Oletko synnyttänyt/ yrittänyt synnyttää yli nelikiloisen lapsen alateitse?

No niin, käsi pystyyn kaikki, jotka ovat synnyttäneet tai yrittäneet synnyttää yli neljä kiloa painavan vauvan alakautta. Miten synnytys alkoi, miten eteni, onnistuiko alakautta ja/tai tuliko toimenpiteitä tai komplikaatioita sinulle tai lapselle?

Mulla nyt rv 40+3 ja lapsi arvioitiin karvan verran alle nelikiloiseksi jo puolitoista viikkoa sitten, ei ole edelleenkään synnytys lähiaikoina käynnistymässä kohdunkaulan tilanteesta päätellen... Kiinnostaa siis, miten muilla on mennyt ison lapsen synnytys.

 

Kokoarviota ei tehty ja lapsi sitten oli nelikiloinen....

Kolmannen asteen repeämät ja lohdutuksena, että seuraavalla kerralla pääset kyllä sairaalaan kokoarvioon...

Voin kertoa, että en aio enää eläissäni synnyttää alateitse!

 

kaveri synnytti 4890 g tytön ja se repes niin pahasti ettei 2 kk istunut eikä kunnolla kävellyt..
itellä oli poika 4520 g mut se tuliki sektiolla loppujen lopuks, kun synnytys ei käynnistynyt kunnolla..

 

Kolmas raskaus, 40+1 menin synnärille ja kieltäydyin lähtemästä kotiin
Oli siis kipeitä supistuksia ollut tiuhaan kolmen viikon ajan, olin fyysisesti ja psyykkisesti ihan lopussa kun kivun takia ei voinut nukkua. Matkaa sairaalaankin oli liki 100km, joten kun kerran kohdunsuukin oli auki parille sormelle, päädyttiin puhkaisemaan kalvot.

Painoarvio vauvalla oli 3900g. 11h synnyttämisen jälkeen syntyi 4590g poika, jonka kaksi kätilöä joutui painelemaan ulos, kuulema yhtään suurempi ei olisi mahtunut tulemaan.

 

Esikoinen oli kyllä vaan himpun päälle 4 kg (painoi 4070g). Ihan alakautta synnytin, tehtiin synnytystapa-arvio jossa lääkäri arvioi että alakautta mahtuu helposti reilusti yli nelikilonen tulemaan. Vauvalla ei komplikaatiota, itselle leikattiin eppari. Synnytys alko supistuksilla, eteni nopsaa (kirjattu synnytyksen kesto reilu 7h), ponnistusvaihe kyllä venyi (uskoisin kyllä tähän vaikuttaneen enempi ponnistusasento).

 

Useampi synnytys takana, lapset 3300g-4300g. Kaksi yli nelikiloista, 4004g ja 4300g.

Ei mitään ongelmia, synnytystilanteessa ei tuota kokoeroa huomannut, vasta vaaka kertoi.

 

Meidän tyttö painoi 4.170 ja oli 54cm,hyvin tuli alakautta.Ei repeämiä/tikkejä.Helppo synnytys.

 

Vähän OT, mutta mä oon sitä miettinyt, että eikö eniten ratkaise kuitenkin se vauvan pään koko? Vai onko painavilla lapsilla aina myös suuri pää? Kun sitten kun pää on ulkona, niin yleensä kait sen jälkeen vauvat tulee aika lailla solahtamalla vaan ulos. Hankalinta kai yleensä, jos vauvalla on käsi poskella tai muuten väärä asento syntyessään... Tuli vaan mieleen tästä aloituksesta

 

Vielä siitä, että lapsen koon lisäksi tietenkin vaikuttaa todella paljon oma koko.

Minä oon muutenkin pieni, joten nelikiloinen oli todella jättiläinen...

 

:wave: Esikoinen, 4340 g, alakautta tuli ja väliliha jouduttiin leikkaamaan ja silti repesi vähän lisää, imukupilla autettiin vauva lopulta ulos. En voi sanoa, että järin miellyttävä kokemus olisi ollut mutta ei tuo kakkosen synnytys ollut juuri sen helpompi vaikka painoa oli "vain" 3890 g

 

4060kg syntyi lopulta kiireellisenä sektiona, koska oli uhkaava hapenpuutteen vaara. Synnytyssalissa 7h kunnes tuli lähtö leikkaussaliin ja syntyi lopulta 10pisteen poika.

