Aviopuolison määräämä selibaatti

Kumpiko tässä on se pahin. Vaimosi ei tee aloitetta vai se että joskus kieltäytyy? Omalla kohdalla aloitetta on huono tehdä , jos ei haluta. Ja halut herää , kun mies aloittaa intohiemoisesti lähentelemään ja tietää mitä tahtoo=). Pahinta mitä mies voisiinä kohtaa tehdä on: että alkaa vonkaamaan ja kyselemään saisko! Koita antaa esim. rentouttava hieronta(jos on stressiä ja kiireinen arki ) rentoutumisen jälkeen ne halut herää paremmin.

 

[QUOTE="Sanna";27081224]Oletko ap huolehtinut myös siitä, että vaimosi saa vapaa-aikaa, omia harrastuksia ja rentoutumista vähintään yhtä paljon kuin sinä? Jos suurin osa arjen askareista, lasten huoltamisesta jne. kasautuu vaimosi niskaan, niin en yhtään ihmettele, että siinä halut hiipuvat. Jios sinulla on yhtään enemmän omaa aikaa kuin vaimollasi, niin turha on ruikuttaa.

Olethan myös kohdellut vaimoasi kunnioittavasti? Jos olet haukkunut häntä joskus ja kiristänyt seksiä suuttumalla asiasta, niin sympatiani ovat täysin vaimosi puolella. Sinulla on peiliin katsomisen paikka.[/QUOTE]

Näin. jos nainen pihtaa, se on miehen syy. Jos mies pihtaa, se on impotentti, homo tai sillä on toinen.
Olenko mä ainoa nainen, jonka mielestä seksi on aina kivaa, kunhan vaan vauhtiin päästään?
kyllä meillä on usein seksiä niin, että aluksi vaan toinen sitä haluaa, mutta hetken päästä molemmat on ihan yhtä innoissaan.

 

[QUOTE="Sanna";27081224]Oletko ap huolehtinut myös siitä, että vaimosi saa vapaa-aikaa, omia harrastuksia ja rentoutumista vähintään yhtä paljon kuin sinä? Jos suurin osa arjen askareista, lasten huoltamisesta jne. kasautuu vaimosi niskaan, niin en yhtään ihmettele, että siinä halut hiipuvat. Jios sinulla on yhtään enemmän omaa aikaa kuin vaimollasi, niin turha on ruikuttaa.

Olethan myös kohdellut vaimoasi kunnioittavasti? Jos olet haukkunut häntä joskus ja kiristänyt seksiä suuttumalla asiasta, niin sympatiani ovat täysin vaimosi puolella. Sinulla on peiliin katsomisen paikka.[/QUOTE]

Hoh hoijaa. Vai että ap:llä on peiliin katsomisen paikka. Entäs vaimolla? Harmillisen yleistä on että naisen halut lopahtaa varsinkin lapsenteon jälkeen. Kyse on usein hormonaalisista asioista joita ei suinkaan paranneta vapaa-ajalla tms.

 

Ainakin siltä tämä vähäinen seksinmäärä tuntuu. Meillä seksiä max 1krt/viikko, aina minä joudun tekemään aloitteen. Olisi kiva kun joskus toinenkin osapuoli osoittaisi kiinnostusta. Silloin kun seksiä on niin huolehdin siitä että myös vaimoni saa orgasmin eli huonolaatuisesta tai tylsästä seksistä ei ole kyse mutta kun sitä vaan nyt on liian vähän. Keskusteltu asiasta moneen kertaan, hänelle riittää tuo määrä. Minulle ei ja joka kerta kun torjuu lähestymisyritykseni niin tuntuu henkiseltä puukotukselta. Rakastan häntä paljon, runkkaaminen ei ole kivaa ja pettämään en ala; en halua muita naisia. Mikä neuvoksi, henkisesti tämä alkaa olla raskasta ja sieluun sattuu.

