Pk:ssa lapsen täytyy kätellä hoitajaa lähtiessä ja sanoa "kiitos tästä päivästä"! Muualla samaa?

  • Viestiketjun aloittaja naurettavaa
  • Ensimmäinen viesti
"vieras"
No herran jumala. Kyllähän sen nyt muistaa ketkä kotiin lähtee, ilman kättelyäkin.
Sentään dementikkoja olla.
Jos kaksi lasta on lähdössä samalla tarhan eri porteista, ja molemmat huikkaavat heipat, voi toinen jäädä huomaamatta. Kättelemällä tämä riski poistuu. Vaikka vain yhdellä kerralla tuhannesta tulisi epäselvyyttä, se tarkoittaisin 20 lapsen ryhmässä että joka toinen kuukausi olisi suuretsintä käynnissä, kun etsittäisiin kadonnutta lasta. (Tai ainakin soiteltaisiin vanhemmalle, haitko lapsen vai et.) Lähtemisessä pitää minimoida riskit epävarmuuksista käytännössä nollaan, ei riitä että 99,9% kerroista menee oikein, silti tulisi jatkuvasti ongelmatilanteita.
 
Pphminä
Olen pph. Kaikkein paras kiitos on se kun erään hoitolapseni äiti huikkaa aina lähtiessä, että kiitos taas tästä päivästä. Paljon parempi kuin ne mariskoolit ym. Mitä jouluisin kannetaan hoitajille ja tällä palstallakin jouluisin ja keväisin mietitään miten kiittää hoitajaa. Kaikkein parasta on kuitenkin se pieni ja ilmainen juttu : " KIITOS". Siitä tulee aidosti hyvä mieli!
 
simppu
Alkuperäinen kirjoittaja Pphminä;26973046:
Olen pph. Kaikkein paras kiitos on se kun erään hoitolapseni äiti huikkaa aina lähtiessä, että kiitos taas tästä päivästä. Paljon parempi kuin ne mariskoolit ym. Mitä jouluisin kannetaan hoitajille ja tällä palstallakin jouluisin ja keväisin mietitään miten kiittää hoitajaa. Kaikkein parasta on kuitenkin se pieni ja ilmainen juttu : " KIITOS". Siitä tulee aidosti hyvä mieli!
Tuleeko siitä kiitoksesta silloinkin hyvä mieli, kun lapselle sanotaan, että joka tarhapäivän jälkeen hänen pitää kätellä ja toistaa "kiitos tästä päivästä", riippumatta tunteeko hän edes kiitollisuutta?

Voin sanoa, että itse en tuntenut tarhantätejä kohtaan lapsena minkäänlaista kiitollisuutta, enkä edes pienintäkään kiintymystä. En mitään lämmintä. Miksi olisin? Ei ollut syytä.
 
Pphminä
Jos hoitajat = kiusaajia niin ehkä on syytä hoitaa ne omat kullannuput kotona. Siellä voi tarjota sen kasvatuksen mistä itse tykkää. Parhaansa ne useimmat hoitajat kuitenkin yrittää. Minä en sanonut, että lapsen on pakko kiittää mutta vanhemmille kuuluisi kyllä se kiitoksen sanominen.
 
Kyllä tuo on ihan hyvä tapa. Muistan päiväkodista, jossa työskentelin viime keväänä, useitakin eri tapauksia jotka haettiin kotiin niin ettei opelle ilmoitettu, myös eskareita. Joutui sitten soittelemaan perään....
 
Tuleeko siitä kiitoksesta silloinkin hyvä mieli, kun lapselle sanotaan, että joka tarhapäivän jälkeen hänen pitää kätellä ja toistaa "kiitos tästä päivästä", riippumatta tunteeko hän edes kiitollisuutta?

Voin sanoa, että itse en tuntenut tarhantätejä kohtaan lapsena minkäänlaista kiitollisuutta, enkä edes pienintäkään kiintymystä. En mitään lämmintä. Miksi olisin? Ei ollut syytä.
Jaa, minusta oli ihan kiva kun päikyssä mulle sanottiin kiitos tästä päivästä, tosin ei lapsi vaan vanhempi. Yleensä nämä kiittäjät olivat maahanmuuttajia. :) Lapselta riittää kyllä ihan heippojen sanominen opelle ja kivahan se kuitenkin on opetella tapojakin (tuntuu monelle olevan outoja nämä tervehtimiset sun muut kiitokset) päikyssä jos kotona niitä ei hirveerti tartte opetella...Usein noi lähdöt on kuitenkin hektisiä kun monta lasta haetaan yhtä aikaa ja jotkut vanhemmat haluavat jäädä turisemaan enemmän kuin olis lakisääteistä..siinä ei aina sitten välttämättä tule käteltyä sen kummemmin.
 
simppu
Alkuperäinen kirjoittaja Pphminä;26973112:
Jos hoitajat = kiusaajia niin ehkä on syytä hoitaa ne omat kullannuput kotona. Siellä voi tarjota sen kasvatuksen mistä itse tykkää. Parhaansa ne useimmat hoitajat kuitenkin yrittää. Minä en sanonut, että lapsen on pakko kiittää mutta vanhemmille kuuluisi kyllä se kiitoksen sanominen.
Mitä sekoilet? Tässä on kyse nimenomaan siitä, että lapsen on sanottava kiitos tästä päivästä ja sinä tulet änkyttämään jotain siitä, kuinka kiitos lämmittää. Minä en ole sanonut hoitajia kiusaajiksi, mutta ei lapsella silti välttämättä ole hoitajaa kohtaan mitään kiitosmieltä. Järjestelmä, jossa lapsen täytyy lausua opittu kiitos, on simputusta ja kiitos on silloin epäaito.
 