 

nelikiloisia, enkä sinänsä miettisi sitä vauvan painoa, vaan suhdetta omaan kokoon... jos tosi pieni( siis n 150 cm...) nainen synnyttää nelikiloisen niin voihan se olla hommaa, mutt tällanen yli 170 cm normikokoinen, niin ei ollut mitenkään erikoinen synnytys, ihan normihommaa.

 

Mun poika oli 4240g, kokoarvio tehtiin 2 vuorokautta ennen syntymää ja näytti 3700g.

Synnytys oli hidas. Supistukset loppu välillä, sit taas palas mut oli melko tehottomia.
Ei tehty epparia, pieni repeemä tuli johon laitettiin 3 tikkiä. Kotiutumispäivänä istuskelin lattialla risti-istunnassa ja seuraavana päivänä lähdin lenkille

 

Kyllähän se onnistui Synnytys käynnistyi 6 päivää ennen laskettua-aikaa. Säännöllisillä supisteluilla alkoi edellisenä päivänä, seuraavana aamuna klo 9 alkoivat kovat supistukset. 4,3kg vauva syntyi kuuden tunnin kuluttua tuosta. Epiduraalin avulla mentiin, osaava ja kannustava kätilö auttoi terveen pojan maailmaan, ilman välilihan leikkausta. Lääkäriä tarvittiin vain kalvojen puhkaisuun, koska lapsivedet eivät menneet ja vauva ei lähteyt laskeutumaan. Vauvalle eikä minulle tullut mitään komplikaatioita, vaikka myös minua hieman jännitti isohkon vauvan synnyttäminen. Toipuminen oli nopeaa, 1,5 vuorokauden kuluttua päästiin sairaalasta kotiin. Onnea synnytykseen, hyvin se varmasti menee!

 

Meillä keskimmäinen oli 4300g ja vauvan koko ei ollut etukäteen tiedossa, ihan "normaalikokoista" lähdin synnyttämään. Onneksi oli spinaalipuudutus!! Sen verran kovakouraisesti kätilöt vauvaa sieltä kaivoivat ja repivät, että olisin varmaan kuollut ilman puudutusta. Mitään kipua en kuitenkaan tuntenut koko ponnistusvaiheen aikana. Vauva oli hyvässä kunnossa ja vaikka itsellleni tuli repeämiä, toivuin niistä hyvää vauhtia. Muistaakseni olin jo reippaalla sauvakävelylenkillä 5 päivää synnytyksen jälkeen.

 

Tyttö oli 4,3kg, minä ensisynnyttäjä. Avautuminen luonnollisesti kesti, ponnistaminen meni hyvin. Mulla oli vanha kätilö, joka käsikopelolla sanoi vauvan olevan yli 4kg. Päätti tehdä epparin kookkaan lapsen takia, jotta välttyisin pahoilta repeämiltä. Olin tosi tyytyväinen siihen, koska mukelo oli vartissa pihalla, ja eppari parani tosi hyvin. Taitava kätilö!

 

Vähän OT, mutta mä oon sitä miettinyt, että eikö eniten ratkaise kuitenkin se vauvan pään koko? Vai onko painavilla lapsilla aina myös suuri pää? Kun sitten kun pää on ulkona, niin yleensä kait sen jälkeen vauvat tulee aika lailla solahtamalla vaan ulos. Hankalinta kai yleensä, jos vauvalla on käsi poskella tai muuten väärä asento syntyessään... Tuli vaan mieleen tästä aloituksesta

Näin minäkin uskoisin. Mun tuo 4300g painava oli myös 56cm pitkä, eli ei mikään pullukka. Yleensä kait ongelmia tulee, jos vauva on väärässä asennossa tai hartiat ja mahanympärys on isommat.

 

Synnytin 16-vuotiaana 4200g painoisen lapsen..