Minulla on muuten sama tilanne mutta olen nainen ja kärsin mieheni haluttomuudesta. olen kärsinyt jo monta vuotta ja välillä olen miettinyt jopa eroa. Mä voisin rakastella vaikka joka päivä mutta mies maks 1kerta viikossa. yleensä se on 2krt/kk..

aika vialliseksi itsensä alkaa tuntee kun sama vaan jatkuu ja jatkuu. ja jos asiasta puhuu saa kokea toisen torjunnan, nimittäin sitten tulee torjutuksu psyykkisesti ja emotionaalisesti, meinaan mies ei reagoi mitenkään siihen kun kerron miltä tämä tuntuu.

sanoinkin jo että mitäs jos siten otan eron kun miehestä ei oo mitään hyötyy mutta tuottaa lisätyötä kun ei ees omia jälkiään siivoa! mies siihen että älä jätä kaikki muuttuu. joo totesin vaan että enpä jaksa kuunnella tuota kaikki muuttuu fraasia kun se on kuultu 20kertaa ennenkin ja MIKÄÄN ei muutu. johon mies vaan jätti reagoimatta.

yleensä en erolla uhkaile mutta viime aikoina se on vaikuttanut ainoalta mahdollisuudelta sellaiseen elämään jossa minäkin olisin onnellinen(no ei oo kyse siis pelkästä seksistä vaan myös siitä että mies ei reagoi tunteisiini mitenkään, ei keskustele kanssani jos mulla on ongelma, eikä keskustele edes parisuhteen ongelmista)

 

Enpä tiedä kannattaisiko tätäkään taas ääneen laukoa, mutta kyllä tästäkin keskustelusta käy ilmi, että suhtautuminen miehen haluttomuuteen on erilaista kuin naisen. Naisen haluttomuudesta syytetetään erittäin herkästi ainakin jossain määrin sitä miestä; se ei ole antanut riittävästi omaa aikaa, ei tee tarpeeksi kotitöitä, ei huomioi riittävästi tai ainakaan oikealla tavalla jne. Miehen haluttomuudesta puolestaan ei tavallisesti kyllä naista syytetä; tavallisin epäilys taitaa olla se, että miehellä on toinen suhde...

 

Enpä tiedä kannattaisiko tätäkään taas ääneen laukoa, mutta kyllä tästäkin keskustelusta käy ilmi, että suhtautuminen miehen haluttomuuteen on erilaista kuin naisen. Naisen haluttomuudesta syytetetään erittäin herkästi ainakin jossain määrin sitä miestä; se ei ole antanut riittävästi omaa aikaa, ei tee tarpeeksi kotitöitä, ei huomioi riittävästi tai ainakaan oikealla tavalla jne. Miehen haluttomuudesta puolestaan ei tavallisesti kyllä naista syytetä; tavallisin epäilys taitaa olla se, että miehellä on toinen suhde...

Tuo on ihan totta. Mutta miehen haluttomuus voi johtua myös fyysisestä ongelmasta, johon on lääke. Naisen kohdalla harvemmin ajatellaan, että ongelma on fyysinen ja lääkettä en ainakaan siihen tiedä. Naista moititaan pihtaamisesta turhan herkästi.

 

Enpä tiedä kannattaisiko tätäkään taas ääneen laukoa, mutta kyllä tästäkin keskustelusta käy ilmi, että suhtautuminen miehen haluttomuuteen on erilaista kuin naisen. Naisen haluttomuudesta syytetetään erittäin herkästi ainakin jossain määrin sitä miestä; se ei ole antanut riittävästi omaa aikaa, ei tee tarpeeksi kotitöitä, ei huomioi riittävästi tai ainakaan oikealla tavalla jne. Miehen haluttomuudesta puolestaan ei tavallisesti kyllä naista syytetä; tavallisin epäilys taitaa olla se, että miehellä on toinen suhde...

