Tulot

Se, että tykästynkö ihmiseen vai en, ei ole millään lailla riippuvainen tulotasosta. Rakkaita löytyy sielä ihan tulorajojen alimmasta päästä, että myös sieltä todella suurituloisista.

Kuitenkin myönnän, että jonkinlaista kiinnostusta tulotaso kyllä herättää. Mielestäni se, miten rahan antaa vaikuttaa elämäänsä, kertoo ihmisestä paljon. Arvostan suuresti heitä pienituloisia, jotka sinnikkäästi pärjäävät ja pysyvät positiivisina. Arvostan myös heitä, jotka suurituloisina pysyvät vaatimattomina. Tai heitä, jotka käyttävät rahojaan järkevästi, nauttivat elämästä ja pitävät silti jalkansa maan pinnalla. Ja toisaalta en voi sietää heitä, jotka tulojensa vuoksi joko rypevät itsesäälissä tai antavat pissin nousta hattuun.

Tutustuin hiljattain pariskuntaan, jotka ovat molemmat akateemisia, hyvätuloisia, aika paljon meitä vanhempia ja heillä on omaisuutta valtaisasti. Vierailimme heidän yhdessä kesäpaikassaan (niitäkin on vielä toinen omakotitalon lisäksi) ja pelkästään sen arvo on on lähemmäs kymmenkertainen meidän asuntoomme verrattuna. Silti nämä ihmiset ajelevat vanhoilla autoilla, ovat kaikin puolin hyvin vaatimattomia ja äärettömän mukavia .

 

Minuu ei haittais olla perheen ainut elättäjä, jos mies vaik olis tutkijana omakustanteisesti taikka perhevapailla. Kuhan laskut saa maksettua ja perheen ruokittua.

Pidemmän päälle siinä on kyllä myös raskautensa... Mutta aika aikaa kutakin. Olen ollut sekä elätettävänä (kotiäitinä) että elättäjänä (mies kituapurahoilla).

 

Se että tekee töitä tulojensa eteen on merkittävää, ei se paljonko sitä rahaa on. Tietty jos on työtön niin se että yrittää hakea töitä ja samalla nostaa tukia niin on ihan ok. Sellaista vapaaehtoista pummeutta en ymmärrä, sairastumiset yms on asia erikseen.

 

Jos ihmisestä näkyy päällepäin että sillä on isot tulot niin käännyn kannoillani ja häivyn. Mieluummin sitten vaikka sossu-pummi kuin itseään täynnä oleva elitisti idiootti.

 

Jos ihmisestä näkyy päällepäin että sillä on isot tulot niin käännyn kannoillani ja häivyn. Mieluummin sitten vaikka sossu-pummi kuin itseään täynnä oleva elitisti idiootti.

Voinpa kertoa tästäkin oivan esimerkin erään ystävä(pariskunna)n myötä. Pukeutuvat aina todella viimeisen päälle, tyylikkäästi ja aina kalliisiin merkkituotteisiin. Ajavat tuliterällä upealla autolla, pitävät kalliita koruja jne. jne. Eli näyttävät todennäköisesti ulospäin erittäin hyvätuloisilta. Ja sitä he ovatkin.

Kuitenkin kumpikin, erityisesti mies, on lähtöisin hyvin vaatimattomista oloista. Opiskeluaikoinaan miehellä oli tasan kahdet housut joita sitten vuorotteli. Venytti penniä ja kärsi. Silloin päätti, että hänhän vielä tienaa rahaa ja että silloin ei katsota hintalappuja vaatekaupassa. Näin sitten on käynytkin, mutta yhtään tippaa ei ole pissi noussut päähän. Edelleen sama nöyrä tyyppi, joka nyt vaan sattui määrätietoisesti tekemään töitä ja pääsemään haluamalleen ansiotasolle.

 

Koditontyötön ei tule koskaan olemaan puolisoni, muuten ei tulot kiinnosta.

 

Ei yleensä mitenkään.

 

Kihlattuni kertoi jossain vaiheessa, itse, tuloistaan. Oli merkittävä asia minulle. En olisi uskaltautunut naimisiin piienituloisen kanssa!

 

Minä en yleensä tiedä muiden tuloja ja varallisuutta, joten ei vaikuta pätkääkään. Tyhjäpäisten julkkisten kainaloiseksi en ryhtyisi, vaikka olisivat miljonäärejä.

 

En olisi uskaltautunut naimisiin piienituloisen kanssa!

Jo yhden yön juttu pientuloisen kanssa on huono idea. Lapsen elintaso riippuu täysin äidin harkintakyvystä.

 

Kyllä tulot ainakin mulla tulot ja omaisuus vaikuttavat paljonkin. En voisi ikinä seurustella köyhän miehen kanssa. Mutta onneksi mä oon jo löytänyt rikkaan ja sivistyneen poikaystävän rikkaiden seurapiireistä.

 

Erittäin merkittävästi! En olisi suostunut vaimoksi, ellei kihlatuni tulot olisivat olleet, vähintäänkin, omani. Onneksi, olivat suuremmat, kuten tuohon aikaan vielä oli tapana. Onneksi, systeemi on muuttunut!

 

Kun tapasin mieheni, hänellä oli vain opintovelkaa koulusta jonka oli lopettanut kesken, ja ei työpaikkaa tai edes opiskelupaikkaa. Armeijan hän oli jo käynyt.

Hän vain oli komea ja avoin ja rakastui minuun.

