ei jaksa/kiinnosta :)
Uskaltaako kukaan muu myöntää että ei pidä jostain ihmisestä? Minä ainakin. Olen jopa kaksinaamainen.
Ajattelen "pahaa" yhdestä tutustani, mutta en voi sitä sanoa tälle suoraan. Olen tekemisissä hänen kanssaan säälistä. On helpompaa tavata silloin tällöin kuin olla "vihoissaan". Hän pitää minua ystävänään, minä en. Minulle ystävyys on aivan jotain muuta. Mm. luottamusta, omana itsenä olemista, omien pohjimmaisten ajatusten jakamista.. Minä vain säälin tätä ihmistä, ja olen vain tekemisissä sen verran kuin on pakko. Tulen kyllä toimeen erilaisten ihmisten kanssa, mutta koen ettemme ole tämän ihmisen kanssa samalla aaltopituudella.
En jaksa häntä. Hänellä on mielenterveysongelmia ja ehkä taustalla jopa kehitysvammaa. On sotkuinen ja likainen, myös heidän kotinsa ja lapset. Tulee usein kylään lapset sairaana. Mm. olisi nyt tullut sairaiden lastensa kanssa kun meillä on pieni vauva. Suuttuu minulle kummallisista asioista. Tämän ihmisen kanssa ei voi olla ihan tavallisesti. Mutta jos et ole tekemisissä, niin soittelee jatkuvasti, laittaa viestiä. Helpompi siis olla välistä ainakin yhteydessä.
Syy miksi miksi voisin olla kylmä ihminen?:
En sano nuita ajatuksiani suoraan hänelle. Hän usein tivaa että mitä mieltä olen hänestä. (heikko itsetunto?) En sitä kerro. Tivaa jatkuvasti että onko hän tärkeä minulle? Onko hän minun ystäväni? En voi sanoa että ei hän ole. Koska hän ei sitä vain ymmärrä. Muutaman kerran olen kyllä yrittänyt, mutta kun ihminen ei vain ymmärrä! Ei ymmärrä sitä että ihminen voi olla muutakin kuin paras ystävä tai vihamies. Vaihdan siis aina puheenaihetta tai kierrän jotenkin.
Olenko kauhea?
Ajattelen "pahaa" yhdestä tutustani, mutta en voi sitä sanoa tälle suoraan. Olen tekemisissä hänen kanssaan säälistä. On helpompaa tavata silloin tällöin kuin olla "vihoissaan". Hän pitää minua ystävänään, minä en. Minulle ystävyys on aivan jotain muuta. Mm. luottamusta, omana itsenä olemista, omien pohjimmaisten ajatusten jakamista.. Minä vain säälin tätä ihmistä, ja olen vain tekemisissä sen verran kuin on pakko. Tulen kyllä toimeen erilaisten ihmisten kanssa, mutta koen ettemme ole tämän ihmisen kanssa samalla aaltopituudella.
En jaksa häntä. Hänellä on mielenterveysongelmia ja ehkä taustalla jopa kehitysvammaa. On sotkuinen ja likainen, myös heidän kotinsa ja lapset. Tulee usein kylään lapset sairaana. Mm. olisi nyt tullut sairaiden lastensa kanssa kun meillä on pieni vauva. Suuttuu minulle kummallisista asioista. Tämän ihmisen kanssa ei voi olla ihan tavallisesti. Mutta jos et ole tekemisissä, niin soittelee jatkuvasti, laittaa viestiä. Helpompi siis olla välistä ainakin yhteydessä.
Syy miksi miksi voisin olla kylmä ihminen?:
En sano nuita ajatuksiani suoraan hänelle. Hän usein tivaa että mitä mieltä olen hänestä. (heikko itsetunto?) En sitä kerro. Tivaa jatkuvasti että onko hän tärkeä minulle? Onko hän minun ystäväni? En voi sanoa että ei hän ole. Koska hän ei sitä vain ymmärrä. Muutaman kerran olen kyllä yrittänyt, mutta kun ihminen ei vain ymmärrä! Ei ymmärrä sitä että ihminen voi olla muutakin kuin paras ystävä tai vihamies. Vaihdan siis aina puheenaihetta tai kierrän jotenkin.
Olenko kauhea?