Pikkulapsi kuoli miehen hoidossa - nyt selvisi syy

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nannu-85
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";26854672]Minusta on hyvä että selvisi että lapsi kuoli sydänlihastulehdukseen. Heti tapausken jälkeenhän täällä oli vaikka mitä sekopäisiä juttuja siitä kuinka äiti on muka löytänyt lapsensa eteisen naulakosta roikkumasta jne.

Mehän ei voida tietää jos tuo mies on oikeasti turvautunut näihin lääkkeisiin siinä kohdalla kun huomaa lapsen kuolleen. Miettikää omalle kohdalle, oli kyseessä oma tai vieras (hoito)lapsi, niin sen suurempaa epätoivoa kuin lapsen kuolema en osaa kuvitella omalle kohdalleni. Lisäksi jos lääkkeitä olisi kaapissa, jotka turruttavat oloa niin ihan takuulla vetäisin nuppini sekaisin.

Ja ei, en ole huumeidenkäyttäjä enkä koskaan ole kokeillut.

Mutta tuosta ei tosiaan tiedä kumpi oli ensin, huumeidenkäyttö vai lapsen kuolema.[/QUOTE]

Lehdessä uutisoitiin samassa jutussa, että lapsenvahdilla on päihdehistoria ja jo ennestään huumetuomiokin.
 
[QUOTE="joku";26854004]Mun mielestä se on ihan sama syökö bentsoja reseptillä vai ei, samanlainen nisti se on mun ja monen muunkin silmissä. Nykyisin määrätään ihan liian helposti noita bentsolääkkeitä, ei tarvitse kun vähän ahdistaa tai masentaa niin saa bentsorespan. Ja mulle se olisi ihan sama millä kukin päänsä pistää sekaisin kunhan maksaisi ne huumeensa itse eikä vetelis kelakorvattavia huumeita. Minä ja mun mies ollaan jopa tahdonvoimalla lopetettu subutexin ja amfetamiinin suonensisäinen käyttö niin on se nyt kumma kun toiset ei selviä ilman bentsoja pienestä ahdistuksesta. Mä olen selvinnyt piripsykoosista ihan ilman minkäänlaisia lääkkeitä tai hullujen huonetta.[/QUOTE]

Enpä ole ennen kuullutkaan olevani nisti kun olen joutunut syömään bentsoja. Ja ei, minä en selvinnyt ilman "hullujen huonetta" burnoutistani joka johti hirvittäviin paniikkioireisiin ja vielä senkin jälkeen olen joutunut välillä syömään bentsoja. Toleranssi ei ole kasvanut enkä ole jäänyt riippuvaiseksi mutta kai sitten olen nisti...
 
[QUOTE="mammanen";26853805]en todellakaan hyväksy minkäänmoisten aisteja turruttavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena lapsenvahtina toimimista[/QUOTE]

Mitä mun olisi pitänyt sun mielestä tehdä tilanteissa joissa olen joutunut kovan ahdistuksen ja paniikin takia ottamaan diapameja? Antaa lapset huostaan?
 
Joo lääkkeet ja lapsista huolehtiminen ei ole turvallinen yhdistelmä. Jo pelkät allergialääkkeet on saanut itseni "halvaantuneeksi" sängynpohjalle. Ihan lääkärin ohjeiden mukaan niitä olin viikon syönyt, kunnes yksi ilta nukahdettuani sänkyyn päiväpeitteen päälle, en saanut enään itseäni siirrettyä peiton alle. Onneksi mies oli silloin kotona hoitamassa lapsia.
 
[QUOTE="vieras";26854954]Enpä ole ennen kuullutkaan olevani nisti kun olen joutunut syömään bentsoja. Ja ei, minä en selvinnyt ilman "hullujen huonetta" burnoutistani joka johti hirvittäviin paniikkioireisiin ja vielä senkin jälkeen olen joutunut välillä syömään bentsoja. Toleranssi ei ole kasvanut enkä ole jäänyt riippuvaiseksi mutta kai sitten olen nisti...[/QUOTE]

No itse en hirvittävästi pistäis painoarvoa suonensisäisten käyttäjän valistuksille, oli sitten entinen tai nykyinen.

