Voiko olla haitallista lapsen henkiselle kehitykselle jos ei saa nukkua perhepedissä?

["vieras"]

Mulle tulee aina kamalan syyllinen olo kun laitetaan lapsi omaan huoneeseen ja itkee "äitiiii". Itkee kädet ojossa ja haluaa syliin kun mä oon paikalla. Sitten jos poistun ja mies menee, lapsi rauhoittuu, ehkä nauraakin, ja nukahtaa.

Otetaan yleensä viereen aina kun on kipeä tai ollut joku elämänmuutos tms. ja aina niiden öiden jälkeen seuraavat yöt huutaa ja mulle tulee syyllinen olo. Mies käy sitten nukuttamassa uudelleen. Jos mä menen, lapsi haluaa vain syliin.

 

["vieras"]

perhepedin ja omassa huoneessa olemisen välissä on myös monta vaihtoehtoa jota kannattaa harkita, tietysti lapsen iästä riippuen. Itse en vielä 1,5 vuotiasta ole pystynyt eri huoneeseen laittamaan.

 

["Vieras"]

Mitä haitallista siinä voisi olla? Pikkuisen pirteämmät vanhemmat?

 

["joo"]

Mä uskon, että teette väärin. Mutta kukin tavallaan tietty.

 

[Anatolia]

Mistä tahansa voi tulla traumoja...elämästä ei selviä ilman kolhuja, niin se vaan on.

En mä näe tuossa teidän tavassa mitään muuta ongelmaa kuin sen, että lapsen nukkumaanmeno voi olla aikamoinen show, jos mies ei ole kotona, ja kai sellaisia tilanteita väkisinkin joskus tulee että isä on jossain ja äiti laittaa lapsen unille?

 

[SuzieQ.]

Ilmeisesti pieni lapsi kyseessä, taaperoikäinen? Minusta tuo kuulostaa vähän siltä ettei lapsi ole valmis oman huoneeseen, tai jos on siellä ollut aina, kaipaisi jotain muuta vaihtoehtoa. Lapsethan ovat erilaisia, joku kaipaa enemmän vanhempien läheisyyttä, joku taas nukkuu ihan tyytyväisenä vauvasta saakka omassa huoneessaan.

Miten olisi vaikka lapsen sänky vanhempien makuuhuoneeseen?

Meillä on 3 v. vieläkin samassa makkarissa meidän vanhempien kanssa, omassa sängyssä, josta sitten joka ikinen yö kömpii meidän sänkyyn. Ehkä vuoden parin päästä voisi alkaa omaa huonetta miettimään

 

[kookosta]

Minkähän ikäsestä lapsesta on kyse?

Meillä esikoinen nukkui jo omassa huoneessaan (n. 2½ v), mutta olosuhteiden muutoksesta johtuen (pikkuveli syntyi) ei enää halunnut nukkua yksin, joten tehtiin esikoisen sängylle tilaa meidän makkariin. Sielä sitten nukuttiin kaikki (parisänky, pinnasänky ja jatkettavasänky) kun sillit suolassa vajaan vuoden verran kunnes oli aika siirtää kumpikin poika yhteiseen huoneeseen nukkumaan.
Musta voi ihan hyvin ottaa "takapakkia" asioissa jos tuntuu ettei lapsi oikein sillä hetkellä sopeudu vallitsevaan tilanteeseen.

 

[ap.]

11kk kyseessä.

Nukkui ensimmäiset 3kk perhepedissä, sitten n. 4kk pinnasängyssä meidän makuuhuoneessa ja sitten n. 7kk iässä siirrettiin omaan huoneeseen (niin että ensin nukkui mun kanssa siellä vuodesohvalla yhden yön, seuraavana yönä nukahtikin omaan sänkyyn).

Ja siis silloin nukkuu ihan hyvin jos ei ole "kriisejä", eikä ole pariin yöhön nukkunut vieressä.

 

[SuzieQ.]

11kk kyseessä.

Nukkui ensimmäiset 3kk perhepedissä, sitten n. 4kk pinnasängyssä meidän makuuhuoneessa ja sitten n. 7kk iässä siirrettiin omaan huoneeseen (niin että ensin nukkui mun kanssa siellä vuodesohvalla yhden yön, seuraavana yönä nukahtikin omaan sänkyyn).

