En vieläkään tykkää lapseni nimestä

En tiedä mitä teen...Kuopukseni on jo 2v. enkä oo vieläkään oppinut pitämään hänen nimestä. Olin raskausaikana ja synnytyksen jälkeen vähän hormoonihöyryissä kai enkä oikeen osannut valita tytölle nimee. Miehenikin on vähän sellanen" ihan sama, päätä sä"-tyyppiä ja noloo myöntää, mutta loppujen lopuks suostuin sellaseen nimeen, jonka mun äiti halus. Se on aika erikoinen ja vähän venäläistyylinen hutsahtava nimi. Mä rakastan lastani niin paljon ja tyttö on suloinen, herkkä ja hurmaava persoona. Tytölleni sopisi ennemminkin melko simppeli, nätti ja maanläheinen nimi, kuin sellainen diivanimi. Mä kuvittelin että totun kyllä ajan myötä nimeen ja alan tykkäämään siitä, mutta runsas pari vuotta on nyt mennyt enkä vieläkään tykkää nimestä. Musta tuntuu että oon tulossa hulluks tän asian kans. En ymmärrä, miten tämmönen asia voi pilata koko elämän. Jouduin alottamaan masennuslääkityksen tän asian takia (tosin todellista syytä masennukseeni en ole paljastanut). En osaa enää keskittyä mihinkään muuhun asiaan, kun miettimään mitä teen lapseni nimen suhteen. En kehtaa puhua asiasta kenellekään vaan esitän vaan että kaikki on hyvin ja oon tyytyväinen kotiäiti. Tuntuu että mun elämä on pelkkää showta. Mun kuopus on mulle erityisen rakas ja läheinen ja tuntuu ihan epäoikeudenmukaiselta mun tyttöä kohtaan että hänellä on sellainen nimi, joka ei tee oikeutta hänen suloiselle persoonalleen. Tytön toisesta nimestä tykkään tosi paljon, mutta se on vähän hankala monelle suomalaiselle: B-tä ja G-tä. Mitä mä teen?

 

Jos asia oikeasti ottaa noin koville niin saahan sen nimen muutettua, tai lisättyä lapselle vaikka kolmannen nimen joka toimisi sitten kutsumanimenä. Mutta sinuna miettisin että onko masennuksen syyt sittenkin jossain muualla?

 

No rupeet kutsumaan sitä lasta jollain sulle mieleisellä nimellä. Kyllä mullakin on pari kaveria joiden kutsumanimet on ihan jotain muuta kuin niiden viralliset nimet. Toinen otti kutsumanimensä oikeaksi nimeksi kun tuli täysi-ikäiseksi.

Ei tosta nyt kannata tehdä elämää suurempaa asiaa. Jos haluat että sun tyttö on Anni eikä Angelica ni Anni se on!

 

Kultaneni, muutat vaan sitten sen nimen. Ok?

 

Huomenna siis maistraattiin nimeä muuttamaan?

 

Mä ehdotan samaa, että keksit lempinimen, jolla alat kutsua tyttöä. (Gabriela -> Kati tms.)

 

Venäläistyylinen hutsahtava nimi? Mikähän mahtaa olla tämmöinen nimi?

 

[QUOTE="Lissu";27259915]Jos asia oikeasti ottaa noin koville niin saahan sen nimen muutettua, tai lisättyä lapselle vaikka kolmannen nimen joka toimisi sitten kutsumanimenä. Mutta sinuna miettisin että onko masennuksen syyt sittenkin jossain muualla?[/QUOTE]

Oon tosissani yrittänyt miettiä että voisko masennuksen syy todellisuudessa olla joku muu, mutta en oo keksinyt mikä muu mua vois ahdistaa. Mä oon luonteeltani perfektionisti ja se rassaa etten oo tyytväinen lapseni nimeen. Lapsella on jo kolme nimeä ja yksi niistä ei tulis kysymykseenkään, koska se on ihan tusinanimi. Eniten tykkään siitä suomalaisille hankalasta nimestä, se on nätti, mutta ei diiva. Nimen vaihtaminen on houkutteleva ajatus, mutta siihen on jotenkin iso kynnys...jännittää ja hävettää.

 

Kultaneni, muutat vaan sitten sen nimen. Ok?

Voi kun se oliskin noin helppoo...tai siis maistraatin suhteen se on melko helppoo ja tyttö on vielä sen verran pieni että oppis uuden nimensä hetkessä, mutta sukulaiset ja tutut! Mun äiti on voimakas persoona ja mun suvussa on muutenkin paljon voimakkaita persoonia ja tommosen jutun takia meistä tulis ihan hylkiöitä mun suvussa ja miehen vanhemmille maine ja järkevä käytös on kaikki kaikessa ja mielensä muuttaminen tällasessa asiassa ei ole heidän silmissään järkevää käytöstä. Saatais molempien suvussa ja vielä kaikkien tuttujen silmissä ihan hullun maine ja sit meillä ei olis enää minkäänlaista sosiaalista verkostoo.

 

Mikä on toinen nimi jossa B:tä ja G:tä? BAGRIELLA?

 

Mikä on toinen nimi jossa B:tä ja G:tä? BAGRIELLA?

Birgitta?