Lisään vielä, että tottakai on hyvä että kirjoittaja on päässyt eroon huumeista.
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="Vieras";26854848]Ok. Lapsethan usein nukkuvat vieraassa paikassa hyvin eikä sitä aina tiedä, miten rankkaa lapsella on ollut aiemmin.

Miten lastanne hoidettiin ja oliko hän kauan sairaalassa?[/QUOTE]

Kuukauden oli sairaalassa, mutta sai heti sydänlihastulehduksesta toivuttuaan keuhkokuumeen. Sydänlihastulehdus hoitui vajaassa kolmessa viikossa. Hoidosta en oikein tiedä, minun englantini yhdistettynä englantia vieraana kielenä puhuvan lääkärin englantiin ei ole mikään tarkkaa ymmärrystä tuottava yhdistelmä. :D
 
[QUOTE="vieras";26854967]Mitä mun olisi pitänyt sun mielestä tehdä tilanteissa joissa olen joutunut kovan ahdistuksen ja paniikin takia ottamaan diapameja? Antaa lapset huostaan?[/QUOTE]

Bentsot ja pamit. Ne ei ketään paranna, kyllä ilmankin pärjää. Ne asiat ja ahdistukset, joiden vuoksi niitä otetaan, ei parane yhtään vertaa aineita vetämällä. Ja tosiaan, yhtä lailla päihteitä ovat, vaikka lääkäri niihin reseptin kirjoittaakin, ja apteekista ne haetaan.
 
Bentsot ja pamit. Ne ei ketään paranna, kyllä ilmankin pärjää. Ne asiat ja ahdistukset, joiden vuoksi niitä otetaan, ei parane yhtään vertaa aineita vetämällä.

Kiva, jos sinä olet pärjännyt ilman. Itseä pamit ovat joskus (10-15 vuotta sitten) auttaneet siinä, että olen ylipäätään ahdistukseltani jaksanut tutkimuksia ja hoitoa. Akuutissa paniikissa keskusteluapukin saattaa tuntua täydeltä tuskalta.
 
[QUOTE="vieras";26854967]Mitä mun olisi pitänyt sun mielestä tehdä tilanteissa joissa olen joutunut kovan ahdistuksen ja paniikin takia ottamaan diapameja? Antaa lapset huostaan?[/QUOTE]

Ei kannata noteerata noita. Syöt lääkkeesi, jos niitä tarvitset.
 
voiko tuo sydänlihastulehdus tappaa muutamassa päivässä. Siis että lapsi oli täysin ok kunnossa kun äiti lähti ja oireet tuli vasta sen jälkeen ja kuolema myös.
 
Bentsot ja pamit. Ne ei ketään paranna, kyllä ilmankin pärjää. Ne asiat ja ahdistukset, joiden vuoksi niitä otetaan, ei parane yhtään vertaa aineita vetämällä. Ja tosiaan, yhtä lailla päihteitä ovat, vaikka lääkäri niihin reseptin kirjoittaakin, ja apteekista ne haetaan.

Ei tietenkään ketään paranna. Mutta ilman en olisi pärjännyt, en todellakaan! Vai luuletko että huvikseni vietin suljetulla osastolla monta viikkoa? Ja jos en olisi ottanut välillä niin lapset olisivat kärsineet paljon enemmän.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tietääkö kukaan;26855181:
voiko tuo sydänlihastulehdus tappaa muutamassa päivässä. Siis että lapsi oli täysin ok kunnossa kun äiti lähti ja oireet tuli vasta sen jälkeen ja kuolema myös.

Tämän minäkin haluaisin tietää?
 