Olin itse tosi pieni, mutta hyvin mahtui tulemaan

 

:wave: Esikoinen, 4340 g, alakautta tuli ja väliliha jouduttiin leikkaamaan ja silti repesi vähän lisää, imukupilla autettiin vauva lopulta ulos. En voi sanoa, että järin miellyttävä kokemus olisi ollut mutta ei tuo kakkosen synnytys ollut juuri sen helpompi vaikka painoa oli "vain" 3890 g

Mulla oli ensimmäisen lapsen (3980g) synnytys samanlainen kuin sinulla (2. asteen repeämät tikattiin leikkaussalissa), mutta toinen (4450g) taas syntyi kuin oppikirjasynnytyksenä. Ponnistusvaiheessa itse asiassa sai jarrutella, en muista ponnistinko varsinaisesti kunnolla kertaakaan. Ihan pari tikkiä taidettiin laittaa pieniin nirhaumiin. Kummallakin lapsella päänympärys oli 38,5cm.

 

4030g joo, melkein kuolin.
Tasan 4-kiloinen mutta isopäisempi leikattiin kun ei laskeutunut.

 

En ole koskaan edes ajatellut 4-kiloista isoksi. Onko siinä nyt niin isoa eroa, onko vauva 3,7 vai 4,3? En tiedä. Olen synnyttänyt yhden 4,1-kiloisen ja se oli nopein synnytyksistäni (kolmas lapsi). Sairaalasa tarvitsi kökkiä vain tunnin.

Siskoni on synnyttänyt 5,4-kiloisen ja se oli ollut hänen helpoin synnytyksensä.

Toki isokokoinen vauva tuo aina omat haasteensa synnytykseen, mutta helppojakin voivat tuon kokoiset vauvat olla synnyttää.

Onkohan muuten tilastoa siitä, ovatko hätäsektioidut vauvat minkä kokoisia keskimäärin? Ihan mutuna veikkaan, että koko ei ole kovin ratkaisevaa.

 

Kyllä, äläkä suotta huolehdi. Esikoinen 3800g ja kakkonen 4400g, kakkonen syntyi ilman kivunlievitystä nopeasti ja toivuin hyvin. Koko arvioitiin 3800g muutamaa päivää ennen synnytystä. Tsemppiä!!

 

Itse en, mutta serkkuni juuri synnytti yli 4 kiloisen pojan. Pitkä oli synnytys, mutta alakautta tuli kuitenkin.

 

Mulla kaks lasta esikko vähän päälle 3000g ja kuopus 4100g. Kuopuksen synnytys oli tuhat kertaa helpompi, kesti paaaljon vähemmän aikaa (esikoinen 17 tuntia ja kuopus 4tuntia), ponnistusvaihe oli kuopuksen kohdalla paljon lyhyempi (10 min kun taas esikoisen kohdalla 35min), kuopuksesta sain yhden tikin, esikoisen kohdalla leikattiin eppari ja tikkejä tuli niin paljon ettei niitä edes laskettu ja istuminen oli ekan viikon mahdotonta kun taas kuopuksen kohdalla istuin heti ihan normaalisti ja olin kunnon lenkilläkin 3 päivää synnytyksestä (synnytyin ns. polikiinisesti eli heti kotiin kun pääsi). Eli vaikka kuopus oli kilon painavampi ni synnytys oli paljon helpompi, ehkä vaikutti se et oli toinen synnytys ja edellisestä vasta aikaa 1v5kk mut siis en synnytyksen aikana koossa huomannu mitään eroo vaikka tiedettiin et isompi tulossa.

Sit tohon synnyttäjän kokoon. Sillä ei oo mitään merkitystä onko 150cm tai 180cm eikä sillä on laiha vai läski vai siltä välitä. Pienellä laihalla ihmisellä voi olla synnyttäjän lantio eli tulee helposti vaikka olis lähemmäs 5kg ja taas isolla ihmisellä voi olla tosi ahdas lantio, eli ei se ihmisen koko kerro yhtään mitään. Kyllä ne synnytystapa-arviossa (jos siis epäillään mahtuuko vauva ulos) niin ihan sen lantion koon kattoo eikä sitä ihmisen kokoo.

 

Hei. Olen synnyttänyt kahdeksan tervettä lasta, neljä kumpaistakin sukupuolta, alateitse, spontaanein käynnistyksin. Synnytykset kestäneet noin 6 tuntia ja menneet oikein hyvin. Toivotan onnea matkaan sinullekin.