Blue
Meillä päikyssä sanotaan heipat kädestä pitäen kun lähdetään kotiin. Ei tarvitse kiittää.

Mulle pph:na riittää että mulle sanotaan heipat. Tosin tässä yksi tyttö aloitti hangoittelemaan vastaan heipatessa (ja kun vanhemmatkaan eivät "saaneet", lue:eivät viitsineet ikinä alkaa tytön kanssa taistelemaan, niin otin hänen kanssaan käytännöksi että kädestä pitäen sanoi heipat. Pari kuukautta meni näin ja sitten se tulikin jo luonnostaan. :)
 
"a p"
Mitä sekoilet? Tässä on kyse nimenomaan siitä, että lapsen on sanottava kiitos tästä päivästä ja sinä tulet änkyttämään jotain siitä, kuinka kiitos lämmittää. Minä en ole sanonut hoitajia kiusaajiksi, mutta ei lapsella silti välttämättä ole hoitajaa kohtaan mitään kiitosmieltä. Järjestelmä, jossa lapsen täytyy lausua opittu kiitos, on simputusta ja kiitos on silloin epäaito.
Siis nimenomaan näin, oon samaa mieltä. Se olisi ihan ok jos kätellessä riittäisi vaikka että sanoo sen heippa, mutta toi on kyllä vähän outoa että aina pitää kiittää päivästä! Just jos on huono päivä ni ei varmaan paljon huvita kiitellä päivästä :/
 
"vieras"
Tuleeko siitä kiitoksesta silloinkin hyvä mieli, kun lapselle sanotaan, että joka tarhapäivän jälkeen hänen pitää kätellä ja toistaa "kiitos tästä päivästä", riippumatta tunteeko hän edes kiitollisuutta?

Voin sanoa, että itse en tuntenut tarhantätejä kohtaan lapsena minkäänlaista kiitollisuutta, enkä edes pienintäkään kiintymystä. En mitään lämmintä. Miksi olisin? Ei ollut syytä.
Hyviin tapoihin kuuluu myös kiittää ruuasta, vaikka se ei olisi ollut mieleistä. Sinäkin voit ajatella, että kiität perään katsomisesta ja hoidosta. Ei kiittämiseen tarvita varsinaista huomionarvoista kiitollisuutta eikä todellakaan kiintymystä.

Jos joku avaa sinulle oven, on kohtealiasta kiittää, vaikka olisit hyvin pystynyt avaamaan oven itsekin etkä tunne kiitollisuutta.

Mikä siinä kiittämisessä on niin vaikeaa?
 
Gea
No ei kyllä ole mitään kättelykäytäntöjä. Kuulostaa jotenkin teennäiseltä. Ei kai kukaan vanhempi hae lastaan päiväkodin pihaltaiha livahtamalla vain portista sisään, eikä vaihda muutamaa sanaa hoitajan kanssa??

Nykyaikainen tapa "vaihtaa vastuuta" on Daisy-järjestelmä.
 
"käytöskukka"
Vaikka olisi ollut känkkäränkkäpäivä, niin on sekä aikuisten että lasten ihan hyvä "tehdä rauha" siinä lähtöhetkellä - ja 'kiitos tästä päivästä' -fraasin ei tarvitse tarkoittaa muuta kuin että tämäkin päivä selvittiin yhdessä...

Nämä on niitä yhteisöllisiä käytösjuttuja, jotka sitoo ihmisiä toisiinsa ja opettaa ottamaan vastuuta itsekin vaikka siitä päivän sujumisesta tai hyvästä/huonosta mielestä. Ja hyvään käytökseen kuuluu osata tervehtiä kauniisti tavatessa ja erotessa, ikinähän ei voi tietää nähdäänkö enää huomenna.
 
  • Tykkää
Reactions: MorbidMama
suhy
Meidän lapsen koulussa (pieni ala-aste) oli toi tapa. Minusta se oli hienoa käytöskasvatusta. Lapsista oli ihan normaalia ja luonnollista. Olisi vaan laajemminkin kyseinen tapa käytössä ja vielä yläasteellakin. Monella lapsella ja nuorella on käytöstavat hukassa.
 
