Millaiset naiset suostuu kakkosnaisen rooliin?

  • Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti
noooo
NO, mä olin kakkonen. Ihastus tähän mieheen oli jatkunut vuosia ja tunne oli molemminpuolinen, vaikka en sitä silloin vielä tiennyt. Sitten kun viimein alettiin jutella tunteista, se oli menoa. Mies erosi vaimostaan kuukauden sisään, me on oltu yhdessä 10 vuotta. Totta kai häpeän sitä, että menin siihen väliin tavallaan. Inhosin itseäni. Ja nolotti. Mies kuitenkin sen päätöksen lähteä liitostaan teki. Siitä asiasta me emme olleet ehtineet edes puhua. Seksillä ei ollut mitään tekemistä minkään kanssa - sitä me ei ehditty edes harrastaa ennen kuin mies erosi vaimostaan. Näinkin voi käydä. Ja siitä olen iloinen vilpittömästi, että miehen ex on löytänyt uuden. Paljastui sekin jossakin välissä, että ei hän ollut avioliiton aikana ollut ollut mikään pulmunen, mutta se onkin toinen juttu jo.
 
Min
Itse olin aikanaan toinen nainen lähes neljä vuotta. Oli elämäni mahtavin suhde, itselleni toisen naisen rooli sopi. Ei arkihuolia ja täysi vapaus olla ja mennä. Silti oli ihminen, jolta sai rakkautta ja täyden huomion silloin kun yhdessä oltiin.

Nyt on takana jo paljon enemmän vuosia avioliitossa eri miehen kanssa. Olen tyytyväinen siitä, että aikanan päädyin eroamaan varatusta miehestä, sillä muuten en ikinä olsi saanut kokea äitiyttä. Mieheni rakastaa minua. Mutta itseäni yhdessäasuminen ja parisuhde ahdistavat.

Toisen naisen rooli ei varmastkaan sovi kaikille. Tällaille sitoutumiskammoisille homma voi kuitenkin istua kuin nenä päähän :!)
 
"vieras"
Mä en ymmärrä ihmisiä, jotka haluavat seksisuhteen varattujen kanssa. Mä en ikinä haluaisi olla ihmisen kanssa, joka pettää kumppaniaan. Tulisi tosi likainen olo. En halua tukea niin epäkunnioittavaa käytöstä ja mielestäni se toinen nainenkin toimii väärin. Seksiä voi harrastaa muiden sinkkujenkin kanssa. Sellaista "toista naista" ymmärrän paremmin, joka rakastuu varattuun. Se on jotenkin inhimillisempää kuin iskeä varattuja pelkän seksin takia. Tuhoisa sellainenkin kuvio kuitenkin on. Monelle ihmiselle.
Täysin samaa mieltä! Jos olisin kakkonen, olisin jo alentanut itseni tasolle, missä olen mukana valheiden verkossa. Missä mikään ei ole aitoa ( vaikka sitä kuinka yritetään itselle selittää )

ja jos se suhde on vaan salasuhteen arvoinen, ei se kummoinen suhde ole
 
"vieras"
Itse olin aikanaan toinen nainen lähes neljä vuotta. Oli elämäni mahtavin suhde, itselleni toisen naisen rooli sopi. Ei arkihuolia ja täysi vapaus olla ja mennä. Silti oli ihminen, jolta sai rakkautta ja täyden huomion silloin kun yhdessä oltiin.

Nyt on takana jo paljon enemmän vuosia avioliitossa eri miehen kanssa. Olen tyytyväinen siitä, että aikanan päädyin eroamaan varatusta miehestä, sillä muuten en ikinä olsi saanut kokea äitiyttä. Mieheni rakastaa minua. Mutta itseäni yhdessäasuminen ja parisuhde ahdistavat.

Toisen naisen rooli ei varmastkaan sovi kaikille. Tällaille sitoutumiskammoisille homma voi kuitenkin istua kuin nenä päähän :!)

Elämäsi paras suhde oli olla salassa petturin kanssa? Ja silti sitoutumiskammoinen perusti perheen parisuhteineen? Eli et osaa myöskään olla yksin?
 