Johtuisiko siitä, että naisten haluttomuusprobleemat ovat selkeämpiä/joskus helpommin ratkaistavissa? Yleensä pääsyy on väsyminen kodin pyörittämiseen, töihin, lapsiin, mieheen... spntaanin/huvittelurikkaan elämän oleminen tauolla (sinkkuna/kaksin ollessa asiat oli helpompia ylipäänsä, jos ei huvita kokata, ei kokata ja jos halutaan maata koko päivä vällyjen alla vkonloppuna, sekin käy...ylipäänsä vapaa-aika voidaan rentoutua aikuisten kesken)

Henk.koht en ole ikinä törmännyt haluttomaan mieheen, mutta ilmeisesti niitäkin on. Arvelen, että ongelmat vaan ovat suurempia (masennusta, joku umpikuja elämässä yleensä).

 

pitääkö aina haluta niin hitosti...kyllä se siitä lämpenee kunhan ollaan vaan yleensä suostuvaisia asiaan...
monesti vaimo ollut halutonaluksi mutta on kyllä yleensä lopulta pyytänyt lopuksi itse loppuhuipennusta

 

pitääkö aina haluta niin hitosti...kyllä se siitä lämpenee kunhan ollaan vaan yleensä suostuvaisia asiaan...
monesti vaimo ollut halutonaluksi mutta on kyllä yleensä lopulta pyytänyt lopuksi itse loppuhuipennusta

Niinkuin haluaminen ja haluttomuus olisi tahdon asia. Tekemättömyys on tahdon asia.

 

Henk.koht en ole ikinä törmännyt haluttomaan mieheen, mutta ilmeisesti niitäkin on.

Eräs kaverini taas kertoi, että ei ole koskaan törmännyt halukkaaseen naiseen. Siis sellaiseen, joka tekee itse spontaanisti aloitteita seksiin. Itse olen kyllä tällaisiinkin törmännyt, mutta kyllä tavallisempaa on - ei suoranainen haluttomuus - vaan pikemminkin jonkinlainen passiivisuus. Ikään kuin odotellaan mieluummin miehen aloitetta, kuin tehdään sellainen itse.

 

Mä luulen, että vaimo suostuu seksiin ihan sun takia ja se on aika iso osoitus toisen huomioimisesta ja välittämisestä, jos suostuu joskus silloinkin kun ei itseä huvita. Kerta viikossa on mun mielestä aika paljon, varsinkin jos on pieniä lapsia, univelkaa jne.. Puhu vaimon kanssa siitä, onko hänellä joku ongelma seksin harrastamisen kanssa vai eikö vaan tee mieli. Jos ei vaan tee mieli niin sitä on paha muuttaa kun ei vaan tee mieli. Mun mielestä saa olla aika tyytyväinen jos kuitenkin saa seksiä kerran viikossa, vaikkei toista huvita.

Meillä on yksi lapsi ja toinen tulossa. Itselläni raskausaikana paikat on jotenkin tosi arat ja mieskään ei ole ollenkaan liikaa seksin perään, joskus ehkä liian vähänkin. Seksiä on ehkä kerran kuukaudessa ja nyt raskausaikana se on mun mielestä ihan sopivasti. Miehen kanssa on puhuttu aiheesta, eikä senkään oikeestaan tee mieli useemmin kun on niin paljon kaikkea muuta (remontti, työ, lapset, vaatii lähes kaiken ajan). Uskon, että tää on vaan vaihe, mutta tuskin meillä koskaan mitään montaa kertaa viikossa seksiä tulee olemaan.

 

Meillä seksiä max 1krt/viikko, aina minä joudun tekemään aloitteen. Olisi kiva kun joskus toinenkin osapuoli osoittaisi kiinnostusta.

Toi on ruhtinaallinen määrä! Meillä n. 1-2 krt/kk. Ja aina mun aloitteesta.

Runkkaaminen ei ole kivaa ja pettämään en ala; en halua muita naisia.

