaisten kanssa katsomaan tuota synnytystä videolta?! :) Vai näytätte nico-petteri 10v :lle "näin sinä kulta synnyit!" ? ;)

Se nyt oli sellainen eräänlainen päähänpisto. Kuvaus tapahtui siis minun suunnasta katsottuna. Vauvan nostetiin rinnalle etc. Mistään "revittely" videosta ei ollut kyse:D
Kerran pystyin katsoa tallenteen, voihan se olla että joskus katson toistekin.

Olemme myös kuvanneet kaikki ultrat. Niitä on kiva katsoa:)
 
Onko ketään kuka haluaisi mennä synnyttämään yksin? Mitä hyötyä on miehestä synnytyksessä? Meillä toinen lapsi jo tulossa, joten mistään mun ujostelusta ei ole nyt kyse, en vaan jotenkin koe että se olis mulle tarpeellista. Tiedän kyllä, että se on miehelle itselleenkin hieno hetki ja en tietenkään sano että ei saisi tulla. Mutta jos totta puhun niin ihan kaikkein mieluiten menisin sinne vaan ilman miestä. Oonkohan jotenkin poikkeava?

Ihan sama mitä hyötyä siitä olisi minulle, miehellä on kaikki oikeus olla mukana oman lapsensa syntymässä.

Mun miehestä oli kyllä mulle myös hyötyä, hieroi selkää suppareiden aikana, kiikutti vettä ja muuta, auttoi asennonvaihdossa, hellitteli ja silitteli. :) Mutta mulla onkin ihana mies.
 
Mulle on miehen mukana ollessa ollut tärkeintä että sielä on joku joka ymmärtää mua jo puolesta sanasta ja pitää mun puolia jos vaikka kätilöt yrittää jotain mussuttaa esim. "odotetaan puudutuksen kanssa vielä tai et sä mitään puudutusta kerkiä saamaan" ym. Mua ei ainakaan kiinnosta siitä helvetillisten kipujen keskellä alkaa vänkäämään kenenkään kanssa tai edes etsimään sitä hälytys nappia.
Mulla palais hermo siinä(kin) vaiheessa, jos mies alkaisi mun puolia pitämään.

Äijät hiljaa rivissä kun naiset synnyttää |O :D

Mutta joo, pointtini siis oli se, että yksi nainen haluaa yhtä ja toinen toista kun synnytyksestä on kyse (ja muutenkin) :). Joku tykkää siitä, kun mies pitää kädestä, silittää, hieroo, pyytää kätilöiltä sitä sun tätä naisen parasta ajatellen...ja mä taas haluan olla ihan vaan rauhassa, ilman että kukaan yrittää mua hoivata.
 
Musta olis outoa, jos lapsen isä ei olis mukana synnytyksessä. Yhdessähän se lapsi on laitettu alulle, ja yhdessä sen hoidosta vastataan. Jos esim. tulisi joku yllättävä tilanne, lapselle kävis jotain synnytyksessä, niin olis kamalaa jos ei oltais molemmat siinä samassa tilanteessa mukana.
 
En olisi mitenkään hennonnut jättää miestä synnytyssalin ulkopuolelle, sen verran tärkeitä tapahtumia ne syntymät on hänelle olleet. Eihän hän periaatteessa muuta tehnyt kuin piti kädestä kiinni, mutta oli kuitenkin tukena ja läsnä siinä. Se oli minulle tärkeää ja miehelle myös :)
 

Yhteistyössä