"nyt harmaana"
Itse olen se toinen. Mutta minulla on salasuhde toisen NAISEN kanssa, jolla on aviomies ja lapsia. Itse olen yh-äiti.
Meille on ollut alusta asti selvää, ettei tästä koskaan tule oikeaa suhdetta. Kaikki luulevat minun olevan täysin hetero, samoin niin luulevat kaikki tästä toisestakin. Hän ei rakasta miestään, on hänen kanssaan vaan kulissien vuoksi. Näemme usein koska meillä on samanikäiset lapset, ja olemme muutenkin parhaimpia ystäviä. Kaikki muuthan luulevat että olemme vain tavallisia ystäviä. Tätä rakastumista on jatkunut pari vuotta, eikä loppua näy. On ollut paljon valheita, joiden vuoksi olemme saaneet kahdenkeskistä aikaa. Eli lapset hoitoon muualle. Hänen puoleltaan on valehtelua miehelleen työajoista yms että hän pääsee minun luokseni.

Tämä on ihan ok näin. En haluaisikaan virallista suhdetta naisen kanssa. Ainoa haittapuoli on välillä lähes sietämätön ikävä, jonka kanssa on hankala elää. Olemme puhuneet, että jos yhteiskunta olisi oikeasti suvaitsevainen, meillä voisi olla oikea suhde.

Miksi olen toinen nainen? Siksi koska rakastan häntä. Seksiä saisin toki muualtakin, mutta se ei tunnu miltään jos ei ole tunteita toista kohtaan. En tykkää tunteettomasta seksistä.

En ole koskaan ennen oikeasti rakastunut naiseen, enkä ole koskaan muiden naisten kanssa harrastanut seksiä, olen pitänyt itseäni ainakin enimmäkseen heterona tähän asti. Mutta tämä on jotain niin suurta ja ainutlaatuista, vienyt multa oikeasti jalat ja järjen.
 
  • Tykkää
Reactions: Lex
"vieras"
[QUOTE="nyt harmaana";26787091]Itse olen se toinen. Mutta minulla on salasuhde toisen NAISEN kanssa, jolla on aviomies ja lapsia. Itse olen yh-äiti.
Meille on ollut alusta asti selvää, ettei tästä koskaan tule oikeaa suhdetta. Kaikki luulevat minun olevan täysin hetero, samoin niin luulevat kaikki tästä toisestakin. Hän ei rakasta miestään, on hänen kanssaan vaan kulissien vuoksi. Näemme usein koska meillä on samanikäiset lapset, ja olemme muutenkin parhaimpia ystäviä. Kaikki muuthan luulevat että olemme vain tavallisia ystäviä. Tätä rakastumista on jatkunut pari vuotta, eikä loppua näy. On ollut paljon valheita, joiden vuoksi olemme saaneet kahdenkeskistä aikaa. Eli lapset hoitoon muualle. Hänen puoleltaan on valehtelua miehelleen työajoista yms että hän pääsee minun luokseni.

Tämä on ihan ok näin. En haluaisikaan virallista suhdetta naisen kanssa. Ainoa haittapuoli on välillä lähes sietämätön ikävä, jonka kanssa on hankala elää. Olemme puhuneet, että jos yhteiskunta olisi oikeasti suvaitsevainen, meillä voisi olla oikea suhde.

Miksi olen toinen nainen? Siksi koska rakastan häntä. Seksiä saisin toki muualtakin, mutta se ei tunnu miltään jos ei ole tunteita toista kohtaan. En tykkää tunteettomasta seksistä.

En ole koskaan ennen oikeasti rakastunut naiseen, enkä ole koskaan muiden naisten kanssa harrastanut seksiä, olen pitänyt itseäni ainakin enimmäkseen heterona tähän asti. Mutta tämä on jotain niin suurta ja ainutlaatuista, vienyt multa oikeasti jalat ja järjen.[/QUOTE]

Ei ole mitenkään enemmän oikeutettu teko, vaikka petturi olisi samaa sukupuolta. Ja en usko tuohon suureen ainutlaatuiseen, koska sellaiseen ei tarvita valheita. Himot ne on, jotka saa ihmiset sekoilemaan. Ja kaikella on aina hintansa, jossain vaiheessa elämää.
 
"nyt harmaana"
[QUOTE="vieras";26787159]Ei ole mitenkään enemmän oikeutettu teko, vaikka petturi olisi samaa sukupuolta. Ja en usko tuohon suureen ainutlaatuiseen, koska sellaiseen ei tarvita valheita. Himot ne on, jotka saa ihmiset sekoilemaan. Ja kaikella on aina hintansa, jossain vaiheessa elämää.[/QUOTE]

En ole mielestäni missään vaiheessa sanonutkaan, että olisi oikeutetumpaa. Himo toista ihmistä kohtaan liittyy mulla siihen, että tykkään ihmisestä muutenkin. Ja sehän on aika normaalia, jos rakastuu toiseen niin siihen liittyy myös seksuaalisia tunteita ja himoa; muutenhan se olisi tavallista ystävyyttä?
Ja meillä on paljon muutakin kuin seksiä, ei sitä tarvitse aina olla. Yhdessä olokin on ihanaa, tai muukin läheisyys ilman seksiä, tietysti.
 