Ei ole kivaa? Mikäs mies sä oikein oot?

Toi kerta viikkoon ei tosin ole mielestäni peruste vieraissa hyppimiseen seksin vähyyden vuoksi.

Varmasti haluat toisia naisia kun sellainen tulee eteen ja mahdollisuus touhuun, muista se.

 

Mä luulen, että vaimo suostuu seksiin ihan sun takia ja se on aika iso osoitus toisen huomioimisesta ja välittämisestä, jos suostuu joskus silloinkin kun ei itseä huvita. Kerta viikossa on mun mielestä aika paljon, varsinkin jos on pieniä lapsia, univelkaa jne.. Puhu vaimon kanssa siitä, onko hänellä joku ongelma seksin harrastamisen kanssa vai eikö vaan tee mieli. Jos ei vaan tee mieli niin sitä on paha muuttaa kun ei vaan tee mieli. Mun mielestä saa olla aika tyytyväinen jos kuitenkin saa seksiä kerran viikossa, vaikkei toista huvita.

Peesaan tätä. Mutta toisaalta ymmärrän osan miehen pettymyksestä. Jos hän todella tahtoo, että seksi on molemminpuolista nautintoa, varmasti masentaa ja tulee epäilyksiä omasta kelpaamisesta, jos vaimo ei haluakaan. Koetat tarjota ns. parasta, mitä sinulla on, eikä sitä arvostetakaan.

Todellisuudessa kyse ei kuitenkaan ole välttämättä siitä, ettei mies kelpaisi, mutta vaimo näkee miehen toisin kuin mies itse. Vaimo ehkä haluaisi häneltä jotakin muuta. On mullakin hetkiä, kun ajatuskin seksistä lähinnä haukotuttaa, mutta silloinkin mulle kyllä kelpaa paikka kainalossa tai vaikka yhteinen reissu jonnekin. Eikä sen tarvitse olla mikään hieno loma, ihan vaikka visiitti isompaan kaupunkiin asioille kelpaa. Mennen tullen on toista tuntia aikaa vain jutella ilman kiirettä, perillä voidaan käydä syömässä ja paluumatkalla vaikka hörpätä vielä kahvit.

Yksi juttu, mikä olisi kiva tietää, on se, miten ap tekee aloitteensa. Itsesäälin sekainen vonkaaminen ei ainakaan ole oikea tapa. Kuka nyt käy kuumana, jos joku pyytää lakki kourassa sääliseksiä? Toinen tapa on tutumpi. Mun mieheni käy joskus todella äkäiseksi ja ärtyneeksi ja syy on siinä, että hän olisi tahtonut minun tekevän aloitteen, enkä minä tajunnut vinkkiä. Olen yrittänyt tolkuttaa, että sanoisi asiansa suoraan, sillä ei todella tule pieneen mieleeni palkita törkeää kiukuttelua ja räyhäämistä taivaallisella seksillä. Riita siitä vain tulee.

Silloin minusta suhde on parhaimmillaan, kun voi painautua toisen kylkeen ilman, että se tarkoittaa heti lupausta seksistä. Jos kaikki läheisyys tarkoittaa heti, että on pakko seurata seksiäkin, tulee varmasti tunne, että on olemassa vain pantavaksi, ei lainkaan arkihellyyttä varten. Kun seksi on vapaaehtoista, sitä on varmasti tarjolla useammin.

 

Kerran viikossahan on ihan hyvä määrä! Just tätä ketjua lukiessani muistelin että meillä viime kerrasta on kulunut aikaa 1.5 kk. Ennen lasten syntymistä oltiin kyllä oikein aktiivisia eikä koskaan ollut huono ajatus/hetki harrastaa seksiä.

Me ollaan miehen kanssa yhdessä todettu tilanne että aika vähäistähän se harrastaminen on. Kummankaa syy/vika se ei ole. Elämässä on vain tapahtunut nyt viime vuosina tosi paljon isoja juttuja, lasten syntyminen, työkuviot, viimeisimpänä talon osto. Joten kaikki ylimääräinen energia on mennyt näiden asioiden hoitoon.