Ja siis silloin nukkuu ihan hyvin jos ei ole "kriisejä", eikä ole pariin yöhön nukkunut vieressä.

Minä kyllä siirtäisin vielä takaisin samaan huoneeseen, pienihän tuo on vielä.

 

[Anatolia]

Antaisin nukkua omassa sängyssään myös "kriisien" aikaan.

Turha sotkea noin pienen lapsen (vauva vielä) nukkumisasioita ottamalla joskus vanhempien viereen ja sitten taas "pakottamalla" omaan vuoteeseen, kun kerran lapsi siitä selvästi hämmentyy.

 

["vieras"]

Mun mielestä 11kk ikäinen kuulostaa aika pieneltä laittaa omaan huoneeseen nukkumaan. Varsinkin jos itku tulee nukkumaan käydessä.

 

[ap.]

Antaisin nukkua omassa sängyssään myös "kriisien" aikaan.

Turha sotkea noin pienen lapsen (vauva vielä) nukkumisasioita ottamalla joskus vanhempien viereen ja sitten taas "pakottamalla" omaan vuoteeseen, kun kerran lapsi siitä selvästi hämmentyy.

Varmaan tässä me ollaan tehtykin väärin, tai epäjohdonmukaisesti, ja lähinnä minä oon tehnyt. : /

Kun menee omat tunteet miten milloinkin ja tottakai lapsi menee siitä hämilleen.

 

["..."]

oma sänky vanhempien huoneessa kuulostaisi mielestäni kaikkien kannalta parhaalta ratkaisulta, lapsen ei tarvitse kokea tulevansa hylätyksi eri huoneeseen, vanhemmat saa silti nukkua yhtä rauhassa ja on ehkä helpompi olla ottamatta väliin "kriisiaikoina".

 

[J-Annika]

Mä en saanut koskaan nukkua äidin vieressä ja pienenä muistan kun olisin kaivannut sitä. Nyt oman lapsen nukutan omaan sänkyyn, mutta jos herää yöllä saa tulla viereen. En mä tiedä. Jotenkin jäänyt omasta lapsuudesta sellainen olo etten halua tehdä sitä samaa omalle lapselle.

 

[3333]

Mua ei haittaa jos lapset nukkuu samassa sängyssä. Nukkuuhan aikuisetkin keskenään. Ihminen on laumaeläin, on luonnollista että etenkin yön pimeinä tunteina "lauma" nukkuisi yhdessä kasassa, se tuo turvallisuuden tunnetta jne. Ihminen kun on eläin, ja eläimen vaistot on meilläkin, muistakaa se.
Meillä lapset saa nukkua vieressä, jos haluavat. Paitsi että jos se on sitten yhtä venkoilua siellä peiton alla niin sitten saavat mennä omaan sänkyyn, nätisti pitää osata olla.

 

["jenna"]

Hmm..
En ole ikinä antanu lasten nukkuu perhepedissä...

 

["Vieras"]

Mua ei haittaa jos lapset nukkuu samassa sängyssä. Nukkuuhan aikuisetkin keskenään. Ihminen on laumaeläin, on luonnollista että etenkin yön pimeinä tunteina "lauma" nukkuisi yhdessä kasassa, se tuo turvallisuuden tunnetta jne. Ihminen kun on eläin, ja eläimen vaistot on meilläkin, muistakaa se.
Meillä lapset saa nukkua vieressä, jos haluavat. Paitsi että jos se on sitten yhtä venkoilua siellä peiton alla niin sitten saavat mennä omaan sänkyyn, nätisti pitää osata olla.

Entäs kun tuo aikuinen joskus venkoilee peiton alla, eikä hänellä ole muualla omaa sänkyä?

 

[3333]

[QUOTE="Vieras";26767232]Entäs kun tuo aikuinen joskus venkoilee peiton alla, eikä hänellä ole muualla omaa sänkyä?[/QUOTE]

Ei mulla haittaa jos aikuinen venkoilee. Koska parisängyssä on mukavasti tilaa kahdelle. Mutta kun siihen väliin törpätään muksu tai pari niin alkaa olla aika ahdasta, sillon pitää osata nukkua niin ettei kiemurtele kuin käärme intialaisen pillipiiparin soittaman sävelmän tahdissa.