Nuorempana tulot eivät siis vaikuttaneet yhtään mitenkäään Nyt vanhempana elämänkokemus on osoittanut, että usein rikkat ovat melkoisen epämiellyttäviä ihmisiä. Ahneita ja itsekkäitä. Lehtiä kun lukee, ei voi kuin ihmetelleä, mitä sontaa moni rikas päästää suustaan.

 

Koditontyötön ei tule koskaan olemaan puolisoni, muuten ei tulot kiinnosta.

toivottavasti sinusta tulee joskuskoditon työtön. kauhean julmalta kuulostat.

 

EI vaikuta. Tähän asti mieheni ovat olleet todellisia tyhjätaskuja, mut henkisesti sitäkin rikkaampia!

 

En ole lukenut toista ketjua, mihin aloituksessasi viittasit, mutta tarkoitako nyt ihmisiä yleensä vai potentiaalista puolisoa? Tänä päivänä ihmisen ulkoinen olemus ei juurikaan kerro tulotasosta: toinen voi olla varoissaan ja ostaa silti vaatteensa kirpparilta, toinen taas ostelee merkkivaatteita velaksi. Harvoin siis pystyy ihmisen ensimmäistä kertaa tavatessaan sanomaan, mikä hänen tulotasonsa on. Ystävyys- ja kaverisuhteisiini tulotaso ei vaikuta millään tavalla.

Potentiaalinen puoliso/seurustelukumppani onkin sitten jo monimutkaisempi juttu. En itse halua olla sen paremmin maksaja kuin maksettavakaan. Jos yhdessä jotain halutaan tehdä, olisi suotavaa, että molemmilla olisi siihen varaa.

 

[QUOTE="höh";26798858]toivottavasti sinusta tulee joskuskoditon työtön. kauhean julmalta kuulostat.[/QUOTE]

En mielestäni kuulosta sen julmemmalta kuin sellainenkaan henkilö, joka haluaa, että tulot olisivat vähintään samaa luokkaa kuin itsellä. Minua ei kiinnosta oikein sekään. Tärkeintä on, että ihminen tekee jotain elantonsa eteen.

Minusta sinä kuulostat julmalta, kun toivot ventovieraalle ihmiselle tuollaista kohtaloa. Minä en toivoisi sitä kenellekään.

 

En tiedä mistä johtuu, mutta mulla ei ole tuttavapiirissä ns. rikkaita. Eli kai se jotenkin vaikuttaa? Lähes kaikki ystäväni ym. ovat perusduunareita. Muutama tuttava on jotka ovat korkeasti koulutettuja ja tuntuu ettei minulla ole heidän kanssaan juuri mitään yhteistä. Ovat lapsuudenystäviä joiden kanssa tapaamme silloin tällöin.

Mutta ainakaan tietoisesti en ole tulojen perusteella seuraani valinnut

 

En tiedä mistä johtuu, mutta mulla ei ole tuttavapiirissä ns. rikkaita. Eli kai se jotenkin vaikuttaa? Lähes kaikki ystäväni ym. ovat perusduunareita. Muutama tuttava on jotka ovat korkeasti koulutettuja ja tuntuu ettei minulla ole heidän kanssaan juuri mitään yhteistä. Ovat lapsuudenystäviä joiden kanssa tapaamme silloin tällöin.

Mutta ainakaan tietoisesti en ole tulojen perusteella seuraani valinnut

Mullakin on tuttavia tosiaan työttömistä lääkäreihin ja juristeihin. Kaveripiiriäni en tulojen perusteella valitse. Parisuhdekuviot ovat sitten asia erikseen, edellä mainittu.

 

2 kertaa luin kysymyksen ja ei, ei se vaan kuuden oluen jälkeen mulle aukea No, saatan tulla aamulla uudemman kerran yrittämään

valitettavaa että olet noin paha alkoholisti

 

En tiedä mistä johtuu, mutta mulla ei ole tuttavapiirissä ns. rikkaita. Eli kai se jotenkin vaikuttaa? Lähes kaikki ystäväni ym. ovat perusduunareita. Muutama tuttava on jotka ovat korkeasti koulutettuja ja tuntuu ettei minulla ole heidän kanssaan juuri mitään yhteistä. Ovat lapsuudenystäviä joiden kanssa tapaamme silloin tällöin.

Mutta ainakaan tietoisesti en ole tulojen perusteella seuraani valinnut

Ei kai se varallisuus pelkän koulutustaustan mukaan mene? Toisaalta en oo huomannu että tuloilla ois tekemistä miten hyvin tulen juttuun ihmisten kaa. Tulikin jännä kyssäri mieleen, et mikä yhdistää niitä ihmisiä, joiden kaa tuun helposti juttuun?

 

NO jos vielä voisin uudelleen valita, niin mieluummin rikkaan ottasin. Eipähän tarttisi niitä euroja laskeskella.

 

mä en edes halua tietää

En haluaisi edes tietää!

 

Mua kiinnostais parisuhteessa enemmänkin ne velat. Ja muu rahankäytön hallinta.
Ei se takaa mitään ihmisen tavoista, luonteesta, arvoista olipa sitten tulot 50tonnia tai 15tonnia/v.
Eli tuloilla, omaisuudella ei merkistystä pelkästään.

 

ei mitenkään, paitsi jos ihminen itse tekee numeroa omaisuudestaan ja esittelee ja pröystäilee sillä kokoajan sitten tunnen että ihminen on epämielyttävä.