Meidän lapsella on aikanaan ollut sydänlihastulehdus. Käsitin puheista ja papereista, että tuota sairautta alettiin epäillä siitä, että lapsi turposi pahasti. Toki väsymystä sun muuta oli lisäksi, mutta tuo turpoaminen oli hänen tapauksessaan se, joka sai lastenkodin henkilökunnan kiikuttamaan lapsen pikaisesti lääkäriin.

Miksi lastenkodin henkilökunta kiikutti lääkäriin? Siis miksi lapsi oli lastenkodissa?
 
[QUOTE="miksi";26856986]Miksi lastenkodin henkilökunta kiikutti lääkäriin? Siis miksi lapsi oli lastenkodissa?[/QUOTE]

1) Siksi, että lapsi oli sairas, tietenkin. :) 2) Siksi, kun se on adoptiolapsi.
 
Meidän lapsella on aikanaan ollut sydänlihastulehdus. Käsitin puheista ja papereista, että tuota sairautta alettiin epäillä siitä, että lapsi turposi pahasti. Toki väsymystä sun muuta oli lisäksi, mutta tuo turpoaminen oli hänen tapauksessaan se, joka sai lastenkodin henkilökunnan kiikuttamaan lapsen pikaisesti lääkäriin.

Salakavala tauti. Pari tapausta ollut lähipiirissä. Toisessa ensimmäinen lääkäri ei osannut sitä diagnosoida. Käski mennä kotiin ja ottaa buranaa. Olo meni entistä huonommaksi, etenkin kun saunoikin vielä ja yritti olla normaalisti, ja meni toiselle lääkärille. Yllätyksenä tuli sairastavalle itselleenkin miten vakavasta tilasta oli kyse.

Toinen... No, hänet me sitten saimmekin haudata.
 
[QUOTE="asdfasdf";26857167]Salakavala tauti. Pari tapausta ollut lähipiirissä. Toisessa ensimmäinen lääkäri ei osannut sitä diagnosoida. Käski mennä kotiin ja ottaa buranaa. Olo meni entistä huonommaksi, etenkin kun saunoikin vielä ja yritti olla normaalisti, ja meni toiselle lääkärille. Yllätyksenä tuli sairastavalle itselleenkin miten vakavasta tilasta oli kyse.

Toinen... No, hänet me sitten saimmekin haudata.[/QUOTE]

Osaanotto.

Minkä ikäisiä nämä läheiset olivat? Huomasiko perheenjäsenet heistä mitään erityistä.
 
[QUOTE="Vieras";26857363]Osaanotto.

Minkä ikäisiä nämä läheiset olivat? Huomasiko perheenjäsenet heistä mitään erityistä.[/QUOTE]

Ei vielä keski-ikäisiäkään. Kummankaan tauti ei oikeastaan antanut kunnolla ilmi mistä oli kyse. Ilmeisesti jälkitauteina tulleet. Hänellä joka siihen lopulta kuoli, oli epämääräisiä oireita, väsymystä, uupumusta jne. Lopulta sydän antoi jo selviä viitteitä, että siinä on jotain vikaa. Tauti itsessään siis oli ilmeisesti ollut lievä, mutta silti rappeuttanut sydäntä, koska ei oltu havaittu ajoissa tai hoidettu. Viimeisenä viikkona oireet alkoivat olla jokaiselle selviä nyt jälkikäteen, siinä tilanteessa ei (yöhikoilu, hengenahdistus, unettomuus, levottomuus, ärtyneisyys, kohonnut syke). Mutta nekin luettiin ihan toisen asian piikkiin kuin sydämen vajaatoiminnan.
 
Ärsyttää nuo nistiksi haukkujat, kun on todella paha olla ja ottaa vain sen lievimmän, mikä auttaa sen helpottamiseksi, niin ei todella ole nisti.
Ahdistus voi olla tosi tuskaisaa ja aluksi tarvitaan lääkkeitä, että asioita jaksaa edes purkaa.
Koskaan en ole ollut tokkuroissa lääkkeistä.
 

Yhteistyössä