  • Tykkää
Reactions: Lex
"nyt harmaana"
Tässä meidän tapauksessahan on myös se, että todella olemme myös parhaita ystävyksiä, olemme olleet teineistä saakka. Jakaneet vuosien varrella ilomme ja surumme. Olemme toistemme lasten kummeja jne. Näin vaan kävi. Toki minulle järki sanoo, ettei tässä ole järkeä. Se on vaan karu tosiasia, että tavalliseen ystävyyteen palaaminen olisi erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta. En halua menettää ystävääni. Sitä emme tiedä miten käy, jos tunteet ajan mittaan kuolevat. Niin tulee varmasti jossain vaiheessa käymään, en tosiaan tiedä. En tiedä sitäkään, miten tästä eteenpäin.
 
"vieras"
paljon on ihmisiä jotka oavt sanoneet etteivät varmaan olisi ikinä tajunneet lähteä suhteesta elleivät oisi ihastuneet ja rakastuneet uudestaan,usein jos on se perhe toisella kotona niin siitä ei kumminkaan hirveen helpolla lähdetä vaan pelatan varman päälle ja katsotaan hetken kestääkö tunteet kakkosnaista kohtaan,jos kestää vaimo saa kenkää ja on vihainen,jos ei kestä vaimo saa pitää miehen joka ei enään kumminkaan ole tyytyväinen suhteeseen.
Juu ja tätä kutsutaan laastarisuhteeksi. Tästä on olemassa tutkimuksia, että uskottomuudesta alkanut uusi suhde aika harvassa tapauksessa jatkuu ensimmäisen tai toisen vuoden vuoden jälkeen. Arki se siinäkin tulee vastaan ja entäpä sitten, kun tämä ennen niiiiin ihana seksikumppani alkaakin miettiä, että voihan se olla uskoton samoin mullekkin :) Joo ja ei ole todisteita väitteeni tueksi, kun en jaksa etsiä, mut olen jostai lukenut ja varmaan netin syövereistä löytyy.

Olen siis samaa mieltä kuin moni muu, että pettämään lähtenyt on se suurin syyllinen, mutta koska aloitus ei nyt koske sitä, otan kantaa "toiseen naiseen". Ensinnäkin onhan se vähän kinkyä, että seksi tuntuu paremmalta kun salailu tuo siihen jännitystä ;) Toisekseen, toiset naiset on kyvyttömiä tuntemaan empatiaa, joten he eivät kykene asettumaan "ykkösnaisen" asemaan. Ja kolmanneksi, mistä toinen nainen oikeasti voi tietää miten hyvää seksiä ja hemmottelua ykkösnainen saa? Siitä kun valehteleva, uskoton mies kertoo käsi sydämellä että kotona menee huonosti? Varmaan :D Tällasella miehellä voi ihan yhtälailla olla sutinaa sen kolmannen ja neljännenki naisen kanssa.
Mitä tulee sitten tuohon, että petetäänkin saman sukupuolen kanssa, niin asiahan on siinä niin, että sellaista haluamaansa seksiä ei voi ikinä saada kotoa ja parivalinta oli alunperinkin ihan väärin. Silloin nähdäkseni olisi parempi ensin erota, eihän ratkaisu voi olla vieraisiin meno, jos kerran huomaakin olevansa kiinnostunut ihan toisesta sukupuolesta. Eihän silloin voi ikinä enää elää tyytyväisenä aiemman kumppaninsa kanssa?!
 
"vieras"
[QUOTE="nyt harmaana";26787266]Tässä meidän tapauksessahan on myös se, että todella olemme myös parhaita ystävyksiä, olemme olleet teineistä saakka. Jakaneet vuosien varrella ilomme ja surumme. Olemme toistemme lasten kummeja jne. Näin vaan kävi. Toki minulle järki sanoo, ettei tässä ole järkeä. Se on vaan karu tosiasia, että tavalliseen ystävyyteen palaaminen olisi erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta. En halua menettää ystävääni. Sitä emme tiedä miten käy, jos tunteet ajan mittaan kuolevat. Niin tulee varmasti jossain vaiheessa käymään, en tosiaan tiedä. En tiedä sitäkään, miten tästä eteenpäin.[/QUOTE] Edelleenlään en ymmärrä, miksi kaksi aikuista osaa olla noin kieroja, ja vaan omen halujen tähden. Sitä saa - mitä tilaa.
 

Yhteistyössä