Vaikka seksiä onkin ollut vähän rakkauden määrään toista kohtaan se ei ole vaikuttanut. On kuitenkin totta että jos emme hiljalleen ala enemmän keskittymään toisiimme saattaa väliimme muodostua kuilu jolloin seksittömyys muodostuu ongelmaksi.

Pahoittelen, teksti saattaa olla sekavaa kun 7 kk ikäinen erotiikantappaja roikkuu kuolaten lahkeessa vaatien äidin huomiota...

 

Nyt menny jo 2 viikkoa. Ja niistä toisista naisista sen verran että tarjouksia on tullut mutta kohteliaasti olen kieltäytynyt. Liian paljon pelissä enkä meinaa tällä rahaa, omaisuutta yms vaan suurta rakkautta toista kohtaan. Käryhän noista vieraissa hyppimisistä käy ennemmin tai myöhemmin enkä henkilökohtaisesti ainakaan voisi elää tuon asian kanssa. Jotkut voi, minä en halua edes koittaa. Kyllä seksi on vaan mahtavaa juuri sen naisen kanssa jota rakastaa ja tietää mitä toinen haluaa. Joten jään odottelemaan omalta vaimolta " vihreää valoa".

 

Minusta meidän hääkakussa oli joku myrkky tai vastaava. Pihtas jopa hääynä ja nykyään antaa vai pari kertaa kuussa ja silloin maka vain alle kun joku helvetin lahna. Ennen sitä edes joskus innostui tehdä aloitteen.

Tähän asti olen ollut uskollinen mutta pian en jaksa minä haluan nauttia seksistä, taidan olla uouto mies

 

pitääkö aina haluta niin hitosti...kyllä se siitä lämpenee kunhan ollaan vaan yleensä suostuvaisia asiaan...

Näin mäkin ajattelisin. Jos oma asenne ja ajatusmaailma seksin suhteen suinkin vain on myönteinen niin luulisi että lämpenemistä tapahtuu väkisinkin jossain kohtaa. Huono itsetunto on sitten vaikeampi asia ja vaikeammin korjattavissa, jos esim. toisesta tuntuu että jo pelkkä alastomuuskin on, syystä tai toisesta, ihan tabu.

 

Kirjoitanpa minäkin hieman kokemuksiani aiheesta. Meiilä oli tilanne joitakin vuosia sitten myös sellainen että minä (mies) en saanut seksiä seksiä lähellekään niin usein kuin tahdoin. Asiasta puhuttiin monesti mutta korjausta ei syntynyt ja kärsin tilanteesta jonkin verran, erityisesti mieltä kalvoi se kun vaimo ei tehnhyt aloitetta juuri koskaan. Tuntui, että vaimo ei hyväksyisi minua sellaisena kuin olen vaikka sen kerran kun hänkin halusi niin seksi oli erittäinkin tyydyttävää puolin ja toisin.

Sitten tapahtui jotain kummallista: vaimo oli tullut ihan itsekseen sellaisen ajatukseen että ei ole oikein että hän säännöstelee seksiä. Hän otti sellaisen asenteen, että ei enää torju minua vaan luottaa siihen että kun vain antautuu niin itsekin saa.

On vapauttava tunne kun voi alkaa lämmittelemään vaimoa tietäen että pakkeja ei tule. Vaimokin on erittäin tyytyväinen muutokseen, hän on oppinut huomaamaan että vaikka aluksi ei oikein huvittaisikaan niin pian kumminkin kuumenee ja saa lopulta ihanan nautinnon.

Paha mieli asian suhteen on nyt jäänyt taakse. Naisetkin voivat muuttua ja kehittyä vaikka usein toisin väitetään.

 

Ehkä naisesi vihaa sinua eikä siedä kosketustasi?