Meillä oli koko ala-asteen tapana, koko koululla, että päivän päätteeksi käteltiin opettaja ja toivotettiin hyvää iltaa tai jotain. Ja perjantaisin hyvää viikonloppua. Musta se oli hauskaa ja jotenkin "juhlallista". Ja "kotiin ei päässyt", jos se kättely oli sellainen kuollut kala- tyylinen mutina. Mä oon niin nykyisessä työssäni monesti kiittänyt näitä opettajia, jotka jaksoi tapakouluttaa. Kättelytilanteet on mulle ihan rutiinia ja se katsekontakti ja joku toivotus tulee sieltä selkärangasta. Miettimättä.
Plus että tietty päiväkodissa voi todella helpottaa lähtijöiden muistamista.
 
No ei kyllä ole mitään kättelykäytäntöjä. Kuulostaa jotenkin teennäiseltä. Ei kai kukaan vanhempi hae lastaan päiväkodin pihaltaiha livahtamalla vain portista sisään, eikä vaihda muutamaa sanaa hoitajan kanssa??

Nykyaikainen tapa "vaihtaa vastuuta" on Daisy-järjestelmä.
Voi kuule.....kyllä vaan näi o käynyt, useita kertoja...jopa senkin jälkeen kun vanhemmille on huomautettu asiasta. Ihan paras oli se mamma, joka huikkasi portilta lapselleen et nyt menoks ja sitten meni autoon istumaan ja oottamaan lasta. Lapsi siis vaihtoi itse vaatteet sisällä ja kaapi hyllystä vaatteet ja tavarat mukaansa, koska oli jäämässä pitkälle lomalle. Pk:n porttihan on tunnetusti lukossa ja lukko korkealla, joten eihän tuo 6-vuotias siihen edes ylettynyt, saatikka olisi tavaroiden kanssa edes saanut hakaa auki. Siinä sitten tyttöä autellessani hän kertoi ettei tulekaan vähään aikaan päiväkotiin....tuumasin sitten, että eiköhän nää ole oikeesti vanhempien asioita hoitaa..lapsen auttaminen ja lomasta tiedottaminen. Sanoin kyllä asiasta jälkeenpäin ko. äidille kun taas raotti porttia ja huikkasi lasta mukaansa ja aikamoinen mulkaisu ja jonkin aikaa jatkunut mykkäkoulu sieltä tuli vastaan.:whistle:
 
Häh?
Eli jos ruoka ei ollut hyvää niin siitäkään ei tarvitse kiittää? Minä ainakin kiitän. Tekijä on jokatapauksessa nähnyt vaivaa. Hoitaja on kuitenkin parhaansa tehnyt vaikka lapsella olisikin ollut huono päivä. Kyllä teidän lapsista kasvaa outoja, jos opetatte kiittämään vain silloin jos itse tykkäsi. Kyllä tekijän vaivakin ansaitsee sen kiitoksen vaikka itse ei siitä pitäisikään.
 
----
Se kiitos kuuluu vanhemman sanoa, ei lapsen. Vanhempi saa lapselleen arvokasta turvaa ja hoivaa työpäivänsä ajaksi. Minä kiitän lapseni hoitajaa joka päivä ja niin tekee moni muukin :)
 
har
No herran jumala. Kyllähän sen nyt muistaa ketkä kotiin lähtee, ilman kättelyäkin.
Sentään dementikkoja olla.
Meidän lapsen eskarissa on 4 ryhmää. Iltapäivällä kotiin lähtiessä ei välttämättä ole enää yhtään oman ryhmän aikuista paikalla. Varsinkin näin alkusyksystä ei kaikki hoitajat vielä tunne kaikkia naapuriryhmän lapsia nimeltä. Käytössä on "nimiviuhkat" ja aina täytyy ilmoittautua sille hoitajalle jolla on oman ryhmän nimet hallussa jotta sekaannuksilta vältytään. Lisäksi samalla isolla pihalla ulkoilee IP-kerholaisia ja mahdollisesti vielä välitunnilla olevia koululaisia joten härdelli voi olla iltapäivällä melkoinen.
 
"hoitaja"
Kyllä meidänkin lasten päikyissä on aina kotiin lähtiessä kätelty. Juurikin sen takia että hoitaja on varmasti huomannut että lapsi on poistumassa. Jos huutaa heipat portilta niin se voi jäädä huomaamatta ja kohta on suuretsinnät käynnissä kun ei lasta löydy mistään.
PEESI! Sivussa opetetaan hyvä tapa, mitä kättely on. Harmi ettei teille tätä selitetty.
 
Meillä on edelleen kättelykielto voimassa sen sikainfluenssaepidemian jälkeen. Ennen epidemiaa käteltiin kotiin lähtiessä ja sanottiin heipat, mutta kiittäminen päivästä on mun mielestä tekopyhää. Entä jos se päivä on ollut lapsella pahimman luokan känkkäpäivä tai on ollut kiusaamista tms. Ei paljoa varmaan nappaa kiitellä päivästä.
Kättely on minustakin ok, mutta se että sanamuoto määritellään "kiitos tästä päivästä" - on minustakin teennäistä. Moikka tai hei on luontevampaa.
 

Yhteistyössä