Mitä tekisit jos aamulla kun heräät huomaisit olevasi sokea?

[Minskii]

Avaisit silmät ja huomaisit ettet näkisikään mitään, mitä tekisit, mitä ajattelisit? Töihin pitäisi mennä, lapsi päiväkotiin jne, mitä sit kuuluukin sun arkiaamuun.

 

[MorbidMama]

Eiköhän ne töihinmenot jäis siltä päivältä.

 

[riiviöiden äiti]

No käskisin miestä viemään samoin tein silmäklinikalle. En kyllä sokeana voisi jatkaa nykyisessä työsssäni, ja voi olla että autolla tarhaan ajelutkin jäis vähiin

 

["vihreä"]

Empä kykenis ajattelemaan, kun menisin kerrassaan paniikkiin tuollaisessa tilanteessa.

 

[Minskii]

Entäs jos lapsi heräisi ja lapsi kysyisi :mikä äiti on hätänä?? Sun mahdollinen miehesi ei olisi kotona.

 

[MorbidMama]

Luultavasti sanoisin etten näe mitään ja heiluisin ja huutaisin hysteerisesti ees taas. En ole sitä sorttia, että osaisin hillitä itseni vastaavissa tilanteissa.

 

["vieras"]

Äiti on sairas ja meidän pitää lähteä nyt lääkäriin.

 

[Lilith Le Mort]

Menisin naapuriin pyytää apua.

 

["vieras"]

Ekana varmaan ajattelisin, että olis kannattanu olla varovainen sen suhteen mitä toivoo

 

["uut"]

Jos mies ei olisi kotona (epätodennäköistä), soittaisin jonkun (vanhempani) viemään lapset päivähoitoon ja menisin itse lääkäriin todennäköisimmin ambulanssilla.

 

["Jep"]

Vetäisin käteen.

 

[ff]

kävisin takas nukkuu..

 

["uut"]

Entäs jos lapsi heräisi ja lapsi kysyisi :mikä äiti on hätänä?? Sun mahdollinen miehesi ei olisi kotona.

"En tiedä äiti ei näe mitään, äidin täytyy nyt mennä lääkäriin jotta asia selviää."

 

[miranenn]

Luultavasti itkisin ja parkuisin hysteerisesti ja olisin aivan paniikissa.

 

[-----]

Itkisin silimät päästä.. Käskisin vanhimman lapsen soittaa apua, jos mies ei olisi kotona.

 

["Milla"]

Koittaisin saada soitettua 112 tai kaverille kännykällä, kiroisin pitkään mutta hartaasti..

 

[FreezeCat]

Luultavasti toteaisin tilanteen varsin realistisesti: Jaaha. Olen kadottanut näkökykyni.

Sitten kuulostelisin onko ketään hereillä, lähinnä onko esikoinen jo ylhäällä. Luovisin törmäillen itseni olohuoneeseen ja luultavasti myös käsi- ja jalkatuntumalla keittiöön, nappaisisin puhelimen ja soittaisin miehelleni ja ilmoittaisin asiasta, pyytäisin ottamaan yhteyksiä äitiinsä, josko voisi hoitaa nuorimmaisia sen ajan, kun itse olen lääkärissä...välissä olen varmaan jo ehtinyt infota esikoista sairauskohtauksestani...ja soittaisin varmaan hätäkeskukseen....siinä vaiheessa voisi sitten hiipiä puseroon se paniikki ja hätä....

Toki käytökseni voi olla jotain aivan muutakin. Paha mennä sanomaan.

 

[waninka]

Epäilisin näköhermon tulehdusta ja mies sais mut viedä Acutaan. Hammaslääkäri mulla on kaheksalta ja sinne menisin ensin. Tosin sekin on siellä Acutassa. Olisin todella surullinen ja huolissani ja miettisin miten sitä nyt raskausaikana vois hoitaa ja jos ei voi miettisin miten pärjään ilman näköä.

 

[määä]

Avaisit silmät ja huomaisit ettet näkisikään mitään, mitä tekisit, mitä ajattelisit? Töihin pitäisi mennä, lapsi päiväkotiin jne, mitä sit kuuluukin sun arkiaamuun.

Kai mä soittaisin taksin tms. lääkäriin, ja tappaisin itseni, jos ei apua löydy, koska en mä selviäisi mitenkään sokeana.

 

["vieras"]

Mitenhän se avun soittaminen onnistuisi jos olisi yksin? Minulla on kosketusnäyttöpuhelin niin en kyllä näkemättä tietäisi onko näytöllä numerot vai mitä on. Pitäisiköhän varalta ostaa näppäinpuhelin...

 

["tirppa"]

[QUOTE="vieras";27190560]Mitenhän se avun soittaminen onnistuisi jos olisi yksin? Minulla on kosketusnäyttöpuhelin niin en kyllä näkemättä tietäisi onko näytöllä numerot vai mitä on. Pitäisiköhän varalta ostaa näppäinpuhelin...[/QUOTE]

Just ajattelin samaa. Kosketusnäytöt ei taida olla kovass ahuudossa näkövammaisilla...

 

[mupeli]

Varmaan ottaisin kännykän sängyn vierestä ja soittaisin 112 tai jommalle kummalle vanhemmista. Tyttö jos ois täällä niin käskisin sen soittaa mun vanhemmille. Ja luultavasti toteisin vaan että vittu tämäkin vielä.

 

[ljkhl]

Kopeloisin puhelimen käsikopelolla, soittaisin miehelle/äidille/siskolle kenelle tahansa kuka vastaa, hakisin käsikopelolla 1-vuotiaani syliin viereisestä sängystä, odottaisin lapsi sylissä paniikissa apua ja varmaankin imettäisin muksun aamupalan korvikkeeksi (saisi sen lapsen pysymään turvassa ja paikallaan sen aikaa).

Hyi kamala mikä tilanne. Ensisijaisesti sen takia, että tuon lapsen turvallisuus olisi minun käsissäni ja minähän olisi aivan avuton.

 

[murpetti]

Menisin totaalisesti paniikkiin. En osaisi toimia mitenkään järkevästi. Näin siis veikkaisin käyvän, eipä ole kokemusta.

 

[Rähinä-Reetta]

Olisin hädissäni. Tytär varmaan auttaisi minkä voisi. Etsimään puhelimen ja soittamaan miehelle.