Mitä hyötyä siitä, että kaksi lasta verrattuna yksi lapsi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Janna"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

"Janna"

Vieras
Ollaan miehen kanssa varovaisesti harkitsemassa, josko uskallettaisiin yrittää toista lasta. Kertokaa syitä, miksi toinen lapsi kannattaa hankkia? Jotenkin aina näyttää, että yhden lapsen kanssa vanhemmat pärjäävät, reissaavat jne hyvin, mutta kaksi lasta jo täysi eläintarha. Eli kannattaako toinen lapsi hankkia vai onko, niin kuin sanotaan, että yksi lapsi muuttaa paljon ja toinen lapsi muuttaa kaiken.
 
No mulla "hyöty" on se että ne leikkii tosi paljon keskenään, ikäeroa alle 2v ja vaikka ovat eri sukupuolta ja aika eri luonteiset niin todella hyvin viihtyvät keskenään. Itse en ole mikään leikkijä niin pääsen helpommalla....
 
Se ensimmäinen muuttaa jo kaiken.. Ei siinä toisessa ole enää mitään ihmeellistä. Vähän lisää yövalvomista alkuun ja sen jälkeen lisää tiskiä sekä enemmän kenkiä eteisessä.

Meillä viihtyvät keskenään ja pääsen molempien kanssa helpommalla. :)
 
[QUOTE="Piipii";26745126]Se ensimmäinen muuttaa jo kaiken.. Ei siinä toisessa ole enää mitään ihmeellistä. Vähän lisää yövalvomista alkuun ja sen jälkeen lisää tiskiä sekä enemmän kenkiä eteisessä.

Meillä viihtyvät keskenään ja pääsen molempien kanssa helpommalla. :)[/QUOTE]

Tietysti 2 lasta vie myös enemmän rahaa kuin yksi.
 
jaa no meille kaksi lasta ei ole sen kummempi "este" millekään toiminnalle kuin yksikään.

Lapset ovat äärettömän rakkaita ja tärkeitä toisilleen. Sanoisin jopa tärkeämpiä kuin kumpikaan meistä vanhemmista. Esim. ekana kun toinen herää ja toista ei näy, niin kysymyksiä satelee, että missä se toinen on.

On todennäköistä, että lapset pysyvät toisilleen tukena tässä elämässä kauemmin kuin kumpikaan meistä vanhemmista.

Lapsista on tosiaan toisilleen leikkiseuraa, vaikka ovat eri sukupuolta. Ikäero on vajaa 1,5v.
 
  • Tykkää
Reactions: lissukka.
Omalta kannaltani pääsen vähemmälllä, kun ei tarvitse jatkuvasti olla lapsen seuraneitinä, vaan lapset viihtyvät hyvin keskenään leikkien.

Tärkeintä on kuitenkin ajatella lapsia. Heille on tukea ja turvaa toisistaan. Jo nyt lapsena ja varmasti myös aikuisena. Ainoilla lapsilla on ollut todella raskasta hoitaa kaikki asiat yksin, jos esim. hänen vanhempansa ovat kuolleet. Itse ole kokenut siskoni äärimmäisen tärkeäksi koko elämäni ajan ja olen jo nelikymppinen. Elämäni olisi ollut ilman häntä huomattavasti yksinäisempää ja turvattomampaa.

Turha tulla räksyttämään, ettei sisaruus aina takaa hyviä välejä. Totta se on, mutta nämä ovat harvinaisia poikkeuksia. Suurin osa sisaruksista tulee toimeen keskenään mainiosti.
 
[QUOTE="vieras";26745133]Tietysti 2 lasta vie myös enemmän rahaa kuin yksi.[/QUOTE]

Toki, mutta toki tulee kierrätettyäkin paljon enempi, varsinkin jos on pieni ikäero. Meillä samaa sukupuolta, joten vaatteetkaan ei oo ongelma.
 
[QUOTE="Piipii";26745165]Toki, mutta toki tulee kierrätettyäkin paljon enempi, varsinkin jos on pieni ikäero. Meillä samaa sukupuolta, joten vaatteetkaan ei oo ongelma.[/QUOTE]

Tietysti kannattaa kierrättää. Kun ovat isompia, tuo ei välttämättä onnistu jos eivät halua käyttää toistensa vaatteita.
Koulut vie rahaa yms.
 
Mulla on neljä, ollaan reissattu lasten kanssa keskenään (olen yh) ja hyvin on mennyt. Taloudellisesti tiukempaa, mutta muuten paljon rikkaampaa elämää. Nyt lapset on jo aikuisia ja toistensa kanssa tekemisissä paljonkin, tykkäävät kun on sisaruksia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hyötyä lapsille;26745229:
Kun varttuvat, on heillä toisensa. Aikuisenakin vielä sukua ympärillä, ja olkapää johon nojata tiukan paikan tullen, kun vanhemmista aika jättää.
Naiivi ajatus. Mä tunnen paljon epätoimivia sisaruspareja erilaisilla ikäeroilla. Tunnen myös toimivia joilla on tosi reippaastikin ikäeroa, tai sitten vähän.