 

Venäläistyylinen hutsahtava nimi? Mikähän mahtaa olla tämmöinen nimi?

Niin se oli siis mun (ja monen muunkin) mielipide. Joidenkin mielestä on ihan nättikin nimi. N:llä alkava on. Kyse ei oo kuitenkaan vaan siitä onko nätti nimi vai ei vaan että se nimi ei sovi mun tytölle.

 

Mikä on toinen nimi jossa B:tä ja G:tä? BAGRIELLA?

gabriella?

 

Niin se oli siis mun (ja monen muunkin) mielipide. Joidenkin mielestä on ihan nättikin nimi. N:llä alkava on. Kyse ei oo kuitenkaan vaan siitä onko nätti nimi vai ei vaan että se nimi ei sovi mun tytölle.

Natalia?

Vaihdat vaan, ja sun suku on outo jos teidät hylkää ton takia. Otat vaikka siihen eteen sen sun haluuman nimen tyyliin Lotta Natalia Gabriella. Tee se nyt, muutaman vuoden päästä vaikeampaa. Sit vaan alat kutsua tyttöä Lotaksi ja jos joku kyselee niin sano että otettiin sittenkin se eka nimi kutsumanimeksi (Ihan kuin näin olisi ollut aina).

 

tuskin on koko suvulle yks nimi noin vakava paikka. eiköhän ne ymmärrä (jos normaaleja ihmisiä on) kun selität että lapsen nimesi äitisi, koska sinä et väsymykseltä siihen pystynyt ja nyt tahdot antaa lapselle teidän perheeseen sopivan nimen. isovanhemmillahan ei asiaan pitäs mitään sanottavaa edes olla.

 

Mikä on toinen nimi jossa B:tä ja G:tä? BAGRIELLA?

Gabriella on ihana nimi mutta se ei ole se vaan Abigail. Ihastuimme etenkin nimen merkitykseen joka on "isän onni" ja sitä hän on todella ollut ja äidin myös.

 

Tee tää testi http://www.tunnelukkosi.fi/ ja ota vastuu omasta elämästäsi. mitä sitten jos äitisi suuttuu sulle, tää on sun elämä, sun lapsi ja sun päätös.

 

Gabriella on ihana nimi mutta se ei ole se vaan Abigail. Ihastuimme etenkin nimen merkitykseen joka on "isän onni" ja sitä hän on todella ollut ja äidin myös.

ihana ! mina tykkaan !! ala kutsumaan lyhyesti abiksi; abi tanne !
tai sitten otat toisen etunimen kayttoon.

 

Venäläistyylinen hutsahtava nimi? Mikähän mahtaa olla tämmöinen nimi?

Naina?

 

Naina?

naima
Anna lapsellesi joku lempinimi tai kutsu jollakin niistä muista nimistä. Ni.ioncelma ratkaistu, mutta masennus tuskin ratkeaa näin helposti.

 

Alkakaa nyt kutsua sitä tyttöä Abigailiksi jos haluatte, se on kaunis nimi ja tietysti otatte sen käyttöön jos siitä tykkäätte.

Sitten kun tyttö on aikansa ollut abigail niin voitte katsoa että miten se on muotoutunut käytössä. Että tykkäättekö ja tuleeko kutsumanimiä jne. Tässä vaiheessa voitte ihan hyvin sanoa äidilles ja muille, että joo, se eka nimi on tosi kiva, me vaan kokeillaan tätä toistakin, kun sekin on nyt alkanut meitä miellyttää.

Sit kun aikaa on kulunut ja tyttöä ei enää ole kutsuttu sillä nykyisellä N:llä alkavalla etunimellä vaan Abigailiksi tai Abiksi tms niin sitten vaan käytte vaihtamassa sen ekan nimen. Ettekä kerro kenellekään mitään.

Sukulaiset ajattelee että tytöstä tuli Abigail ja sit kun hän on isompi niin voi itse päättää et kutsuuko itseään Abigailiksi vai sillä teidän antamalla uudella etunimellä (Anni tai Lotta tai Saara tai Mari tai mitä näitä nyt on.)

Tai helpompi tapa tietysti on vaan vaihtaa se eka nimi ja katsoa miten sukulaisten kanssa käy. Aika idiootteja nekin on jos ei tajua että haluatte tytön nimen vaihtaa kun teidän mielestä nykyinen ei sille sovi.

 

Venäläistyylinen hutsahtava nimi? Mikähän mahtaa olla tämmöinen nimi?

Veikkaan, että Tatjana.

 

Naina?

natariina suuri?

 

natariina suuri?

Nadeshda Äbigeil

 

Ei nimi miestä pahenna jne, mutta on se ikävää elää epäsopivan nimen kanssa. Ei mikään toki takaa, etteikö tyttö sitten itse tykkäisi nimestään, mutta jos tosiaan noin paljon häiritsee; vaihtakaa. Saisiko kysyä, mikä se kutsumanimi nyt on? Abigail on kiva nimi, mutta jos sen käyttöönotto epäilyttää, voisi ehkä miettiä jotain muunnosta tuosta nykyisestä kutsumanimestä? Siis että ensin käyttäisi sitä ns hellittelymielessä ja pikkuhiljaa vaihtaisi siihen kokonaan...?