M
"Milla78"
Vieras
Mulla on kaksi lasta ala-asteella (kuudennella ja neljännellä) ja molemmilla menee koulu tosi hyvin. Ovat luokkansa parhaimmistoa. Naapurilla on suunnilleen samanikäiset lapset ja heidän menestys ei ole ihan samaa tasoa. Mikäs siinä, ei kaikki voi olla parhaimmistoa. Juteltiin sitten noista asioista tossa pihalla ja naapuri nainen sitten sanoi, että "Ehtiipä noi muksut vielä koulunkäynnistäkin kiinnostua. Isänsäkkin keskittyi tossa iässä ihan muihin juttuihin ja tuli siitäkin sentään maisteri." Ihan kuin olis itsestäänselvyys että nää sen lapset kans tulis maistereiksi. Ja ihan kuin se olis se ainoo tavoite.
Musta kyllä tuntuu, että kyllä noi yliopistoihmiset on aika huippuja koulussa jo ala-asteella. Harva sieltä takamatkalta enää kirii yliopistoihin jos kauheesti jää ala-asteella jälkeen. Oli sitten omat vanhemmat maistereita, duunareita taikka mitä ovatkin.
Musta kyllä tuntuu, että kyllä noi yliopistoihmiset on aika huippuja koulussa jo ala-asteella. Harva sieltä takamatkalta enää kirii yliopistoihin jos kauheesti jää ala-asteella jälkeen. Oli sitten omat vanhemmat maistereita, duunareita taikka mitä ovatkin.