Mä en tekisi, mutta meidän lapsi viihtyykin hirveän hyvin itsekseen. Ei tarvitse toimia pahemmin seuraneitinä kuhan kiikuttaa puistoon ja avoimeen päiväkotiin aktivoitumaan.
 
Ainoalla lapsella on yksinäistä, tiedän kokemuksesta. Lapsilla on pienenä leikkiseuraa toisistaan ja isompana joku joka tietää mistä on kotoisin, millaista oli kasvaa juuri teidän perheessä. Minulla ei ole sellaista vaikka ystäviä on paljon. Kaipasin ja kaipaan vieläkin sisarusta. Meillä on useampi lapsi ja kyllä matkustelu ja kaikki muukin onnistuu hyvin.
 
Hyviä huomioita. Meillä tosin ikäeroksi tulisi parhaimmillaankin lähes 3v, joten en tiedä, onko liian suuri väli lapsuudenkaveriksi.

Joku tuota "hyöty" sanaa kritisoi. Siitä on meillä kuitenkin nimenomaan kyse. Elämä oikein mukavaa ja tuota toista lasta ollaa oikeastaan mietitty vain siltä kannalta, että tulisiko tehdä, jotta lapsemme ei olisi ainokainen.
 
Me mietittii toista siinä "hyöty" ja "tehokkuus" mielessä, mutta halutaan elää rentoa ja vapaata elämää tämän yhden kanssa. Ehkäisy hoidettiin siis kuntoon 5kk riskipelin jälkeen ja nyt ollaan ajateltu jotain 6-7 vuoden ikäeroa, pääsee helpommalla kun esikoinen on jo kouluikäinen. Minä en jaksaisi hoitaa esikoista jos vauva valvottaa yhtä paljon kuin esikoinen. Päiväkotiin en laita. Siksi tämä valinta :) Isommalla ikäerolla tulee erilainen sisaruussuhde, ei huonompi. Ei leiki joo yhdessä, mutta itse olen ainakin ISOsisko pikkusiskoilleni, sellainen jolle soitellaan huolista ja tyhmästä äidistä ;)
 
Ainoalla lapsella on yksinäistä, tiedän kokemuksesta. Lapsilla on pienenä leikkiseuraa toisistaan ja isompana joku joka tietää mistä on kotoisin, millaista oli kasvaa juuri teidän perheessä. Minulla ei ole sellaista vaikka ystäviä on paljon. Kaipasin ja kaipaan vieläkin sisarusta. Meillä on useampi lapsi ja kyllä matkustelu ja kaikki muukin onnistuu hyvin.

Unohdin sanoa että meillä on 3v ikäeroa ja lapset ovat todella tärkeitä toisilleen.
 
en tiedä miksi pitäisi olla joku tietty määrä lapsia, mutta mulla on veli ja kolme siskoa. Vaikka elettiin tosi ahtaasti ja ärsytettiin ja kiusattiin toinen toisiamme, niin sisarukset on mulle jopa vanhempiani rakkaampia. Oman perheen jälkeen rakkaimmat ihmiset maan päällä :heart: Itsellä on kaksi lasta. haluaisin enemmänkin, mutta ei taida varallisuus, asunnon tilat ja aikuisten aika riittää enää yhtään useammalle.
 
Olen itse ainoa lapsi, ja omilleni en sitä halunnut...riittääkö syyksi ? Ihan lapsena oli mukavaa olla se silmäterä, mutta mitä vanhemmaksi tulin/tulen sitä enemmä olen sisarruksia elämääni kaivannut. Kavereita ja ystäviä aina ollut paljon, mutta kyllä veri on vettä sakeampaa.
 
Yhden lapsen kanssa voi vielä elää siinä illuusiossa, että vapautta vielä on. Kahden kanssa on enemmän härdelliä ja huutoa, tuplasti kitinää, ei enää päikkäreitä, ei enää omaa aikaa. Itselleni tämä tuli järkytyksenä: yksi lapsi oli ihan iisiä, mutta kaksi teki kaiken ainakin kolmikertaisesti hankalammaksi. Toisaalta lapsilla on toisistaan seuraa, vaikka ikäeroakin olisi.

Meillä on kolmas tekeillä: nyt kun vapaus on kuitenkin mennyt, niin pistetään ihan ranttaliksi:)
 

Yhteistyössä